Saame |

"Vain kaunis puoli saamelaiskulttuurista kelpaa"

Tämän viikon aikana sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineiden keskustelupalstoilla on ollut paljon saamelaisvastaisia kommentteja. Viestinnän tutkijan mielestä kirjoitusten takana voi olla tietämättömyys, saamelaisista ei tiedetä tarpeeksi.

Jyväskylän yliopiston viestinnän lehtori Maritta Stoor-Lehtonen on seurannut keskustelua saamelaisasioita jo montakymmentä vuotta. Tällä viikolla on ahkerasti keskusteltu siitä, kuka saa käyttää saamelaisten perinteisiä vaatteita, esimerkiksi saamenpukua. Keskustelu alkoi siitä, kun Tanja Poutiainen juhli sunnuntaina uransa loppua saamenpuvuntapaisessa vaatekappaleessa.

Monet suomalaiset ovat moitiskelleet kommenteissaan saamelaisia herkkänahkaisuudesta.

Stoor-Lehtosen mielestä suomalaiset ovat oppineet käyttämään yritystoiminnassa hyväkseen saamenpukua.

- Se on ollut matkailualan resurssina jo pitkään ja saamenpukuja käytetään monenlaisissa tilanteissa.

"Suomalaiset kiistävät saamelaisten oikeudet"

Stoor-Lehtonen on sitä mieltä, että suomalaiset haluavat hyödyntää saamelaiskulttuuria, mutta eivät halua tunnustaa  saamelaisten oikeuksia.

- Vain se kaunis puoli kulttuurista kelpaa. Alkuperäiskansana saamelaisilla on oikeus maahan, vesialueisiin ja luonnonrikkauksiin, mutta tämän puolen suomalaiset kiistävät kokonaan.

Tutkija näkee monta syytä vihapuheille.

- Saamelaiset ovat pieni vähemmistö, joka taistelee olemassaolostaan enemmistön paineessa. Saamelaiset ovat viimeistään 1980-luvulta lähtien yrittäneet päästä eroon uhrileimastaan. He ovat alkaneet puolustaa oikeuksiaan ja kertomaan asioistaan. Joiltakin osin saamelaiset ovat päässeet päättämään asioistaan, enimmäkseen kieleen ja kulttuuriin liittyvissä asioissa.

"Herne on vedetty nenään jo aikoja sitten"

Eri keskustelupalstoilla suomalaiset ovat ihmetelleet, miksi saamelaiset ovat joka asiassa niin herkkähipiäisiä, että suuttuvat kaikesta. Stoor-Lehtosella on tähän selkeä vastaus.

- Kyllä se "herne on vedetty nenään" jo kauan aikaa sitten eikä vasta nyt. Siitä asti, kun saamelaiset  ovat aktivoituneet, ovat he kantaneet huolta käsityöperinteestään ja saamenpuvusta.

"Vihapuheet alkoivat 1990-luvun puolessa välissä"

Stoor-Lehtonen kertoo, että rasismitutkijoiden mielestä rasismin takana on usein se, että ihmiset pelkäävät asioita, joista he eivät tiedä mitään. Joskus vihantunteet saavat pontta tietämättömyydestä.

Systemaattisempaa vihapuhetulvaa alkoi Stoor-Lehtosen mukaan kuulua 1990-luvun puolessa välissä.

- Enontekiön ja Inarin alueella ilmestyi silloin Kiisa-niminen lehti, joka aloitti saamelaisvastaisen tiedon jakamisen. Vihapuhe voi olla yksittäisen ihmisen pelkoa jostain, mutta se voi olla myös järjestelmällistä poliittista toimintaa. Tarkoituksena vaikuttaa päättäjiin.

Stoor-Lehtonen ei voi ymmärtää miten tieto saamelaisista ja heidän kulttuuristaan ei nykypäivänäkään kulje valtaväestölle.

- Tietoa löytyy, jos itse sitä vain viitsii etsiä. Pitää myös uskaltaa sanoa, että saamenpuvut kuuluvat vain saamelaisille ja heillä on oikeus määrätä saamenpuvun käytöstä. Niin yksinkertaista se on. Sen hyväksyminen ja tiedon hakeminen olisi erittäin hyvä asia kaikille.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä