Saame |

Totuuskomissio paljastamaan saamelaislasten asuntolakärsimykset?

Ruotsin Saamelaiskäräjät ja syrjintävaltuutettu haluavat perustaa totuuskomission, joka selvittäisi ja toisi julkisuuteen saamelaisten historiassa kokemat vääryydet. Tietojen pohjalta pyritään kehittämään vähemmistön ja valtion välisiä suhteita. Komissiolle olisi tarvetta myös Suomessa, näkee Saamelaiskäräjien puheenjohtaja.

Koululaisia luokkahuonessa Menesjärvellä 1960-luvulla.
Koululaisia luokkahuoneessa Inarin Menesjävellä 1960-luvulla. Kuva: Siida

Ruotsin Saamelaiskäräjät ja syrjintävaltuutettu haluavat perustaa totuuskomission, joka selvittäisi ja toisi julkisuuteen saamelaisten historiassa kokemat vääryydet.

Ruotsin saamelaiskäräjien ja vähemmistövaltuutetun mielestä Ruotsin valtion täytyy kantaa vastuu historiassa tapahtuneista vääryyksistä, kuten assimilaatiopolitiikastaan, jonka takia saamelaiskansa on joutunut kärsimään.

Tarkoitus on selvittää ja tuoda esiin muun muassa saamelaislasten kokemia asuntolakärsimyksiä – ja näiden tietojen pohjalta kehittää saamelaisten ja valtion välisiä suhteita.

Puolueetonta totuuskomissiota pidetään ensimmäisenä tärkeänä askeleena saamelaisten ihmisoikeuksien kehittämistyössä Ruotsissa.

"Tärkeää sekä valtaväestön että saamelaisten kannalta"

Euroopan neuvosto ja YK ovat useaan otteeseen arvostelleet Ruotsin saamelaispolitiikkaa ja syrjintää, jota saamelaiset kohtaavat Ruotsissa yhä tänä päivänä.

Ruotsin saamelaisalueella totuuskomission perustamista kannatetaankin laajasti.

Aslak Allas
Kuva: SVT Sápmi
– Olisi tärkeää että Ruotsin yhteiskunta saisi tietää, mitä Ruotsin valtio on tehnyt historiassa saamelaisille, omalle alkuperäiskansalleen. Ei Ruotsin yhteiskunta tiedä, mitä valtio on tehnyt.

– Eivät saamelaisetkaan välttämättä tiedä. On tärkeää, että myös saamelaiset saavat tietää, mitä on tapahtunut, pohtii Ruotsin Poronomistajien yhteys -organisaation varapuheenjohtaja Aslak Allas.

Sanila-Aikio: Komissiolle tarve myös Suomessa ja Norjassa

Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ja Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio tukee ajatusta totuuskomission perustamisesta.

Samaan tapaan kuin Ruotsi, myös Suomi ja Norja ovat historiassaan pyrkineet assimiloimaan eli sulauttamaan saamelaiset valtaväestöön. Suomessakin saamelaislapsia pakkosuomalaistettiin sotien jälkeen 1940-luvun lopulta lähtien laittamalla heidät suomalaisiin asuntolakouluihin.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio täysistunnossa 25.6.2015.
Kuva: Eljas Niskanen / Yle Sápmi

Sanila-Aikion mielestä totuuskomissiolle olisikin tarvetta koko Saamenmaalla.

– Sille olisi mielestäni todellakin tarve. Saamelaisten tilanne tuntuu kehittyvän eri suuntiin eri maissa. Suomen puolella totuuskomissiosta ei ole ollut vielä lainkaan puhetta. Olisi tärkeää saada sellainen koko Saamenmaalle.

Tiina Sanila-Aikio uskoo, että ikävien asioiden käsitteleminen vahvistaisi saamelaista yhteiskuntaa.

– Olisi tärkeää, että ihmiset pääsisivät keskustelemaan ajatuksistaan ja kokemuksistaan – ja huomaamaan jakavansa samantyyppisiä tunteita, kokemuksia ja ajatuksia. Jotta asiaa pääsisi tavallaan suremaan yhdessä.

Totuuskomission työ ollut hedelmällistä maailmalla – Kanadassa korvauksia alkuperäiskansoille

Totuuskomission kaltaiset elimet ovat aikaisemmin toimineet muun muassa Etelä-Afrikassa ja Kanadassa.

Kanadassa totuus- ja sovintokomitea perustettiin vuonna 2008 selvittämään, mitä 150 000 alkuperäiskansalasta ovat asuntolakouluissa joutuneet kokemaan. Asuntolakouluja käytettiin Kanadassa alkuperäiskansalasten sulauttamiseen valtaväestöön samoin tavoin kuin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Komissio keräsi ja dokumentoi historian tapahtumia perheiltä, yhteisöiltä ja henkilöiltä, joihin asuntolakoulut olivat vaikuttaneet.

Totuus- ja sovintokomitean työn tuloksena yli 80 000 ihmistä on saanut korvauksia fyysisistä ja psyykkisistä kärsimyksistä ja 30 000 henkilöä seksuaalisista hyväksikäytöistä. Komissio teki lisäksi 94 parannusehdotusta alkuperäiskansan ja etenkin alkuperäiskansalasten tilanteeseen Kanadassa.

Etelä-Afrikassa taas totuuskomissio oli oikeusistuimen kaltainen elin, jonka maan kansallisen yhtenäisyyden hallitus perusti vuonna 1995 selvittämään apartheidin aikaisia rikoksia. Totuuskomissiolla oli keskeinen asema Etelä-Afrikan muutoksessa demokraattiseksi valtioksi. Sitä pidetään onnistuneena yrityksenä selvittää maan traumaattista poliittista historiaa.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä