Saame |

Totuus ja sovittelu keskeisinä teemoina saamelaiskäräjien kokoontumisessa

Totuus ja sovittelu olivat keskeisiä teemoja viime perjantaina, kun eri maiden saamelaiskäräjien yhteistyöelin kokoontui Inarissa.

Sámi parlamentáralaš ráđi dievasčoahkkin lei čakčamánu 22 beaivve Anáris.
Sámi parlamentáralaš ráđi dievasčoahkkin lei čakčamánu 22 beaivve Anáris. Kuva: Vesa Toppari / Yle Sápmi

Eri maiden saamelaiskäräjien yhteistyöelin Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) kokoontui Inarissa viime torstaina ja perjantaina saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Totuuden ja sovittelun prosessi oli kokouksen keskeisenä teemana.

Kokouksessa todettiin, että valtioidenkin tulisi ottaa vastuu tällaisesta työstä. Prosessin yhtenä osana on selvittää saamelaisten terveydentila, johon edelleenkin vaikuttavat historialliset traumat.

Valtioiden oltava osapuolina lausumassa

SPN:n täysistuntossa hyväksyttiin yhteinen lausuma, jossa SPN sitoutuu totuus- ja sovittelutyöhön sekä kertoo omista odotuksistaan. Työn onnistumisen kannalta on tärkeää, että myös valtiot sitoutuvat tähän työhön.

Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio toimi puheenjohtajana torstain kokouksessa. Hän kommentoi, että valtiot tulevat olemaan yhtenä osapuolina lausumassa.

Suoma sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio
Kuva: Vesa Toppari / Yle Sápmi

– Valtioiden merkitys tässä työssä hahmottuu sen myötä, kun asetamme raamit odotukset tälle työlle, sanoo Sanila-Aikio.

SPN:n lausuma lähetetään eteenpäin valtioille ja muille yhteistyöorganisaatioille. Sanila-Aikio näkeekin, että SPN:lla on suurempi vaikutusvalta kuin yksittäisillä saamelaiskäräjillä.

– Ilmaisimme täällä yhteisen aikomuksemme ja se näyttää myös saamelaisyhteisön tarpeen tässä asiassa. Nyt, kun olemme kokoontuneet tänne SPN:n ylimmän toimielimen täysistuntoon, niin saamme äänemme paremmin kuuluviin, sanoo Sanila-Aikio.

Asuntola-aikojen traumat vaikuttavat edelleen

Lääketieteen tohtori Heidi Eriksen kertoi SPN:n täysistunnossa historiallisista traumoista ja niiden vaikutuksista ihmisen terveyteen. Hän käsitteli puheenvuorossaan myös asuntola-aikojen traumoja ja painotti auttajan ymmärrystä asiassa.

Heidi Eriksen doalláme logaldallama Sámi parlamentáralaš ráđi čoahkkimis.
Heidi Eriksen doalláme logaldallama Sámi parlamentáralaš ráđi čoahkkimis. Kuva: Vesa Toppari / Yle Sápmi

– Ihmiset eivät mielellään kerro näistä asioista sellaiselle, joka ei tunne näiden asioiden historiaa, sanoo Eriksen.

Eriksen näkeekin, että saamelaisten omille terveyspalveluille on tarvetta.

– Itse terveydenhuollon ammattilaisena näen suuren tarveen saamenkielisille ja saamelaiskulttuurin pohjalle nojautuvia mielenterveys- ja muita terveydenhuoltopalveluja, Eriksen painottaa.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä