Sápmi |

Válgamášen: Dušše okta sámediggeevttohas doarju sihke ruovdegeainnu, ruvkkiid ja bieggamilluid – earát eambo fuolas Sámi sisabahkkemiin

Stuorra eanetlohku sámediggeválggaid evttohasain ii hálit ruovdegeainnu, ruvkkiid dahje bieggamilluid Sápmái.

Diagrámma Yle Sámi válgamášenii vástidan evttohasaid oaiviliin čuoččuhussii, man mielde Jiekŋameara ruovdegeaidnu buvttášii ávkki sámeguvlui.
Eanetlohku sámediggeválggaid evttohasain ii oainne Jiekŋameara ruovdegeainnus ávkki sámeguvlui. Govva: Vesa Toppari / Yle

Čavčča 2019 sámediggeválggaid evttohasain masá buohkat oaivvildit, ahte Jiekŋameara ruovdegeaidnu ii buvttáše ávkki sámeguvlui iige dohko sáhte rahpat ođđa ruvkkiid dahje vuođđudit bieggamillopárkkaid.

Eanetlohku lea maid dan oaivilis, ahte sámeguovllus čuhppojuvvo menddo olu vuovdi. Turismma vuostá goit eai leat nu olu nana oaivilat, vaikko eanetlohku atnáge lassáneaddji turismma áittan sámeguovllu lundui.

Evttohasaid oaivilat sisabahkkemiid ektui bohtet ovdan Yle Sámi válgamášenis. Sámediggeválggaid 36 evttohasas dasa leat vástidan 34 evttohasa.

Ruovdegeainnus eai jáhke leat ávkki Sápmái

Yle Sámi válgamášenii vástidan sámediggeevttohasain dušše guovttis leaba dan oaivilis, ahte Jiekŋameara ruovdegeaidnu buvttášii ávkki sámeguvlui. 29 evttohasa leat eará oaivilis.

Dušše okta evttohas, Veikko Porsanger Ohcejogas, lea čielgasit dan oaivilis, ahte Jiekŋameara ruovdegeaidnu livččii buorre ášši.

– Nuppe dáfus ain orru leamen fámus seamma jurddašanmálle, go dolin Ohcejoga gielddastivrras, mii vuostálasttii eatnangeainnu Ohcejohkii, kommentere Porsanger.

Aslak Pekkala Anáris lea várrugabbot ovttaoaivilis čuoččuhusain.

– Oainnán Jiekŋameara ruovdegeainnu vejolašvuohtan, vaikko das leatge stuorra váikkuhusat. Lea buorre guorahallat, maid buori dahje makkár áitaga dat buvttášii midjiide. Lea čielggas, ahte geainnus leat váikkuhusat sámi ealáhusaide ja birrasii, ákkastallá Pekkala.

Čielgasit eará oaivilis leat Leo Aikio Anáris, Matti Aikio Soađegilis, Juha Petteri Alakorva Soađegilis, Veikko Feodoroff Anáris, Ida-Maria Helander Oulus, Karen-Anni Hetta Soađegilis, Janne Hirvasvuopio Espoos, Kaisa-Mari Jama Helssegis, Tuomas Aslak Juuso Eanodagas, Per-Oula Juuso Eanodagas, Neeta Jääskö Anáris, Pigga Keskitalo Eanodagas, Anni Koivisto Ohcejogas, Kirsti Kustula Anáris, Teija Linnanmäki Anáris, Tauno Ljetoff Anáris, Sammol Lukkari Ohcejogas, Asko Länsman Ohcejogas, Ulla-Maarit Magga Eanodagas, Anne Nuorgam Ohcejogas, Pirita Näkkäläjärvi Anáris, Tanja Sanila Anáris, Magreta Sara Anáris, Irja Seurujärvi-Kari Helssegis, Niina Siltala Anáris, Marko Tervaniemi Anáris ja Niko Valkeapää Eanodagas.

Máŋgasat sis dadjet, ahte ávki ruovdegeainnus manašii áibbas eará guvlui go Sápmái, ja sámiide das livčče baicce eanet vahát go ávki.

– Jiekŋameara ruovdegeaidnu livčče eambbo ávkin sidjiide, geat dan geavahit, ja dán oktavuođas daidda, geat gálvvuid dan mielde háliidit fievrridit. Sámiide das livčče eambboge vahát, go guohtuneatnamat botkejuvvojit ja manahuvvojit. Dan lassin dagaha dat eará sisabahkkemiid vejolažžan, ákkastallá Niko Valkeapää.

– Sámeguovlu lea seilon danin, go deike leat leamaš fuones johtolatoktavuođat. Seamma doaibmá dás duohkoge, dadjá Teija Linnanmäki.

Várrugasat ruovdegeainnu vuostálastiba maiddái Hanna Guttorm Helssegis ja Pentti Morottaja Ohcejogas.

Golmmas eai leat čuoččuhusain mearkkašahtti olu ovttaoaivilis dahje eará oaivilis. Sii leat Anu Avaskari, Inka Kangasniemi ja Kari Kyrö Anáris.

Ruvkkiid ja bieggamilluid eai hálit Sápmái

Yle Sámi válgamášena vástádusaid vuođul 32 evttohasa leat dan oaivilis, ahte Davvi-Supmii ii sáhte ásahit ođđa ruvkkiid, ja 31 evttohasa mielas Davimus Suoma duoddariidda ii sáhte vuođđudit bieggamillopárkkaid.

Sisabahkkemiid ballet hehttet Sámi luonddu ja ealáhusaid.

Diagrámma Yle Sámi válgamášenii vástidan evttohasaid oaiviliin čuoččuhussii, man mielde Davvi-Supmii sáhttá rahpat ođđa ruvkkiid.
Ná sámediggeevttohasaid oaivilat juohkásit ruvkkiid rahpamis. Govva: Vesa Toppari / Yle

– Davvi-Suopma lea vel áidna guovlu Suomas, gos lea buhtes luondu ja čáhci. Das boahtá leat nana ekonomalaš mearkkašupmi boahttevuođas. Ruvkedoaibma áitá sámi árbevirolaš ealáhusaid ja smávva turismadoaimmaid, ákkastallá Asko Länsman.

– Bieggafápmorusttegiid galgá cegget dohko, gos dat hehttejit unnimusat, millosabbot jo huksejuvvon birrasii ja industriija lahkosiidda. Dán áššis galgá álo guldalit báikki olbmuid, boazodoalliid ja fitnodatdoalliid, dadjá Janne Hirvasvuopio.

Dušše okta evttohas, Veikko Porsanger, lea čielgasit dan oaivilis, ahte bieggamillopárkkaid sáhttá vuođđudit ja várrugasat maid dan oaivilis, ahte ođđa ruvkkiid sáhttá rahpat Davvi-Supmii.

– Vai jurddašatgo mii, ahte manin vuođđudit bieggafápmorusttegiid, go elrávnnji oažžu seainnis. Lea duppalmoralisma háliidit gollesuorbmasiid, jus golli rogget dušše Afrihkás – seamma ášši elrávdnjebiillaiguin ja váimmusfámuin, ákkastallá Porsanger.

Diagrámma Yle Sámi válgamášenii vástidan evttohasaid oaiviliin čuoččuhussii, man mielde davimus Suoma duoddariidda sáhttá vuođđudit bieggamillopárkkaid.
Sámediggeevttohasaid oaivilat bieggamillopárkkain juohkásit measta seammaláhkai, go ruvkkiinge. Govva: Vesa Toppari / Yle

Veikko Porsanger ja Aslak Pekkala leaba maid čielgasit dan oaivilis, ahte sámeguovllus ii čuhppojuvvo menddo olu vuovdi. Anu Avaskari, Kari Kyrö ja Tanja Sanila leat sudnuin várrugasat ovttaoaivilis.

– Vuvddiid čuohppan lea geahppánan jagiid áigge. Buriin plánemiin ja ovttasbargguin gávdnojit vuogas čuohppanmearit ja -báikkit, oaivvilda Pekkala.

Eanetlohku evttohasain, 25, lea goit dan oaivilis, ahte vuovdi čuhppojuvvo menddo olu. Máŋgasat maid oaivvildit, ahte Sámis dat ii leat ekonomalaččat gánnáhahtti.

– Mu mielas dat ávki, man fidnejit sámeguovllu vuovdečuohppamiin, ii vástit luondduárvvuid manaheami. Vuovdečuohppamat maid hehttejit árbevirolaš ealáhusaid, čilge Marko Tervaniemi.

– Priváhta vuovdeeaiggádat galget beassat mearridit iežaset opmodagas, muhto sámeguovllu nu gohčoduvvon stáhtaeatnamiin ii galggašii čuollat vuvddiid nu guhká, go sámiid eananrievttit eai leat dovddastuvvon, oaivvilda Pirita Näkkäläjärvi.

Diagrámma Yle Sámi válgamášenii vástidan evttohasaid oaiviliin čuoččuhussii, man mielde sámeguovllus čuhppojuvvo menddo olu vuovdi.
Ná válgamášenii vástidan evttohasaid oaivilat juohkásit sámeguovllu vuvddiid čuohppamis. Govva: Vesa Toppari / Yle

Hanna Guttorm, Inka Kangasniemi, Pigga Keskitalo ja Pentti Morottaja eai daja čielga "ii" dahje "juo" dasa, čuhppojuvvogo Sámis menddo olu vuovdi. Kyrö ja Kangasniemi leaba vástidan seammaláhkai maid jearaldahkii bieggamillopárkkain. Kyrö ii leat maiddái mearkkašahtti olu ovttaoaivilis dahje eará oaivilis čuoččuhusain ruvkkiid ásaheamis.

Turisma sirre eambo oaiviliid

Yle Sámi válgamášenis 26 evttohasa leat ovttaoaivilis das, ahte lassáneaddji turisma áitá sámeguovllu luonddu. Oaivilat eai leat goittot seamma nannosat go eará eanangeavaheapmái guoski áššiin.

Dušše logis leat čielgasit ovttaoaivilis ja earát vehá várrugabbot. Čielgasit dan oaivilis, ahte turisma áitá sámeguovllu luonddu, leat Leo Aikio, Matti Aikio, Karen-Anni Hetta, Tuomas Aslak Juuso, Neeta Jääskö, Inka Kangasniemi, Tauno Ljetoff, Pirita Näkkäläjärvi, Aslak Pekkala ja Marko Tervaniemi.

– Lassáneaddji turisma áitá luonddu juohke sajis, ii dušše sámeguovllus, dadjá Kangasniemi.

– Sámeguovllu luondu lea hearki áibbas konkrehta gollamii, ja lassáneaddji johtolat ja olmmošmearit noađuhit čázádagaid ja nuoskkidit. Turisma lea váttes ášši – dat addá ealáhusa stuorra oassái Davvi-Suoma ássiin, muhto das šaddet maid iežas golut, smiehtada Neeta Jääskö.

Diagrámma Yle Sámi válgamášenii vástidan evttohasaid oaiviliin čuoččuhussii, man mielde lassáneaddji turisma áitá sámeguovllu luonddu.
Ná sámediggeevttohasat oaivvildit lassáneaddji turimma váikkuhusas sámeguovllu lundui. Govva: Vesa Toppari / Yle

Máŋgasat deattuhit, ahte namalassii hálddašmeahttun turisma ja joavkoturisma áitet luonddu.

Dan dáfus áššis lea vuhttomis ovttaoaivilvuohta, ahte dušše njealjis leat várrugasat eará oaivilis iige oktage čielgasit. Várrugasat eará oaivilis leat Anne Nuorgam, Veikko Porsanger, Tanja Sanila ja Niko Valkeapää.

– Lassáneaddji ja suvdilis turisma dahje luonddumátkkošteapmi ii leat áitta min lundui, daningo dasa sáhttá ovddalgihtii ráhkkanit ja ovddidit olles áigge buoret čovdosiid. Turismaealáhusa njuolggadusaid sámeguovllus lea buorre beaivádit gaskkohagaid maiddái boahttevuođas ja vejolaš čuolmmaide galgá ohcat čovdosiid, iige suinge caggat olles turismaealáhusa, oaivvilda Sanila.

– Juos turisma lea hálddašmeahttun, de dat lea áitta sámi lundui ja ealáhusaide. Muhto juos sámi kultuvra bukto ovdan turismmas sámi árvvuid vuođul, de dat sáhttá buktit boađuid davimus gielddaid sápmelaččaide, dadjá Nuorgam.

Guovttis, Juha Petteri Alakorva ja Pigga Keskitalo, eaba leat mearkkašahtti olu eará dahje ovttaoaivilis. Guovttis, Per-Oula Juuso ja Sammol Lukkari, eaba fas leat vástidan válgamášena čuoččuhussii.

Evttohasaid dievas vástádusaid vejolaš ákkastallamiiguin gávnnat Yle Sámi válgamášenis.

Beaiváduvvon 19.9.2019 dii 14:46: Bajilčálus rievdaduvvon.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä