Sápmi |

Suomas unnán diehtu ráđđádallangeatnegasvuođas sámedikkiin

Olmmošvuoigatvuohtalihttu ordnii Helssegis duorastaga Deatnu! Gosa báhce sámiid rievttit? -seminára. Semináras bođii čielgasit ovdan, ahte virgeolbmuin lea unnán diehtu geatnegasvuođas ráđđádallat sámiiguin sámiide guoskevaš áššiid birra.

Tiina Sanila-Aikio, saamelaiskäräjien puheenjohtaja, ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila
Sámedikki sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio hálešta Olmmošvuoigatvuođalihtu oaivečálliin Kaari Mattilain. Govva: Helga West / Yle

Olmmošvuoigatvuohtalihttu ordnii Helssegis duorastaga Deatnu! Gosa báhce sámiid rievttit? -seminára, man oaiveulbmilin lei čalmmustahttit ráđđádallangeatnegasvuođa ollašuvvama ođđa Deanu guolástansoahpamušproseassas. Semináras bođii čielgasit ovdan, ahte virgeolbmuin lea unnán diehtu geatnegasvuođas ráđđádallat sámiiguin sámiide guoskevaš áššiid birra.

Maiddái riekteministeriijas lea dál morihuvvon dasa, ahte luohttámuša sámiid ja stáhta gaskkas galggašiige dál lasihit, vai seamma feaillat eai dáhpáhuva boahttevuođa fitnuin.

Ráđđádallangeatnegasvuohta, mii meroštallojuvvo sámediggelága ovccát paragráfas, guoská Suoma stáhta virgeolbmuid dakkár áššiin, main njuolga lea váikkuhus sámekultuvrii Sámis. Dat gokčá maid juridihkalaš rievdadusaid iešguđet kultuvrrahámiide, dego ealáhusaide, ja dainna lágiin laktása Detnui guoskevaš soahpamušaide.

Ođđa Deanu guolástansoahpamuš ja guolástannjuolggadus biddjojuvvojedje fápmui 20.5.2017. Dan vuostálaste sámedikkit Suomas ja Norggas.

Tiina Sanila-Aikio, Deanu guolástansoahpamus, Kaari Mattila
Olmmošvuoigatvuohtalihttu háliidii čalmmustahttit Deanu guolástansoahpamuša oktavuođas čađahuvvon váilevaš gulahallama sámiiguin. Govva: Helga West / Yle

Ráđđádallangeatnegasvuohta áidnalunddot láhkaparagráfa Suoma láhkavuogada siste

Sámediggelága ovccát paragráfa (9 §) mielde ráđđádallangeatnegasvuođa ollašuvvan oaivvilda dan, ahte áššáigullevaš eiseválddi ferte láhčit sámediggái vejolašvuođa cealkit iežas oaivila sihke ráđđádallat áššis. Suoma sámedikkis goit vásihuvvui, ahte Deanu guolástansoahpamuša hábmedettiin sámedikki oaiviliin eai lean duohta mearkkašupmi.

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio lea viidáset barggus fuobmán, ahte virgeolbmot Suomas eai njulgestaga ádde, mas ráđđádallangeatnegasvuođas lea sáhka.

– Dat lea áidnalunddot láhkaparagráfa Suoma láhkavuogadaga siste. Ja dat diehtu ii vealttekeahttá jođe eiseválddiid ja ovttaskas virgeolbmuid siste, čilge Sanila-Aikio iežas vásáhusaid birra.

Su mielas dat diehtemeahttunvuohta laktása čielgasit dasa, ahte Suomas muđuige lea unnán diehtu sámiid birra, maiddái Lappi leanagottis. Son oaidná deháleamosin virgeolbmuid skuvlejumi sámeáššiin ja eandalit ráđđádallangeatnegasvuođas, mii gullá vuođđoláhkii. Seammalágan vuođđolága láhkasuodja ii leat sámeservviin eaige ovttaskas sámiin. Sámediggi ásahussan leage áidnalunddot rollas, danin go dan sajádat meroštallojuvvo sámediggelágas.

Báikálaččaide báhcán báhča dovddut gulahallanmeannudeames Deanu guolástansoahpamuša oktavuođas

Maiddái Sámis ássi báikkálaš sámiid ja sámeservviid lea dehálaš gulahallat hábmedettiin sámiid guoski soahpamušaid. Mii guoská Deanu guolástansoahpamuša gulahallama báikkálaš olbmuiguin, dan birra báikkálaččain leat sierra oaivilat Suoma virgeolbmuin.

Máŋgasiidda Ohcejogas leat báhcán bahča dovddut das, mo Deanu guolástansoahpamušproseassas báikkálaččaid oaivilat olgguštuvvojedje ollásit. Okta sis lea Arvi Hagelin, guhte vujii biillain Nuvvosis gitta Helssegii oassálastit Olmmošvuoigatvuohtalihtu seminárii.

Arvi Hagelin
Arvi Hagelin vujii Nuvvosis gitta Helssegii oassálastit seminárii. Govva: Helga West / Yle

– Dát orru leamen áidna forum, man bokte sáhttá iežas jurdagiid buktit ovdan. Min guollečázit bohtet das, go mii leat dárbbašan daid eallima ektui. Ja dáid eallima eavttuid Suopma ii leat dovddastan midjiide, beare oamastaneavttuid mielde leat dat eatnamat mis, ja dalle leat boasttoláhkai dulkon min vuoigatvuođaid, čilge Hagelin sivaid mátkkoštit gitta oaivegávpogii.

Son lohká, ahte seminára ii nuppástuhttán su oainnuid dán áššis. Maiddái luohttámuš Suoma stáhtii šat illá gávdno.

– Mus lea nu unnán luohttámuš, ahte kánske dakkár olmmoš ii oba gávdno, geas livččii vel uhcit luohttámuš, cealká Hagelin.

Riekteministeriija reageremin dasa, mo sámiiguin fertešii ráđđádallat – virgeolbmuin ii diehtu

Riekteministeriijas lea maiddái morihuvvon dasa, ahte virgeolbmot eai dieđe, mo ráđđádallat sámiiguin, mii lea heajudan sámiid luohttámuša stáhtii.

Johanna Suurpää, guhte lea demokratiija- ja giellaáššiid ovttadaga jođiheaddji riekteministeriijas, lohká ahte sis dávjá jerrojuvvojit rávvagat dasa, mo sámiiguin fertešii meannudit.

– Lea boahtán ovdan, ahte buot eiseválddiin ii leat diehtu, maid ráđđádallangeatnegasvuohta oaivvilda, ja man muttus dan fertešii bidjat atnui ja masa dainna siktet, ja makkár áššiin sámedikkiin ferte ráđđádallat, muitala Suurpää.

Almmustahttet dokumeantta, mii sisttisdoallá konkrehta rávvagiid

Sii leat riekteministeriijas válmmaštallan ovttas sámedikkiin dokumeantta, man sii sávvet lasihit diđolašvuođa.

– Riekteministeriijas leat čállán dakkár čállaga, masa leat čoggojuvvon rávvagat das, maid áššiid birra, mainna lágiin, goas, man vuođu bokte ja mainna ulbmiliin sámedikkiin fertešii ráđđádallat. Dat čála lea dakkár rabas dokumeanta, masa lea čoggojuvvon elemeanttat ovttas sámedikkiin, ja dan lea dárkkuhus dievasmahttit viisodagain, ahte makkár lea buori ráđđádallandábit ovttas sámiiguin, čilge Suurpää.

Johanna Suurpää Trondheimissa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2017
Govva: Inger-Elle Suoninen / Yle

Riekteministeriija almmustahttá dokumeantta moadde beaivvi siste. Suurpää lohká, ahte sivva dokumeantta almmustahttimii ii leat eahppelihkostuvvan gulahallan sámiiguin Deanu guolástansoahpamuša oktavuođas, muhto son mieđiha, ahte ráđđádallanmeannudanvuohki lea lasihan deattu ja dárbbu dán sullasaš dokumentii, eandalit go Suoma veahkkeriektekansler moittii Suoma ráđđehusa njukčamánus váilevaš ráđđádallamis sámedikkiin.

Luohttámuša huksen njunnožis

Riekteministeriijas lea maid ulbmil álgit skuvlet virgeolbmuid sámeáššiide, ja ahte dat dáhpáhuvašii ovttas sámedikkiin. Sin sávaldat livččii lasihit ipmárdusa eamiálbmotoaidninčihkii.

– Dát seminára čalmmustahtii máŋggaid sivaid, mat leat heajudan sámiid luohttámuša Suoma stáhtii. Sáhttá maid leat nu, ahte virgeolbmuin lea árgivuohta vuolgit albma ráđđádallamiidda sámedikkiin. Mii oaidnit dehálaš elemeantan luohttámuša huksema, vai beassat ovddosguvlui konkrehta fitnuin, muitala Suurpää riekteministeriijas. 

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä