Saame |

Totaalikielto: Tenon sopimusluonnos kieltää perinteisen pyynnin kaupunkisaamelaisilta

Tenon uusi sopimusluonnos kieltää perinteisen pyynnin harjoittamisen kaupunkisaamelaisilta. Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Pentti Pieski Helsingistä on huolissaan siitä, että uusien pyyntirajoitusten vuoksi Utsjoella syntyneet ja kasvaneet kaupunkisaamelaiset eivät pääse ylläpitämään lohenpyyntitaitoaan ja siirtämään sitä tuleville sukupolville.

Kulkuttajia Tenolla
Kuva: Raimo Torikka / Yle

Tenon uusi sopimusluonnos kieltää perinteisen pyynnin kaupunkisaamelaisilta.

Ensi vuodesta lähtien Utsjoella syntyneet ja kasvaneet kaupunkisaamelaiset eivät pääse enää ollenkaan pyytämään perinteisillä pyydyksillä.

Anne Nuorgam 23.2.2016
Anne Nuorgam Kuva: Yle
– Suuri rajoitus on se, että pelkästään paikkakuntalaiset kalastusoikeuksien haltijat saavat käyttää perinteisiä pyydyksiä. Muilla paikkakunnilla asuvat kalastusoikeuksien haltijat, jotka eivät asu Utsjoen kunnassa vähintään puolta vuotta vuodessa, eivät saa enää pyytää periteisillä pyydyksillä, kertoo Vetsikon osakaskunnan johtaja Anne Nuorgam.

– Heille tulee totaalikielto. He menettävät täysin oikeutensa pyytää perinteisillä pyydyksillä, jatkaa Nuorgam.

Perinteistä pyyntiä rajoitetaan 80 prosenttia

Tenon uusi sopimusluonnos julkaistiin viime viikolla.

Uusi sopimus rajoittaa kaikkia pyyntimuotoja Tenolla ensi vuodesta lähtien seuraavan kymmenen vuoden ajan, jotta lohikannat elpyvät.

Tenon sopimusluonnoksen päivämäärät.
Kuva: Yle
 

Perinteistä kulkutus-, verkko- ja patopyyntiä rajoitetaan 80 prosenttia nykytasosta, kun turismikalastusta rajoitetaan vain 40 prosenttia.

Ensi vuodesta lähtien rajoitetaan myös pyydysten määrää.

– Ensi kesänä täytyy valita alkukesällä, pyytääkö kulkuttamalla, verkolla vai padolla. Vain yksi pyydys saa olla aina yhden kiinteistön vesistössä, sanoo Nuorgam.

Saamelaiskäräjien helsinkiläinen jäsen ei hyväksy rajoituksia

Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen, Pentti Pieski Helsingistä, ei hyväksy sitä, että uusi Tenon sopimus kieltää utsjokelaisten kaupunkisaamelaisten pyynnin perinteisillä pyydyksillä.

– Lohenpyynti on Tenojokirannan saamelaisten kulttuurinen kivijalka ja koko identiteetti, vaikka olisikin muuttanut saamelaisalueen ulkopuolelle esimerkiksi töiden tai opiskelun vuoksi. Jos lohenpyynti ei ole mahdollista, niin mitä sitten jää niille saamelaisille? Se on sama kuin vertaisi porosaamelaisiin, jotka eivät pääse työskentelemään porojen parissa, Pentti Pieski sanoo.

Pentti Pieski
Pentti Pieski 23.2.2016 Kuva: Yle
Pieski on huolissaan siitä, että rajoitusten vuoksi Utsjoella syntyneet ja kasvaneet kaupunkisaamelaiset eivät pääse ylläpitämään lohenpyyntitaitoaan ja siirtämään sitä tuleville sukupolville.

– Kyllä siitä väkisinkin tulee mieleen, että Suomi jatkaa saamelaisten suomalaistamista vielä 2010-luvullakin. Tästä tulee selvä signaali siitä, että Suomi ei halua edistää saamelaisten oikeuksia, eikä halua tunnustaa, että heillä on erityisiä oikeuksia, moittii Pieski.

Pieski pitää tilannetta Suomessa saamelaisten oikeuksien osalta kummallisena ja pelottavana.

– Saamelaisten oikeudet eivät etene, vaan sen sijaan meidän oikeuksiamme kavennetaan. Tämä tapahtuu myös Tenon uuden sopimuksen kautta. Tämä vaikuttaa kaikkiin Tenojokilaakson asukkaisiin. Heidän omaisuutensa riudutetaan, Pieski sanoo.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä