Saame |

Utsjokelainen hopeaseppä: Hopeapajojen osuus koko metalliteollisuudesta on mitätön

Utsjokelainen hopeaseppä Harri Krogerus kommentoi Yle Sápmille hopea- ja kaivoskeskustelua, joka sai alkunsa Ozas-ryhmän performanssista tämän vuotisessa Márkomeannu-festivaalissa Pohjois-Norjassa. Krogerus kertoo, että hän käyttää hopeapajassaan hopeaa, mistä suurin osa on kierrätettyä.

Ohcejohkalaš silbaduojár Harri Krogerus
Ohcejohkalaš silbaduojár Harri Krogerus Kuva: Laura Pieski/Yle

Sara Marielle Gaup Beaskan ja Risten Anine Gaupin uusi musiikki- ja taideryhmä Ozas on aloittanut keskustelun saamelaisten hopeidenkäytöstä ja nykyisestä elämäntavasta. Utsjokelainen hopeaseppä Harri Krogerus näkee, että hopeakorujen käyttäminen ei ole se ensimmäinen asia, mihin kannattaa tarttua.

Krogerus kertoo, että on työnsä puolesta joutunut miettimään samoja kysymyksiä, mitkä Ozas otti esille.

– Olen itsekin tietysti joutunut pohtimaan näitä samoja kysymyksiä jo oman työni puolesta sekä luonnon puolesta, kun itsekin korostan vihreitä arvoja ja tykkään ajatella globaalisti.

Krogerus käyttää pajassaan hopeaa, mistä suurin osa on kierrätettyä.

– Jälleenmyyjäni, jolta minä hopeani ostan, kertoi heidän hopeastaan 60-70 prosenttia olevan kierrätettyä.

Hopeaseppä sanoo, että hopean osuus on vain tuhannesosa siitä kuparista ja sinkistä, mikä Suomen ja Ruotsin kaivoksissa louhitaan.

Olisi oleellisempaa puuttua esimerkiksi kotitalouksien metalli- ja lasiastioiden kierrättämiseen

– Tietenkin täytyy sanoa, että on oma lehmä ojassa, mutta jos suhteuttaa asiaa vaikkapa siihen, että tämmöinen pieni paja kuluttaa hopeaa korkeintaan muutamia kiloja vuodessa, josta reilusti yli puolet on kierrätettyä raaka-ainetta, niin metallin määrän perusteella näkisin oleellisempana puuttua esimerkiksi siihen, kuinka paljon omassa kotitaloudessa pyrkii kierrättämään metalli- ja lasiastiat.

– Tämä metalli- ja lasijätteen määrä ylittää varmasti moninkertaisesti yhden hopetyöntekijän kuluttaman metallimäärän. Näin minä olen antanut itselleni jonkinlaisen eettisen oikeutuksen hopeatöilleni.

Krogerus muistuttaa, että suurin osa hopeasepän ajasta ei kulu hopeiden myymiseen ja eteenpäin syytämiseen, vaan metallin jatkokäsittelyyn ja hienovaraiseen työstöön. Hän myös toteaa, että saamelaisten hopeiden käyttö ei ole merkittävää. 

– Esimerkiksi uudet autot ja moottorit, mitä kotitaloudet tarvitsevat. Kuluuhan näihinkin tuhansia kiloja tätä raaka-ainetta, joka on täytynyt kaivaa näistä kaivoksista.

Ei usko ihmisten lopettavan hopeatöiden ostamista

– Ylipäätänsä kaikenlaisen uuden tavaran ostamista ja kulutusta tulisi vähentää jo luonnon kestämisen kannalta.

Krogerus ei kuitenkaan usko, että ihmiset lakkaisivat ostamasta hopeatöitä. Hän näkee, että tässä kannattaisi hakea konkreettisia asioita, joilla on suuri vaikutus, kuten ruokavalio.

– Se saamelaisilla on jo hyvin ilmastoystävällistä: pitkälti syödään poroa, itse pyydettyä kalaa, marjoja ja sieniä. Tämä vaikuttaa ilmastoon paljon vähemmän kuin teollisesti tuotettu liha.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä