Säämi

Tobdos mainâsteijee Kuobžâ-Saammâl eellimkerdi lii almostum – kirječällee čaalij kirje ejistis já tääl čáálá jieijâs eellimmuštâlusâid

matti morottaja
Kuobžâ-Saammâl Matti čaalij kirje ejistis. Govva: Heli Huovinen

Kirje álgá tast, ko Kuobžâ-Saammâl šadda ive 1899 já nohá toos, ko sun jáámá ive 1980.

Kuobžâ-Saammâl Matti, Matti Morottaja lii čáállám kirje ejistis Kuobžâ-Samâlist kii lâi anarâš persovn já čepis mainâsteijee. Kirje almostui kieskâd já meid kirječällee maaŋgâ ive pištee pargo nuuvâi.

Morottaja muštá jieš eejis mainâsijd, mutâ lii koijâdâllâm meid iärásijn mainâsijd.

– Eeči mainâstij ennuv, tot ko lâi uáli jo sárnoo. Ennuv muštám maid tot lii mainâstâm. Muu viljâ meid tieđij ennuv já mainâstij eeji fiäránijn já eres ulmuin lam kuullâm mottoom verd mainâsijd.

Mainâsijd ij lamaš vaigâd kavnâđ, mutâ Morottaja koolgâi hundâruššâđ maggaar oornigân sun piäjá taid puoh tábáhtusâid moh Kuobžâ-Saammâl elimist lijjii tábáhtum.

– Maaŋgâ ive čaallim, jiem tievst ohtânmaanoost, mutâ ain motomin riemmim juátkiđ tom pargo. Motomin šoddim tärhistiđ taid tiäđuid já motomin kiinii muštâlij munjin lasetiäđuid já taid koolgâi čäälliđ.

Veikkâ kirjeest láá ennuv mainâseh já muštoh, te motomeh mainâseh váiluh.

– Jieš-uv huámmášim, et láá pááccám čälihánnáá motomeh mainâseh kale, iätá Morottaja.

Čäällimhomáh juátkojeh

Veikkâ tággáár stuorrâ čäällimpargo lii vaalmâš, te Matti Morottaja čäällimpargo ij nuuvâ. Taan tove sun ij čääli Kuobžâ-Samâlist, peic Kuobžâ-Saammâl Maatist, ađai sust alnestis. Sun ij kuittâg lah vises, šadda-uv tast kirje vâi mii.

– Lam čalâččâm pajas jieččân eellim tábáhtusâid tađe mield, ko muštám tovláid aašijd. Jiem mun tieđe šoodâš-uv kirje vâi mii, hundâruš Morottaja.

Morottaja muštâl, et kirje ovdán kronologisâš oornigist. Kirje álgá tast, ko Kuobžâ-Saammâl šadda ive 1899 já nohá toos, ko sun jáámá ive 1980. Tai kooskân láá talle pieijum tábáhtusah já mainâseh.

Kuobžâ-Saammâl tieđij ennuv ärbivuáválâš pivdovuovijn já kiergânij elimis ääigi porgâđ veikkâ magarijd pargoid. Sust lijjii meid jieijâs eđâlduvah.

Kirjeest láá meid paijeel 50 kovveed. Morottaja muštâl, et motomijd kuuvijd sun lii uážžum kesituristijn kiäh juttii sii pääihist já maŋeláá vuolgâttii kuuvijd, mutâ Morottaja lii kavnâm tovláid kuuvijd meid kovearkkâduvvâst.

Sammeli Morottaja
Saammâl Morottajast lii rahtum meid Sammelin laki -nommâsâš dokument. Govva: Yle

Ohtâ merhâšittee tábáhtus kirjeest lii Kuobžâ-Saammâl já president Urho Kekkos teivâdem Helsigist 1976. Kuobžâ-Saammâl mađhâšij puásuialmaijuávhuinis Helsigân savâstâllâđ sämiaašijn preisdent Kekkosáin. Morottaja mield lii Juhani Nousuniemi áánsu, et taan tábáhtusâst láá návt ennuv materiaaleh já muštoh.

– Sun vistig jo čalâččij eeji teivâmijd já raahtij dokumentfiilmâ Sammelin laki. Čaalij puoh, maht eeči moonâi juávhuinis Helsigân Kekkos kuuvl.

Aikio osko, et mainâseh pijssááččii val nube-uv kirje čälimân

Veikko Aikio lii luuhâm Kuobžâ-Saammâl kirje kieskâd já sun tuubdâi-uv kirje váldupersovn persovnlávt. Kuobžâ-Saammâl päikkitáálu lâi suu päikkimääđhi piällást já Aikio savâstâlâi-uv suin távjá.

– Sun lâi hirmâd čepis mainâsteijee. Tot ko movtáskij mainâstiđ, te ij táttum loppâ puáttiđ. Mutâ iä toh puoh mainâseh lamaš kirjeest. Taid viärráámusâid kirječällee lii tiäđust-uv kuáđđám meddâl, ko tobbeen lijjii ulmui noomah.

Aikio lâi meid iššeen kirje čälimist já muštâlij Morottajan taid Kuobžâ-Saammâl mainâsijd, moid sun jieš lii kuullâm. Aikio avžut puohâid, kiäh mättih anarâškielâ, luuhâđ Kuobžâ-Saammâl eellimkerdi.

– Tot kal lâi uáli vuovâs luuhâđ uážu ettâđ, ko tobbeen lijjii mainâšum uápis pirrâsijn já ulmuin-uv.

Veikko Aikio istuu laavulla
Veikko Aikio tuubdâi Kuobžâ-Saammâl já sun muštá mon čepis mainâsteijee Saammâl lâi. Govva: Jarmo Siivikko / Yle

Sun osko, et mainâseh pijssááččii val nube-uv kirje čälimân.

– Sust toh kal liččii mainâseh toos eenâb-uv vala. Aassâm- já pivdohomáin iä lamaš nuuvt hirmâd ennuv čaallum, te vaarâ kavnuuččii val nube kirje verd-uv.

Anarâškielâsiih eellimkeerdih iä lah kuittâg liijkás ennuv. Veikko Aikio mielâst láá anarâšah, kiäi elimist eellimkeerdi puávtáččij čäälliđ.

– Láá maŋgâ persovn moin puávtáččij čäälliđ kirje jis kyevti-uv.

Aikio párnááh láá ettâm, et sun še kolgâččij čäliškyettiđ jieijâs eellimkeerdi tääl ko val puoh ääših já tábáhtusah láá pyereest muštoost. Sun ij lah kuittâg vala algâttâm čäällimpargo, mutâ kenski puáttee täälvi sun-uv moovtásk toos, Aikio smiättá.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä