Saame |

Utsjoella vanhemmat halusivat perustaa yksityiskoulun – kunta vastusti.

Inarissa olisi nyt hyvät mahdollisuudet edistää yksityiskoulun perustamista, kun kunta on sitä ehdottanut ja tukee sitä, sanoo Sámi Siida-yhdistyksen entinen puheenjohtaja, utsjokelainen vanhempi Torkel Rasmussen. Utsjoella kunta vastusti yksityiskoulun perustamista, kertoo hän.

Torkel Rasmussen
Saamenkieliset lapset tarvitsevat saamenkielistä opetusta, sanoo Kautokeinon saamelaisen korkeakoulun professori, utsjokelainen vanhempi Torkel Rasmussen. Kuva: Sámi allaskuvla

Saamelaisyhdistys Sámi Siida kartoitti kuusi vuotta sitten mahdollisuuksia perustaa yksityinen saamelaiskoulu Utsjoelle. Utsjoen vanhempien mielestä kunta ei kehittänyt saamenkielistä opetyusta vaan tyytyi tilanteeseen, jossa suomenkielisessä koulussa oli myös saamenkielistä opetusta.

Utsjien kunta vastusti yksityiskoulun perustamista ja oli sitä mieltä, että kunta osaa itse järjestää hyvän saamelaisopetuksen.

– En ole ihan samaa mieltä siitä, että kunta on kyennyt siihen (edistämään saamelaisopetusta), mutta se on kuitenkin mennyt pienin askelin eteenpäin, sanoo vanhempi ja Sqmi Siidan silloinen puheenjohtaja Torkel Rasmussen.

"Saamenkieliset lapset tarvitsevat saamenkielisen koulun"

Rasmussenin mielestä Inarin kunnan sivistystoimen ehdottama yksityinen koulu on juuri se, mitä tarvitaan.

– Se olisi siinä mielessä hyvä, attä se olisi saamenkielinen koulu saamenkieliseille lapsille. Se on juuri se, mitä tarvitaan, kokonaan saamenkielinen koulu, joka täysin edistää ja tukee lasten saamen kielen kehittymistä.

–  Inarissa on juuri se ongelma, että koulu ei tue saamen kielen kehittymistä, painottaa Rasmussen.

– Ongelmana on myös se, että Inarin kunta, Inarin koulu ja sivistyslautakunta eivät näe mahdolliseksi kehittää koulua. He eivät näe mahdolliseksi edes pienin askelin kehittää koulua niin, että siitä tulisi saamenkielinen, ihmettelee Rasmussen.

"Kunta haluaa täyttää lain vaatimukset, lapset tarvitsevat enemmän"

Rasmussenin mielestä Inarin kunta haluaa vain täyttää lain vaatimukset.

– He haluavat työntää saamen kielen luokkahuoneisiin ja ovat sitä mieltä, että se riittää jos melkein puolet tai runsas puolet opetuksesta on saameksi.

– Jos katsoo asiaa kunnan näkökulmasta, se on tarpeeksi, koska se täyttää lain vaatimukset.

– Mutta ei ole sanottua onko se tarpeeksi lapsille, jotka haluavat tulla vahvasti kaksikielisiksi ja vahvoiksi saamen puhujiksi. Ja samalla saada opetusta, jossa on saamelainen sisältö; kielen ja kulttuurin opetusta siten, että lasten saamelainen identiteetti vahvistuu, miettii hän.

Tämä puoli asiasta on hänen mielestään jäänyt kunnalta näkemättä.

– Se (kunta) ei ole katsonut asiaa tästä näkökulmasta, sanoo Rasmussen.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä