Saame |

Tuore gradututkielma suomii nykyistä saamelaismääritelmää

Näyttelijä ja entinen toimittaja Ánne Risten Juuso on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Lapin yliopistosta. Juuson näkemyksen mukaan Suomessa voimassa oleva saamelaismääritelmä mahdollistaa saamelaisten tunteman saamelaisuuden häviämisen Suomesta.

Ánne Risten Juuso tv-ráiddus Kuka oikein olet?
Ánne Risten Juuso arkistokuvassa. Juuson kesäkuussa hyväksytyn pro gradu -työn otsikko on Kuka uskot olevasi? Kuka on saamelainen?: Oikeudellisen saamelaismääritelmän vaikeudesta alkuperäiskansan olemassaoloon. Kuva: Yle

Ánne Risten Juuson (Anni-Kristiina Juuson) toukokuussa Lapin yliopistossa hyväksytty oikeustieteen pro gradu -työ käsittelee saamelaismääritelmää.

Gradun otsikko on Kuka uskot olevasi? Kuka on saamelainen?: Oikeudellisen saamelaismääritelmän vaikeudesta alkuperäiskansan olemassaoloon.

"Nykyinen saamelaismääritelmä mahdollistaa saamelaisuuden häviämisen Suomesta"

Ánne Risten Juuson gradutyö käsittelee nykyisen saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän soveltuvuutta etnisen saamelaisen määrittelyyn, kun lähtökohdaksi otetaan Suomen perustuslaki. Perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto.

– Suomessa voimassa oleva saamelaismääritelmä mahdollistaa saamelaisten tunteman saamelaisuuden häviämisen Suomesta, Juuso kirjoittaa pro gradunsa yhteenvedossa.

Juuso jatkaa, että 1990-luvun alkuvuosina virinnyttä keskustelua siitä, kuka onkaan saamelainen, pitää omalta osaltaan yllä yksi säännös.

– Säännös mahdollistaa tulkinnanvaraisuudessaan jopa mitään yhteyttä saamen kieleen tai saamelaiskulttuuriin omaavan henkilön hakeutumisen äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, Juuso kirjoittaa.

"KHO ohitti vuoden 2011 ratkaisuissaan alkuperäiskansan edustajan näkemyksen"

Ánne Risten Juuson työssä tarkastellaan myös saamelaiskäräjien vaaliluetteloa koskeva muutoksenhakua.

– Tutkielmassa käsitellään erityisesti muutoksenhakuinstanssia, koska henkilön saamelaiseksi katsomisen edellytyksistä päättää viimeisenä tahona valtaväestöä edustava korkein hallinto-oikeus.

– Vuonna 2011 KHO teki saamelaismääritelmän tulkinnasta antamillaan ratkaisuilla henkilöistä saamelaisia painottamalla henkilön saamelaiseksi samaistumista. Näin se ohitti alkuperäiskansaa edustavan saamelaiskäräjien näkemyksen henkilöiden saamelaisuudesta, Juuso kirjoittaa.

Saamelaismääritelmän ja muutoksenhaun tarkastelussa huomioidaan kaikki saamen kansan asuttamat neljä valtiota eli Norja, Ruotsi, Suomi ja Venäjä niin menneessä kuin nykyisyydessä.

"Lopullisen päätöksen alkuperäiskansajäsenyydestä tekee useimmiten valtaväestö"

Ánne Risten Juuso luo katsauksen myös muiden alkuperäiskansojen jäsenyyden määrittelyyn. Hän huomauttaa, että useimmiten määrittelystä päättää loppukädessä valtaväestö.

– Niin alkuperäiskansojen kuin niiden asuttamien kansallisvaltioiden lainsäädännön määritelmissä alkuperäiskansan jäsenyyden ehdoista on yhtäläisyyksiä. Lopullisen päätöksen yksilön lainsäädännöllisestä alkuperäiskansajäsenyydestä tekee useimmiten valtaväestö, Juuso kirjoittaa.

Juuso näkee, että saamelaisuus on valtaväestölle ja valtaapitäville väline harjoittaa politiikkaa.

– Tästä johtuen alkuperäiskansan itsemääräämisoikeus ei jäsenyyden ehdoista määrättäessä toteudu.

"Alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden mukainen muutoksenhaku mahdollinen"

Ánne Risten Juuso ei näe mitään syitä sille, miksi saamelaiset eivät voisi loppukädessä päättää saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ottamisesta ja muutoksenhausta siihen.

– Lainsäädäntö ei aseta suoraa estettä säätää saamelaiskäräjälain mukaista muutoksenhakua siten, että se turvaa alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden kansainvälisen oikeuden mukaisesti, Juuso päättää pro gradunsa yhteenvedon.

Ánne Risten Juuson oikeustieteen pro gradu -työn tarkistajina toimivat professori Juha Karhu ja tutkija Anne Nuorgam. Työn voi lukea Lapin yliopiston kirjastossa.

Saamelaiskäräjälain, ja myös sen 3 §:n, muuttaminen on parhaillaan valmisteilla oikeusministeriössä.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä