Sápmi |

Suomas maid sáhttá ohcat doarjaga boazodoalu heahtediliid várás, muhto dan eai leat goassige mieđihan

Norggas ja Ruoŧas boazodoalliide leat dán dálvvi mieđihan heahtedoarjagiid gumppiid ja heajos guohtumiid dihte. Suomas lea maid vejolaš ohcat buhtadusaid, muhto daid lea beanta veadjemeahttun oažžut.

Wirkkusen tilan porot Taivalkoskella syövät talviruokintana heinää.
Suomas lea vejolaš ohcat buhtadusa, jus heahtedilis gártá biebmat bohccuid. Heahtedilli goit galggašii bistit njeallje mánu, ovdalgo buhtadusa eavttut divvet. Govva: YLE/Reetta Arvila

Ruoŧas stáhta lea juolludan dán dálvvi miljovnnaid ruvnnuid boazodoalliide, go sii gártet gumppiid dihte doallat ja biebmat ealuid áiddiin.

Norggas Fylkkamanni lea rahpan heahtefoandda, go bohccot eai nagot čuollat guohtuma rádjái, muitala Ávvir-aviisa 16.1.2020.

Suomas maiddái lea láhka, mii addá vejolašvuođa ohcat heahtedoarjaga dahje buhtadusa dalle, jus ovdamearkka dihte guohtun lea billašuvvan.

Vaikko ohcan lea vejolaš, de geavadis buhtadusa oažžun lea beanta veadjemeahttun, muitala Bálgosiid ovttastusa doaimmajođiheaddji Anne Ollila.

– Láhka addá vejolašvuođa ohcat buhtadusa lassibiebmama dihte. Eaktun lea, ahte hástaleaddji dilli lea bistán guhká. Ruđaid eai mávsse seammás, baicce maŋŋelgihtii.

– Dagašii goit miella dadjat, ahte duohtavuođas mis ii leat suodji. Boazodoalli ferte Suomas máksit visot okto.

Eavttut olu, ohcamis máŋga mohki

Jus buhtadusa galggaš oažžut, eavttut leat seahka dievva. Dá muhtun ovdamearkkat heahtedoarjaga eavttuin:

  • Muohtadilli ja eatnamiid jiekŋun galgá bistit njeallje mánu ja ná hehttet guohtuma.
  • Giđđadálvvi ja skábmamánu gaskkas gaskamearálaš temperatuvra dahje arvemearri galgá rievdat nu olu, ahte dat hehtte bohccuid guohtuma ja šattuid šaddama.
  • Guohtumiid galgá leat bilidan ovdamearkka dihte guoppardávda, lástamáhtu dahje juoga eará šaddodávda dahje divri.
  • Bohccuide galgá leat njommon virus, baktera dahje dávda, man dihte bohccot buohccájit dahje jápmet.
  • Vahágat galget leat viidát ja váikkuhit olu bohccuide.
  • Jus heahtedilis lassibiebmamii lea dárbu, de doarjaga sáhttá ohcat, jus áitta čuohcá unnimustá viđátoassái bálgosa bohccuide.

Áidna ohcci ii ožžon buollán bennege

Keminkylä mearkabire Kemin-Sompio bálgosis lea áidna, mii lea goassige ohcan dán buhtadusa Suomas. Keminkylä mearkabire ozai heahtebuhtadusa diibmá.

Buhtadus ii mieđihuvvon, muitala Kemin-Sompio bálgosa boazoisit Mika Kavakka. Ohcamuša ággan ledje eahpedábálaš luonddudilit.

– Visot vulggii jagis 2017. Dalle lei guhkes giđđa. Geassi lei oanehaš. Čakčat eai lean guobbarat. Dasto jagis 2018 lei issorasat muohta.

– Ozaimet doarjaga ovttas Pohjois-Salla bálgosiin. Ohcamuš bođii seammás ruovttoluotta, čilge Kavakka.

Kemin-Sompion paliskunnan poroisäntä Mika Kavakka
Kemin-Sompio ja Pohjois-Salla bálgosat leat ohcan heahteveahki, muhto stáhta ii leat dan mieđihan. Govva: Raimo Torikka / Yle

Gálddoaivvi bálgosa boazodoalli Asko Länsman muitalii diibmá, mo duoddarat jikŋo.

Dálkkiin ii šat dán áigge dieđe ja guohtumat rivdet. Ovdamearkka dihte sotnabeaivve Ohcejogas lei buolaš -37 gráđa, vuossárgga dušše okta gráđa buolaš.

Video: Asko Länsman
Asko Länsman iskkkai guohtuma njukčamánus 2019 Njuorggámis. Video: Yle Sápmi

Länsmanis lea seammasullasaš vásáhus go Kavakkas. Stáhta bealis ii boađe veahkki.

– Mishan ovtta jagi geavai nu, ahte bilidii guohtuma. Arvvii máŋga jándora ja jikŋo visot dát duoddarat.

– Mii riŋgiimet dutkkiide. Sii fitne geahččamin dili, muhto muitaledje, ahte sáhttá mannat máŋga mánu, ahte mearridit áššis. Dat ii gal bálvalan min, muitala Länsman.

Dálkkádatrievdan váikkuha guohtumiidda, bálgosat galggašedje dahkat plána heahtediliid várás

Luondduriggodatguovddáža dutki Jouko Kumpula muitala, ahte jagit ja dálvvit šaddet bohccuide ain váddábun dálkkádatrievdama geažil. Guohtumat rivdet.

Vahágat eai oidno seammás, muittuha Kumpula. Das fuolakeahttá ohcamušain ferte goit doapmat. Daid gánneha dahkat dakkaviđe, jus áicá áitagiid, dajai Kumpula Ásllaga Á-studios.

– Vahágat oidnojit easkka giđđat guottetáigge dahje easkka čuovvovaš čavčča njuovvamiid áigge.

Ealáhus fertešii ráhkkanišgoahtit buorebut váttis jagiide, rávve Bálgosiid ovttastusa doaimmajođiheaddji Anne Ollila.

– Boazodoallit leat hárjánan birget. Ávžžuhan, ahte bálgosat dagašedje čielga plánaid das, maid dahket, jus bohtet váttis luonddudilit, dadjá Ollila.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä