Säämi |

Tuubdah-uv kuobbârijd?

Säämist lii lamâš šiev kuobârkeesi. Tääl lii-uv pyeremus äigi vyelgiđ nuurrâđ olmâ superfood aldaaš meecijn! Iiskâ vistig kannâttiččij-uv kuittâg viežžâđ kirjeráájust uápiskirje, tâi luođiđ kuobârheiviittâs puhelimân, ovdilgo ruttiih kumistevilijd juálgán. Iskos kälden lii lamâš ive 2007 Anarâš kalender já Wikipedia.

Tatti
Taat stuorrâ tatti šadda luodâpiällást Anarist. Govva: Heli Huovinen / Yle

1. Kiibâ ij ličij motomin tuolmâstâm stáálupuursâ oolâ, já uáinâm ränis suovâ kirdemin kuobbârist. Kuobbârijguin lii hävski sierâdiđ, mutâ puáhtá-uv stáálupuursâ puurrâđ?

Ivveest 2011 Kiteest kavnui 11-kilusâš stáálupurssâ. Kove: Tanja Perkkiö / Yle

2. Mast šadda nommâ ruopsiskiärppáákuobâr?

Poccuuh poreh ruopsiskiärppáákuobbârijd, mutâ ulmuid tot lii mirhâlâš. Kove: Heli Huovinen / Yle

3. Hajâšovkkâh lii älkee tubdâđ viehâvis haajâst. Mii lii ton nubbe nommâ?

Hajâšoovkah lii tivrâš purrâmuškuobâr Japanist. Kove: Johanna Alatorvinen

4. Mii lii peljikuobbâr latinalâš nommâ?

Peljikuobâr kulá skuáppukuobbâráid, moin iä lah livvâreh teikkâ piilih. Kove: Arja Lento / Yle

5. Ruávskui tobdomerkkâ lii mááldu čuoppâmsoojijn kuáškee “mielkki”, ađai miälhusčääci, sehe kaperist hiäŋgájeijee siemin soksâmeh. Kost soovsâruávskuid puáhtá kavnâđ?

Soovsâruávsku. Kove: Esko Keränen

6) Fiskisciärkuh lii njäälgis purrâmuškuobâr. Kuobbârijn láá táválávt ennuv proteiin, kuuidah já vitamiineh, mutâ maggaar vitamiin fiskisciärkuhist lii eenâb ko eres kuobbârijn?

Fiskisciärkuh lii valjaasšaddosâš kuobâr. Kove: Kalle Heikkinen / Yle

 

Varrasamosat: Säämi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä