Sápmi |

Tampere, Simpele ja Kuukasjärvi báikenamaid vuođđu sámegielas, muhto maid dat muitalit sámegielaid historjjás?

Dolin sámegielat leat leamašan eanet go dán áigge ja maid Mátta-Suomas sámástedje. Dološ áiggiin leatge báhcán luottat Mátta-Suoma báikenamaide.

Jietna: Janne Saarikivi
Jietna
Helsset universitehta suoma-ugralaš gielaid professor Janne Saarikivi muitala dán jearahallamis sámegielaid historjjás. Jietna: Yle Areena. Govva: Helga West / Yle

Sámegielat, mat hállojuvvojit dán áiggi, leat ovcci. Historjjálaččat sámegielat goit leat leamašan olu eanet. Muhtumiin dain, degomat guoládatjávresáme- dahje giemasámegielas lea eanet diehtu go earáin dasgo dain gielain leat seilon 1800-logus čállon teavsttat ja sátnelisttut.

Dolin sámegiela leat hállan maiddái Mátta-Suomas ja das leat báhcán luottat báikenamaide. Muhtin báikenamain vuhtto sámegiela váikkuhus.

– Jurdda ovdamearkka dihtii jávkan jávresámegielain vuođđuduvvá sámegielat báikenamaide ja suopmansániide, mat leat boahtán sámegielain. Ovdamearkan dakkár dábálaš sánit dego ’kaasu’ ja ‘kahlata’ dahje ‘olla äimällään’ leat vejolaččat boahtán sámegielas, muitala Helsset universitehta suoma-ugralaš gielaid professor Janne Saarikivi.

Suomas leat ollu Kuukas-álgosaš báikkit, ja sátni boahtá sámegiela sánis guhkes. Dábálaččat dat lea guhkes jávrri namma, dego Kuukasjärvi, diehtá Saarikivi.

– Miellagiddevaš lea maid dat, ahte Tampere gávpot lea ožžon namas dálá davvisámegiela dáppal-sáni dávástusas, mii dárkkuha luovtta dahje jaskes báikki jogas. Seamma sánis maiddái Simpele Mátta-Gárjilis lea ožžon namas. Miehtá Suoma gávdnojit sámegielat báikenamat eandalii Hämes, Savos, Gárjilis sihke Davvebađaeatnamis. Dušše Turku ja Pori birra sáhttá dadjat, ahte doppe sámegielat báikenamat eai gávdno, čilge Saarikivi.

Vuođđosámegiella vejolaččat šaddan Mátta-Suomas

Sámegielat leat iehčanas giellajoavku suoma-ugralaš giellabearrašis. Oktasaš suoma-ugralaš vuođđogiella čilge seammalágan iešvuođaid urálalaš gielaid gaskkas.

Sámegielat sulastahttet erenomážit nuortamearasuopmelašgielaid. Vuođđogiella ii leat áidna sivva dasa, ahte dát giellajoavkkut sulastahttet nubbi nuppi. Geográfalaš lagašvuohta lea váikkuhan dasa, ahte dáid gielaid hálliid gaskkas lea lodnojuvvon sánit ja giela ráhkadusat guđet guvlui.

Dálá sámegielat leat šaddan vuođđosámegielas, mii hállojuvvui áiggelogu álggus.

– Máŋggat dutkit, dego mun ieš maid, leat dan oaivilis, ahte vuođđosámegiela historjá laktása Nuorta-Suoma ja Gárjila guovlluide. Orru leamen, ahte vuođđosámegiella lea hállon Mátta-Suomas ja dat lea hállon gitta Savos doppe, gos maŋŋeleappos lea hállojuvvon savo- ja gárjilaš suopmanat sihke gárjilgiella, muitala Saarikivi, gii lea dutkan earet eará sámegielat báikenamaid.

Hypotesa vuođđuduvvá germána loatnasátnegeardái, mii gávdno sihke sámegielain ja suomagielas. Germánagielat livčče váikkuhan meara bokte namalassii Mátta-Suomas. Danin Saarikivi meroštallá, ahte dálá Sápmi livččii šaddan sápmelažžan maŋŋeleappos.

– Jurddašan nu, ahte dálá Sápmi lea sámáiduvvan easkka áiggelogu álgomuttus dahje maŋŋeleappos ruovdeáiggis, dadjá Saarikivi.

Loatnasánit njealji dovddus giellajoavkkus sihke dovdameahttun gielain

Sámegielat leat ožžon loatnasániid njealji guovllus: nuortamearasuopmelaš ja germána gielain sihke báltalaš gielain suomagiela bokte ja ruoššagielas gárjilgiela bokte. Go gielladutki dutká loatnasániid, de son sáhttá árvvoštallat giela historjjá sihke kontávttaid álbmogiid gaskkas.

Sámegielain lea gávdnon maiddái sátnegeardi, mii lea boahtán dál juo jápmán gielain. Áidna, mii dihttojuvvo dáin, nu gohčoduvvon substráhtagielain, lea ahte dat eai lean urálalaš gielat. Dáid gielaid dutkan fállá erenomáš miellagiddevaš geahčastaga sámegielaid historjái.

– Ovdal ruovdeáiggi Jiekŋameara gáttis lea hállon giella dahje gielat, mat leat jávkan. Dáin gielain sámegillii leat boahtán mearraelliide, davviguovllu elliide ja lundui laktáseaddji sánit, dego morša, njálla ja gáisá, čilge Saarikivi loatnasániid, main álgovuođđu ii leat čielggas.

Saarikivi ja su kollegat leat dan oaivilis, ahte dán sullasaš sánit bohtet olbmuin, geat elle Jiekŋameara gáttis ovdal sámiid. Lea jurddašuvvon, ahte dát álbmot lea leamašan oalle uhca davviguovllu olmmošjoavku.

Sámegielat sulastahttet maid gielaid, maid hállet Gaska-Ruoššas

Sámegielat leat iehčanas giellajoavku urálalaš giellabearrašis, muhto liikká dat sulastahttet nuortamearasuopmelašgielaid, dego suoma-, estte-, gárjil-, vepsá, inkerois-, vatja- ja liivigielaid. Čilgehus ovttaláganvuođaide ii gávdno dušše oktasaš álgovuođus, muhto maiddái lágaš ja guhkesáigge oktavuođain. Saarikivi muitala, ahte nuortamearasuopmelašgielaid lassin gávdno maid nubbi giellajoavku, mii sulastahttá sámegielaid.

– Sápmelaččat eai várra smiehtaše, ahte sin gielain gávdnošii fuolkevuohta mordvalašgielaiguin, muhto dáin gielain leat ollu oktasaš fenomenat nuortamearasuopmelašgielaiguin ja sámegielaiguin. Iešalddes dát golmmas, dát giellajoavku gohčoduvvo urálalaš giellabearraša oarjejoavkun, govvida Saarikivi.

Mordvalašgielat hállojuvvojit Gaska-Ruoššas Mordva dásseválddis ja Moskova gávpoga láhkosis. Dán giellajoavkkus leat olu hállit, sullii 700 000. Sámegielaid hálliid meari lea váttis árvvoštallat, muhto árvalus das jorrá sullii 35 000 hállis.

Muitalago sápmelaš-sáni etymologiija sámiid ruohttasiin?

Sápmelaš-sáni etymologiija muitala bures das, man lágaš oktavuohta lea leamašan sámiid ja suopmelaččaid gaskkas báikkálaš dásis.

– Sápmelaš-sáni suomagielat dávástus lea hámáláinen. Dát lea hirbmat miellagiddevaš, danin go sáhttá bures jearrat, leatgo sámit ássan Häme-guovllus. Báikenamaid vuođul orru leamen nu, ahte dáin guokte iešguđetlágan etnihkalaš joavkkuin sáhttet leat aŋkke muhtun muddui oktasaš ruohttasat, muitala Saarikivi.

Janne Saarikivi jearahallama lassin lea gáldun geavahuvvon Saamentutkimus tänään -artihkalčoakkáldaga (2011).

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä