Sápmi

Suopmelaš beakkálmasat Paleface ja Peltsi bealušteaba Giehtaruohttasa ruvkedoaimmaid vuostá: "Go luondu billašuvvá, dat váikkuha maid olbmuide"

Paleface nojaamassa aitan seinään.
– Lea hui dehálaš juos mun sáhtán geavahit iežan dovddusvuođa dasa, ahte doarjjun dákkár dehálaš áššiid, muitala rap-artista Karri Miettinen nappo Paleface. Govva: Arttu Timonen / Yle

Ii ruvkkiid Giehtaruohttasa duoddariidda -adreassas leat jo badjel 10 000 vuolláičállosa. Daid joavkkus leat maid dovddus namat.

Badjel 10 000 olbmo leat vuolláičállán adreassa, mainna vuostálastet ruvkedoaimmaid bahkkema Giehtaruohttasa duoddariidda. Neahttaadreassas 10 000 nama rádji dievai duorastaga.

Suopmelaš beakkálmasat leat maid čájehan doarjaga Giehtaruohttasa luonddu beales. Mielde leat goittotge prográmmaláidesteaddji ja doaimmaheaddji Mikko “Peltsi” Peltola, rap-artista Paleface nappo Karri Miettinen, gilvovuoddji Toni Gardemeister, fotogovvejeaddji Meeri Koutaniemi ja basista Sami Yaffa.

Peltsi: "In moge oainne, ahte dat gáibidivčče ruvkke"

Mikko “Peltsi” Peltola muitala, ahte son láve vuolláičállit dakkár adreassaid, mat su mielas leat dehálaččat. Son muitala iežas vásihan nu erenoamáš luondduvásáhusaid Giehtaruohttasa meahcceguovllus, ahte ii moge oainne, ahte dat gáibidivččii ruvkke.

– Doppe lea nu rašes ja čáppa luondu ja danin jurddašin, ahte jus mun sáhtán iežan doaimmaiguin monu váikkuhit dasa, ahte ruvkket eai boađe, de galhan mun dál dákkár adreassa vuolláičálan mielas.

Peltola oaivvilda ruvkeášši leat miellagiddevaš. Son muitala iežas ipmirdit ahte luondduviđá ávdnasat dárbbašuvvojit, muhto dan son imašta, ahte Suopma addá iežas minerálaid dábálaččat olgoriikalaš ruvkefitnodagaide measta friija geavahussii.

Son ipmirda maiddái, ahte leat olbmot geaid mielas ruvke gulašii Giehtaruohttasii. Su mielas olbmot galggašedje goittotge áddet, ahte buhtes ja čáppa meahcceguovlu ii leat iešalddes čielggas.

– Ruhta mearrida dán máilmmis olu. Mis leat olu olbmot, geat háliidit ávkkástallat Suoma luondduin iešguđege vugiin.

Mikko
Mikko "Peltsi" Peltola lea vuolláičállán adreassa. – Gal dat fearánat mat mus leat Giehtaruohttasa meahcis leat nu fiidnásat, ahte in moge oidne ahte dat gáibidivčče ruvke. Govva: Hannamari Vallila / Yle

Paleface: "Lea hui dehálaš, juos sáhtán geavahit iežan dovddusvuođa dasa, ahte doarjjun dákkár dehálaš áššiid"

Rap-artista Paleface nappo Karri Miettinen mielas lea dehálaš, ahte son sáhttá geavahit iežas sosiála media lávddi ovdanbuktit dehálaš áššiid.

– Gal mun jáhkán, ahte dat váikkuhus oidno sávvamis dasto muhtun čuđiin vuolláičállimiin. Lea hui dehálaš, juos sáhtán geavahit iežan dovddusvuođa dasa, ahte doarjjun dákkár dehálaš áššiid.

Miettinen muitala, ahte son lea oahpásmuvvan ruvkedoibmii ja oaidná das olu váttesvuođaid.

– Dat váikkuha dasa, ahte vejolaččat čáhci ja áibmu billašuvvá, ja go luondu billašuvvá, dat váikkuha maiddái olbmuide. Daidda, geaid ealáhus lea gitta dan buhttes luonddus, dat leat fuones áššit dange ektui. Daid guovlluid ii sáhte dasto šat geavahit.

Paleface mielas ruvkedoaibma lea bázahus dološáiggiin. Son oaivvilda, ahte dál go lea dieđus, mo olbmuid doaimmat váikkuhit birrasii ja eanaspáppa dillái, de galggašii smiehttat dan, fertešiigo ruvkedoaimma heaittihit.

– Dat ii leat gánnehahtti ja das leat issoras váikkuhusat birrasii.

Álggaheaddji jáhkká dovddus olbmuid roahkasmahttit maiddái earáid vuolláičállit adreassa

Nammačoaggima álggaheaddji Minna Näkkäläjärvi mielas lea buorre ja mearkkašahtti ášši, ahte maiddái dovddus olbmot vuolláičállet adreassa.

– Fuomášeimmet, ahte go Peltsi lei bidjan almmolažžan, de gal dat ovttatmano álge namat čohkkot dan neahttaadressii hui jođánit.

Son jáhkká, ahte go dovddus olbmot juhket adreassa, de dat roahkasmahttá maiddái earáid vuolláičállit.

– Dat addá maiddái dasto roahkkatvuođa, ahte earátge olbmot dustet dadjat iežaset oainnu ja čállit vuollái dán adreassa.

Näkkäläjärvi illuda das, ahte nu máŋgasat leat leamašan beroštuvvan adreassas ja vuolláičállán dan. Sis oktage ii livčče vuordán, ahte bohtet ná olu vuolláičállosat.

– Lean ilus ja rámis, ahte olbmot duođain jurddašallet dan adreassa ja dan boahttevuođa, ahte ii mange namas ruvkket deike Giehtaruohttasii iige várra gosage Sámi guvlui.

Namaid čogget borgemánu loahpa rádjai – fitnodat čuovvu ságastallama

Namaid čoaggigohte dan maŋŋá, go Dorvvolašvuođa ja kemikáladoaimmahat Tukes mieđihii olgoriikkalaš Akkerman Finland Oy -málbmaohcanfitnodahkii guovlovárrema Giehtaruohttasa Jiehtáčearu guvlui. Fitnodat áigu bargat earret eará eanandutkamušaid 245 njealjehaskilomehtera sturrosaš guovllus ja ohcat málbmaohcanlobi ovdal várrenáiggi nohkama.

Várrenguovlu gokčá sullii 70 proseantta Giehtaruohttasa bálgosa Ergona siidda geasse- ja čakčaguođohanguovllus.

Minna Näkkäläjärvi lea muitalan árabut, ahte fuolla luonddus ja sámenuoraid boahtteáiggis lei stuorámus sivva dasa, manin son mearridii čoaggigoahtit namaid. Nammačoaggima heitet borgemánu 29. beaivve, man maŋŋá adreassa doaimmahuvvo Suoma ráđđehussii ja ministeriijaide.

Tukesis leat árabut muitalan, ahte várrenlobi eretgeassin lea dál várrejeaddji duohken.

Akkerman Finland Oy -fitnodaga beaivválaš jođiheaddji Jan H. Akkerman fas lea árabut muitalan, ahte sii čuvvot aktiivvalaččat ságastallama mii fáttás lea jođus, iige adreassage leat báhcán fuomáškeahttá.

Akkerman deattuhii árabut maiddái, ahte fitnodat ii leat vel mearridan ohcágo dat dutkanlobi Jiehtáčearu guvlui.

– Fitnodat ii álggat dutkamušaid guovllu minerálapotentiálas nu guhká go guovlovárrema dohkálašvuohta lea gažaldatvuložin ja iešguđet oassebeliin lea leamaš áššáigullevaš vejolašvuohta buktit ovdan iežaset oainnuid.

Akkerman deattuhii maiddái, ahte sin dárkkuhussan ii leat vahágahttit guovllu luonddu- ja kulturárvvuid, iige eandaliige sápmelašvuhtii laktáseaddji árvvuid ja dábiid.

Vuostálastimis leamaš ávki ovdal

Dát ii leat vuosttas geardi, go olgoriikkalaš fitnodat lea várren guovllu Sámis. Jagis 2014 irlándalaš Karelian Diamond Resources -fitnodat várrii guovllu Ohcejoga máttabealde. Dalle nana vuosttildeamis lei ávki, ja fitnodat almmuhii cuoŋománus 2015, ahte dat geassáda Ohcejogas báikkálaččaid vuostehágu dihte.

Okta áŋgiris vuosttildeaddji lei ohcejohkalaš Elle Aikio. Son muitala, ahte fitnodat orui nu stuoris ja máilmmidilli nu garas, ahte sis lei dalle njuolga ballu ruvkedoaimma álgimis Ohcejotleagis.

– Dalle ceggiimet hui jođánit joavkkuid, geat aktiivvalaččat dutke, vuostálaste, čálle ja doaimmahedje dieđuid mediai ovddos guvlui ja adde jearahallamiid. Lei hui fápmudahtti, ahte buohkat, olles servodat, lei dan ášši bealde. Dat ii lean dušše ovttaskas olbmuid vuosteháhku baicce olles servodaga.

Maiddái dalle áittan oidne ruvkelága, mii addá vejolašvuođa dutkat málmma ja eará stáhta eatnamiin.

– Mun in dieđe Ohcejogas dahje Deanuleagis geange, gii livččii guottihan dán doaimma.

Aikio oaidná Giehtaruohttasa várrenlohpeášši hui seammalágánin go Ohcejohkii plánejuvvon diamántaruvke. Son oaidná fámu almmolaš vuosttildeamis ja eandalii ovttasbarggus.

– Jos mii eat čájet dan fámu ja dan maid mii oaivvildit ja jurddašit, dat gal hávká daid láhkačehpiid ja máilmmiviidosaš dárbbuid vuollái. Ovttasbargu buktá maid bohtosiid, min dáhpáhus dáppe lei buorre ovdamearkka.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä