Sápmi |

Suomas ságastallet sirdit skuvllaid geasseluomuid maŋŋelabbui – “Liiba sámáidahttit oahpahusa”

Suomas leat maŋimuš áiggiin ságastallan viššalit geasseluomuid sirdimis nu, ahte skuvla nogašii 2 vahku maŋŋelabbos ja álggášii fas borgemánu loahppageažes. Oahpaheaddji oaidná dás liibba sámáidahttit oahpahusa.

Oahppi bargamin diftoŋŋa njuolganhárjehusa.
Govva: Vesa Toppari / Yle

Vel galggašii Suomas veadjit stávet vaikkoba diftoŋŋa njuolgama gitta geassemánu álgui. Suomas leat viššalit ságastallan das, goas boahttevuođas skuvlašiljut guorranit ja luomut álget.

Avvila skuvllas leat maiddái háleštan áššis, muitala vuolleskuvla rektor Pirkko Olli.

Pirkko Olli lea Avvila vuolleskuvlla rektor.
Sámis dávjá buoremus geassi lea easkka borgemánu bealde, vihkkehallá rektor Pirkko Olli. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

– Borgemánus láve orrut, ahte vuoi váivi, go skuvla álgá, go orru, ahte dálhan dat geasui. Mun jáhkán, ahte juos dán muttus áigge jagis jearrá, de sáhtášii maid jurddašit dan, ahte lihkus dat álgá dat geasseluopmu.

– Leahan dat dieđusge jus dálkkiid jurddaša, de máŋgga geardde dat lea nu, ahte buoremus geassi lea easkka borgemánu bealde, vihkkehallá Olli.

Ákkastallet turisma lassánemiin, muhto Sámis eai jurddaš turismma, baicce dálkkiid ja murjema

Luomuid sirdinplánaid ákkastallet Suomas turismmain. Jus luomuid sirdet guvttiin vahkuin, dat lasihivčče turismma ja attášii olbmuide barggu. Bargo- ja ealáhusministeriija čielggadeami mielde mánnábearrašat fitnet luopmomátkkiin namalassii suoidnemánus. Jus luomuid sirdet, de dalle mánnábearrašat finašedje eanet luopmomátkkiin.

Avvila vuolleskuvla rektor Pirkko Olli ii sirddášii luomuid fitnodateallima dihte.

– Dieđusge mii leat háleštallan. Das leat máŋggat bealit. Go han eat mana dan mielde, ahte fitnodagaid áššit leat buot vuosttamužžan. Ferte geahččat mii dat lea dat mánáid ja skuvlalaččaid eallin, makkárin dat šattašii juos dat sirdojuvvo, dadjá Olli.

Sámis eai smiehta fitnodagaid, baicce ovdamearka dihte murjjiid láddama.

Avvila vuolleskuvla oahpaheaddji Päivikki Nillukka-Rauhala guottiha luomuid sirdima.

Päivi Nillukka-Rauhala.
Päivi Nillukka-Rauhala lea oahpaheaddjin Avvila vuolleskuvllas. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

– Diethan gal lea buorre jurdda dáppe Sámis justa, ahte go geassi álgá maŋŋelabbos, jonssot sulaid ja čakčat go álget čakčadoaimmat, murjen ja buot, de álgá jo skuvlla. Livččen mielas, jus skuvlla álggášii guokte vahku maŋŋelabbos, dadjá Nillukka-Rauhala.

Sáránne Näkkäläjärvi njuiku bátti badjel Anára skuvla šiljus.
Sáránne Näkkäläjärvii heive hui bures luomuid sirdin. Songe jurddaša dálkkiid. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Anára skuvlašiljus eai vuostálaste luomuid sirdima, ii goit viđátluohkkálaš Sáránne Näkkäläjärvi.

– Livččiihan dat suohtas. Go dalle borgemánus leat liegga beaivvit, dadjá Näkkäläjärvi.

Jus Suomas sirddášedje skuvllaid luomuid, dat čuovošii eanet Norgga málle

Ohcejoga kránnjágielddain, Deanus ja Kárášjogas, skuvla nohká dán jagi 21.6. ja álgá fas 22.8.2018. Rádjeguovllus orošii vuogaš čuovvut kránnjá, árvala ohcejohkalaš oahpaheaddji Sámmol Lukkari. Dat veahkehivčče maiddái ovdamearka dihte Ohcejoga ja Sirpmá skuvlla ovttasbarggu.

Ohcejoga mánát Sirbmá skuvllas.
Livčče vuogas, jus Suomas ja Norggas skuvllaid luomuid livčče sullii seamma áigge, oaivvilda ohcejohkalaš oahpaheaddji Sammol Lukkari. Govva: Vesa Toppari / Yle

Lukkari sirddášii maiddái Suoma čuoiganluomu čuovvut Norgga beassášluomu.

– Dien láhkai livčče vuogas go mii leat Sirpmás skuvllas ja mis leamašan oktasašbargu Ohcejotnjálmmiin, de dat livčče dan láhkai buoret, ahte dalle doaimmašii vel buoret dat ovttasbargu.

– Beassážiid áigge mii eat boađe deike go dáppe lea luopmu. Mun oainnán, ahte Suomas čuoiganluopmu lea mis nu árrat, (vahkus 10) máŋgii mis lea dalle 20-30 gráđa buolaš, oaivvilda Lukkari.

Sámmol Lukkari.
Sámmol Lukkari háliida sámáidahttit oahpahusa. Govva: Vesa Toppari / Yle

Luomuid sirdin attášii vejolašvuođa sámáidahttit oahpahusa – Bijašii mánáid bihkkadit fatnasiid

Jus skuvla joatkašuvašii boahttevuođas geassemánus 2 vahku guhkit, de gávdno liiba oahpahit guovllu árbevieruid. Ohcejohkalaš oahpaheaddji Sámmol Lukkari oaidnáge luomuid sirdimis vejolašvuođa sámáidahttit oahpahusa.

– Jus geassemánus skuvla joatkašuvašii vahkuin, beannot, guvttiin vahkuin, de dalle sáhtášii nu plánet, ahte oahpahus livčče eanet olgun ja luonddus.

– Ja maninbat dalle ii sáhtášii dieđusge oahpahit mánáide maid fatnasiid bihkkadeami, fierpmi moardima jna. Dakkár, mat leat min barggut dalle geassemánus álggus, pláne Lukkari.

– Jus sámáidahttá oahpahusa, dalle skuvla boađášii lagabui ruovttu ja dan sápmelašvuođa, loahpaha Lukkari.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä