Sámepolitihkka |

Totálagielddus: Deanu soahpamuš gieldá árbevirolaš bivddu gávpotsámiin

Deanu ođđa soahpamuš gieldá árbevirolaš bivddu gávpotsámiin. Sámedikki stivrra lahttu Pentti Pieski Helssegis lea fuolas das, ahte ođđa bivdoráddjehusaid dihtii Ohcejogas bajásšaddan gávpotsámit eai beasa bajásdoallat luossabivddu máhtuset ja sirdit dan boahttevaš buolvvaide.

Sámediggi 21.06.2016
Galhan dat luossabivdu lea Deatnogátte sápmelaccaid kultuvrralaš geađgejuolgi ja oppa identitehta, vaikke livččege fárren sámeguovllu olggobeallái ovdamearkan bargguid dahje studerema dihte, dadjá Pentti Pieski. Govva: Ville Fofonoff / Yle

Deanu ođđa soahpamuš gieldá árbevirolaš bivddu gávpotsámiin.

Boahtte jagi rájes Ohcejogas bajásšaddán gávpotsápmelaččat eai beasa šat ollenge bivdit árbevirolaš bivdosiiguin.

Anne Nuorgam 23.2.2016
Anne Nuorgam Govva: Yle
– Stuorra ráddjehus lea dat, ahte dušše beare báikegoddelaš guolástanvuoigatvuođaid hálddašeaddjit ožžot geavahit árbevirolaš bivdosiid. Dat geat leat guolástanvuoigatvuođaid hálddašeaddjit eará báikegottiiguin eaige oro Ohcejogas jahkebeale, de dat eai oaččo šat bivdit, čilge Veahčatnjárgga oasusgotti jođiheaddji Anne Nuorgam.

– Daidda boahtá totálagielddus. Dat masset oalát árbevirolaš bivdosiid bivdinvuoigatvuođa, joatká Nuorgam.

Árbevirolaš bivdu geahpeduvvo 80 proseantta

Deanu ođđa soahpamuš almmustahttojuvvui mannan vahkus.

Ođđa soahpamuš ráddje buot bivdovugiid Deanu alde boahtte jagi rájes čuovvovaš logi jahkái vai luossanaĺit ealáskuvvet.

Deanu soahpamušhápmosa beaivemearit.
Govva: Yle
Árbevirolaš bivdu golgademiin, njáŋggofirpmiin ja buođuiguin ráddjejuvvo olles 80 proseantta dálá dásis, go turistabivdu ráddjejuvvo 40 proseanttain.

Boahtte jagi rájes ráddjejuvvojit maid bivdosiid mearit.

– Boahtte gease galgá válljet álgogeasset ahte bivdágo golgademiin, njáŋggofirpmiin vai buođuin. Dušše okta bivddus oažžu leat álo ovtta giddodagas čázis, dadjá Nuorgam.

Sámedikki Helssega áirras ii dohkket ráddjehusaid

Sámedikki stivrra lahttu Pentti Pieski Helssegis ii dohkket dan, ahte ođđa Deanu soahpamuš gieldá ohcejohkalaš gávpotsámiid bivdimis árbevirolaš bivdosiiguin.

– Galhan dat luossabivdu lea Deatnogátte sápmelaccaid kultuvrralaš geađgejuolgi ja oppa identitehta, vaikke livččege fárren sámeguovllu olggobeallái ovdamearkan bargguid dahje studerema dihte. Jos luossabivdu ii leat vejolaš, nu dalle mii báhcá daidda sápmelaččaide? Dat lea seamma go veardidivčče badjeolbmuid, geat eai beasa bargat bohccuiguin, Pentti Pieski dadjá.

Pentti Pieski
Pentti Pieski 23.2.2016 Govva: Yle
Pieski lea fuolas das, ahte ráddjehusaid dihtii Ohcejogas bajásšaddan gávpotsámit eai beasa bajásdoallat luossabivddu máhtuset ja sirdit dan boahttevaš buolvvaide.

– Gal das veagalge boahtá millii, ahte Suopma joatká sápmelaččaid suomaiduhttima vel 2010-logusge. Dás šaddá čielga signála das, ahte Suopma ii hálit ovddidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid iige hálit dovddastit, ahte sis leat sierra vuoigatvuođat, láitá Pieski.

Pieski atná dili Suomas ártegin ja balddihahttin.

– Sámi vuoigatvuođat eai ovdán, muhto baicce min vuoigatvuođat goariduvvojit. Dát dáhpáhuvvá maid dan Deanu ođđa soahpamuša bokte. Dát váikkuha buot Deanuleagi ássiide. Sin opmodat goariduvvo, Pieski dadjá.

Anne Nuorgam ja Pentti Pieski jearahallojuvvuiga máŋŋebargga Geasseradios. Jearahallamiid sáhttá ain guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sámepolitihkka

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä