Sápmi

Uusimaa sirrejuvvo eará Suomas – vaikko sii eai beasage fitnat Sámis, leat duđavaččat mearrádussii

Mira Pohjanrinne, Martti Laiti, Suvi West
Mira Pohjanrinne, Martti Laiti ja Suvi West orrot buohkat oaivegávpotguovllus. Govva: Privahtta / Yle / Vesa Toppari, Yle

Mira Pohjanrinne, Suvi West ja Martti Laiti leat duđavaččat, go Suoma ráđđehus lea mearridan ráddjet johttima máddin. – Dasa lea sivva, manin ráját leat gitta, lohká Pohjanrinne.

Ii árvidan helssetlaš Mira Pohjanrinne, go Stuorra-Británniai vulggii studeantalonohallamii, mo geavvá. Ulbmilin lei orrut doppe olles giđa, muhto koronavirusdilli sáddii su ruovttoluotta Helssegii juo njukčamánus, dego máŋggaide earáidege lea geavvan dán giđa. Dál Pohjanrintees lea bággu orrut Helssegis go Suoma ráđđehus lea mearridan ráddjet johttima Mátta-Suomas.

Dilli lea historjjálaš – ovdal Suomas ii leat leamašan dárbu ná garra mearrádusaide ráfi áigge.

Pohjanrinne lea eret Gáregasnjárggas, muhto dohko ii dál ábut vuolgit beassážiidda go Uusimaa ráját giddejuvvojit.

– Mus livčče lean golmma vahku beassášluopmu ja ledjen plánen vuolgit dohko mohtorgielkkáin vuojášit. Go bohten Supmii, de buot plánat manne endorii. Inba dáidde leat vuolgimin, lohká Pohjanrinne.

Vaikko lea vehá váivi, ii mearrádus boahtán fáhkkestaga, dasgo Pohjanrinne lei čuvvon ođđasiid ja máhtii juo vuordit ráddjehusaid.

– Ádden dán. Dasa lea sivva, manin ráját leat gitta. Lean áibbas ráfálaš mielain ja duđavaš, ahte dat áššit váldojuvvojit duođas, Pohjanrinne smiehtada.

Mira Pohjanrinne
Mira Pohjanrinne lonohallanáigi Sussexa universitehtas ii bistánge nu guhká, go lei plánen. Govva: Privahtta

Pohjanrinne lea leamaš dál juo ovtta vahku karantenas, go bođii Stuorra-Británnias ja ovddabealde lea nubbi karantenavahkku.

– Unnavielljá buktá biepmu uvssa duohkái duollet dálle, bohkosa Pohjanrinne.

Goittotge dálá dilli orru sirremin su iežas vistái vel guhkit áigái. Suoma ráđđehus lea mearridan giddet Uusimaa ja oaivegávpotguovllu rájáid. STT muitalii bearjadaga, ahte ráját giddejuvvojit gaskaija áigge.

Gávpogis ferte leat hutkái

Ráddjehusat váikkuhit juohkehažžii iešguđetláhkái. Suvi West bearrášiinnis lei juo ovdal mearridan, ahte dál ii leat áigi vuolgit ruovttus gosage. Nuba sidjiide ii váikkuhan nu sakka dat, ahte Uusimaas ii oaččo šat johtit eará guovlluide.

– In oainne, ahte livčče vehášge riekta vuolgit ja lebbet dan virusa monu, muitala West.

Sin bearrážis stuorámus váikkuhus dábalaš árgii lea leamaš dat, ahte máná guovttos eaba leat divššus. West leage ferten guimmiinis bargat vuoruid mielde – go nubbi bargá bargguid, nubbi hutká juoidá mánáide.

Olles beaivvi ii viša leat siste, liikká ii gánnit vuolgit duhkoraddanšiljuidege gávpogis. Mánáiguin galgáge leat oalle hutkái dál gávpogis, oaivvilda West.

– Dáppe Helssegis go olbmot orrot geardedáluin, de ii sáhte seammaláhkái leat šiljus. Liikká mii oaidnit olbmuid, vaikke mii figgat garvit sin, liikká mii leat dahkamušas eará mánnábearrášiiguin, čilge West.

Suvi West
Filbmadahkki Suvi West orru bearrášiinnis Helssegis. Govva: Vesa Toppari / Yle

Vai olbmot nagodit karantenalágan diliid, de eiseválddit ja áššedovdit leat evttohan johtit olgun ja fitnat ovdamearkka dihte meahcis.

– Helssega dahjege Uusimaa guovllu meahcit, dego Nuuksio ja Sipoonkorpi, leat leamaš spágga dievva. Meahcis várra deaivá vel eambbo olbmuid, go jus manašii duhkoraddanšiljui.

Vaikko dilli orru duollet dalle vehá lossat, West muittuha giitevašvuođas. Son lea hui fuolas ovdamearkka dihte mánáin, geain ii leat nu buorre dilli ruovttus.

– Min dilli ii leat nu vearrái, go vaikko olbmuin, geat leat massán olles dietnasa dahje geaid fitnodagat leat gopmánan. Hálakeahttá dain olbmuin, geat leat dán servodagas muđuige vehá bázahallan, geain ii leat vaikkoba ruoktu dahje sis leat mirkkuidgeavahanváttisvuođat. Eambbo mun lean sin beales fuolas ja moraštan sin.

Uudenmaan ja Varsinais-Suomen raja.
Uusimaa-guovlu sirrejuvvo dál eará Suomas goit cuoŋománu 19. beaivve rádjái. Govva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Ii beassážiidda Sápmái dán jagi, ráfálaš eallin máddin

Martti Laiti lea songe Uusimaa ássi. Son lea vel sotnabeaivve rádjái karantenas, go leamašan olgoriikkain. Dan maŋŋá galggašedje joatkašuvvat huksenbarggut Tamperes. Daid ii leatge dál nu álki čoavdit, ahte mo dohko galggašii beassat ja oažžugo oba vuolgitge. Nuba Uusimaa sirren čuohcá sutnje máŋgga láhkai.

Vaikko ráját Uusimaas biddjojuvvošedje gitta, Laiti goit ieš jáhkká son beassá mannat huksenbargguid geažil Tamperei, gos barggut leat gaskan.

Ráđđehusa mearrádusa mielde rájá oažžu rasttildit, jus bastá duođaštit dan, ahte lea bággu jođášit rájáid badjel barggu dihte. Njuolggadusat leat goittotge velá muhtinmuddui eahpečielgasa go dákkár ráddjehusat eai leat goassege Suoma historjjás leamaš.

– Dat lea gal ártegis dilli, muhto mu mielas buorre mearrádus amas njoammudit dávdda dohko eará guovlluide, Laiti lohká.

Martti Laiti
Martti Laiti beassážat leat dán jagi veháš nuppelágánat, go masa lea hárjánan. Govva: Yle

Laiti báras lei miella beassážiidda vuolgit ruoktot Sápmái, muhto dán háve reaissu gal ferte sirdit gosanu boahttevuhtii.

– Lei hállamis, ahte vuolgit fitnat Sámis dahje eamida ruovttus Kiuruvesis. Vehá orru, ahte ean beasa vuolgit, iige kánske gánnet vuolgit dohko njoammudit, vaikko livččiimege dearvvan. Doppe leat boarrásot olbmot, dadjá Laiti.

Spiehkastatáigi leamašan Laiti guoktái ráfálaš.

– Letne fitnan olgun vázzimin, lean divvon stobu. Munnos eamidiin ii leat mihkkege heahti, Laiti lohká.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä