Sápmi |

Suopmelaš mátkkošteaddjit leat dán gease sakka lassánan maiddái Sámis: álbmotmehciid parkerensajit leat spagga dievva

Jaskes giđa ja álgogease maŋŋá turismasuorgi lea ealáskan Sámis.

Saariselkä
Inari-Saariselkä matkailu Oy mátkkoštankoordináhtor Eeva Flinkman muitala, ahte olbmot leat láigohan dán geasi olu sihkkeliid. Govva: Inari-Saariselkä Matkailu Oy

Suopmelaččat mátkkoštit dál olu Suoma siste. Vaikko olgoriikkalaš mátkkošteaddjit eai leat dán gease leamašan olus olláge, suopmelaš mátkkošteaddjit gal devdet hoteallaid ja stobuid maiddái Sámis.

Sámi fitnodatdoallit muitalit, ahte geassemánus vel lei hui ráfálaš ja mátkkošteaddjit eai lean nu olu go ovddit jagiid. Suoidnemánnu fas lea leamašan hohppos áigi buot fitnodagaide.

Mátkkošteaddjit leat leamašan nu olu, ahte muhtun fitnodagat leat ferten bálkkáhit eambbo bargiid geassái.

Fitnodatdoalli: "Dát lea leamašan duođai earálágán geassi"

Ohcejohkalaš turismafitnodatdoalli Nilla Tapiola lea hárjánan dasa, ahte geassit sis leat olgoriikkalaš áššehasat, muhto dát geassi lea leamašan oalle earálágán.

– Olgoriikkalaš turisttat eai leat baljo leamašan, muhto suopmelaš turisttaid mearri lea lassánan garrasit. Ferte lohkat dát lea leamašan duođai earálágán geassi.

Tapiola muitala, ahte suopmelaš turisttaid mearri lea dán geasi sullii 30–40 proseantta eanet go ovdal.

– Suoidnemánus eanet go maid ovddit jagiid goassige leamašan.

"Olu leat maiddái suopmelaš mátkkošteaddjit, geat eai leat ovdal fitnan Sámis"

Inari-Saariselkä matkailu Oy mátkkoštankoordináhtor Eeva Flinkman muitala, ahte maiddái Anára ja Suoločielggi guovllu fitnodagain suoidnemánnu lea leamašan hohppot go maid sii vurde.

– Suopmelaš mátkkošteddjiid mearri lea lassánan fuomášahtti olu. Muhtun báikkiin mearri lea loktanan njealjádasain. Olu leat maiddái suopmelaš mátkkošteaddjit, geat eai leat ovdal fitnan Sámis.

Dušše ovttaskas olgoriikkalaš mátkkošteaddjit leamašan jođus.

Flinkman muitala, ahte go oktage ii lean vuordán ná hohppos geasi, de sii leat maiddái sáhttán bálkáhit geassái eanet bargiid.

– Vel mii eat goittotge dieđe man guhká suopmelaš mátkkošteaddjit rehkket ja goas olgoriikkalaš mátkkošteaddjit vejolaččat bohtet.

Siidda galledeaddjimearri lea geahppánan, muhto suopmelaččat leat eanet go dábálaččat

Maiddái Davvi-Sámi luondduguovddáš ja sámemusea Siidda galledeaddjiin eatnašat leat dál suopmelaččat, muitala Siidda vuovdin- ja márkanfievrrideami vástideaddji Minna Väisänen.

– Sáhtášin lohkat, ahte measta buohkat leat suopmelaččat ja dasto leat muhtun ovttaskas olgoriikkalaš mátkkošteaddjit.

Geassemánnu lei maiddái Siiddas ráfálaš, muhto suoidnemánus sis leat leamašan eanet suopmelaš mátkkošteaddjit go diibmá.

– Diibmá suoidnemánus ledje fitnan 3 000 suopmelačča ja dán jagi leat dán rádjái fitnan jo 4 500 suopmelačča.

Siida museo
Suopmelaš turisttat leat dádjadan Siidii viiddidanbargguin fuolatkeahttá. Govva: Anja Kaarret / Yle

Go olgoriikkalaččat váilot, lea Siidda galledeaddjiid mearri goittot uhcit go dábálaččat. Oktiibuot dán gease Siiddas leamašan 7 000 galledeaddji. Väisänen mielas dat lea mearkkašahtti nuppástus, ahte suopmelaččat mátkkoštit dál viššalit.

– Joavkomátkkošteapmi ii leat ollenge, ahte buohkat geat leat fitnan, leat ovttaskas mátkkošteaddjit.

Luonddumehciid galledeaddjit leat lassánan

Meahciráđđehusa álbmotmeahccehoavda Pekka Sulkava muitala, ahte maiddái sis lea leamašan hohppos suoidnemánnu.

– Juohke sajis, gos mis leat parkerensajit, lea spagga dievva. Luondduguovddážiin leat eanet galledeaddjit go diibmá suoidnemánus. Dat leat beannot dahje guokte geardde eanet go diibmá.

Puistonjohtaja Pekka Sulkava.
Pekka Sulkava muitala, ahte luondduguovddážiin leat dán geasi leamašan eanet galledeaddjit go diibmá suoidnemánus. Govva: Raimo Torikka / Yle

Sulkava lohká, ahte suopmelaččat leat duođai mátkkoštišgoahtán dán gease.

– 98 proseanta gallededdjiin leat suopmelaččat. Áibbas buohkat eai goittotge.

Su mielas dát lea mearkkašahtti ášši. Vaikko olgoriikkalaš mátkkošteaddjit váilot, de lihkká galledeaddjiid mearri lea loktanan.

– Suopmelaččat leat dál nu olu jođus, ahte dat lokte galledeaddjimeari bádjeleabbun go diibmá.

Heahtá luondduguovddážis eanet turisttat go diibmá

Heahtá Duottar-Lappi luondduguovddážis geassemánnu ii lean seammá ráfálaš go eará fitnodagain Sámis, muitala luondduguovddáža bargi Satu Kotavuopio.

– Dán gease leat gal leamašan ollu turisttat. Mis ledje dán geassemánus 30 proseantta eanet turisttat go diibmá ja in gal lean vuordán dan, muitala Kotavuopio.

Kotavuopio dadjá, ahte suoidnemánus lávejit leat eambbo olbmot johtimin, ja dán jagi kánske juoba eanet go ovddit jagiin.

– Jáhkášin, ahte sullii 95 proseantta turisttain leat suopmelaččat ja dál go rájit leat ráhpasan, de leat ihtán veháš maid olgoriikkalaš turisttat earret eará Latvias, Duiskkas ja Ruoŧas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä