Sápmi |

Válgamášen: Eanetlohku sámediggeevttohasain luobašii lappalašparagráfas

73 proseantta evttohasain gahčahivčče lappalašparagráfa sámediggelágas ja 27 proseantta seailluhivčče.

Diagrámma sámediggeválgga 2019 evttohasaid vástádusain čuoččuhussii, man mielde sápmelašmeroštallamis galgá gahčahit eret nu gohčoduvvon lappalašparagráfa.
Ná válgamášenii vástidan evttohasaid oaivilat juohkásit sámemeroštallanáššis. Govva: Vesa Toppari / Yle

Sápmelašmeroštallama lappalašparagráfa, mii lea čállojuvvon Suoma sámediggeláhkii, juohká sámediggeválggaid evttohasaid oaiviliid unnán. Almmolašvuođas das gevvojuvvo garra digaštallan jagis nubbái.

Evttohasaid oaivilat áššái bohtet ovdan Yle Sámi válgamášenis. Jagi 2019 sámediggeválggaid 36 evttohasas dasa leat vástidan 34.

33 evttohasa leat vástidan čuoččuhussii, man mielde sápmelašmeroštallamis galgá gahčahit eret nu gohčoduvvon lappalašparagráfa. 24 evttohasa leat čuoččuhusain ovttaoaivilis ja ovccis eará oaivilis.

Čielgasit ovttaoaivilis leat Leo Aikio, Matti Aikio, Juha Petteri Alakorva, Veikko Feodoroff, Ida-Maria Helander, Karen-Anni Hetta, Janne Hirvasvuopio, Kaisa-Mari Jama, Tuomas Aslak Juuso, Per-Oula Juuso, Neeta Jääskö, Anni Koivisto, Kirsti Kustula, Tauno Ljetoff, Asko Länsman, Ulla-Maarit Magga, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Magreta Sara, Marko Tervaniemi ja Niko Valkeapää.

– Nu gohčoduvvon lappalaškritera ii leat árbevirolaš vuohki dovddastit olbmo sápmelažžan, oaivvilda Leo Aikio.

– Sámiin lea riekti iešstivrejupmái ja riekti mearridit ieža, geat gullet sámedikki válgalogahallamii, ákkastallá Asko Länsman.

Matti Aikio, Kaisa-Mari Jama, Tuomas Aslak Juuso, Neeta Jääskö, Anni Koivisto ja Niko Valkeapää loktejit ovdan, ahte olbmo merken duottar-, vuovde- dahje guolásteaddjilappalažžan eana-, vearroguoddin- dahje heaggagirjjiide ii dárkkut dan, ahte olmmoš livččii lean sápmelaš baicce bargan nu gohčoduvvon lappalaš ealáhusaiguin.

– Maiddái suopmelaš ođđaássiid leat merken lappalažžan daningo sidjiide mieđihedje rivttiid bargat lappalaš ealáhusaiguin, čilge Matti Aikio.

– Sápmelašvuohta ii eale boares áššegirjjiin baicce gullevašvuođas servošii ja kultuvrii, lasiha Jama.

Jääskö maid dadjá, ahte sámedikki dárkkuhus lea doaibmat kultur- ja iešstivrenorgánan daidda, geat ellet sápmelažžan otná beaivve.

Pirita Näkkäläjärvi mielas lappalaškritera lea feaila, man bokte suopmelaččat sáhttet beassat Suoma sámedikki válgalogahallamii. Ida-Maria Helander ja Anni Koivisto dadjaba, ahte sápmelaččat eai leat goassige dohkkehan lappalašparagráfa.

– Nu guhká go dat lea lágas, ii sápmelaččaid iešmearrideapmi ollašuva, oaivvilda Koivisto.

Su mielas maid Davviriikkain galggašii leat oktasaš meroštallan jienastanvuoigatvuođas. Dasa čujuha maid Anne Nuorgam.

– Sámemeroštallan berre ásahuvvot sámediggelágas evttohuvvon sámesoahpamuša meroštallama vuođul, mas sámegiella rehkenasto njealját bulvii dálá golmma sadjái, čilge Nuorgam.

Kirsti Kustula mielas livččii buorre, ahte dat paragráfat, mat dagahit sierraoaivilvuođaid, jogo sihkkojuvvojit eret dahje divvojuvvojit. Tauno Ljetoff fas dadjá, ahte sámediggelágas leat máŋggat áššit, maid galggašii dárkkistit.

Janne Hirvasvuopio oaivvilda, ahte meroštallamis ii galggaše hállat sápmelaččas baicce rievttis gullat jienastuslohkui.

– Ieš jienastuslohku ii vel mearkkaš sápmelašvuođa eaige buot sápmelaččat hálit gullat dasa, ákkastallá Hirvasvuopio.

Vehá várrugabbot ovttaoaivilis dáinna čuoččuhusain leat Teija Linnanmaa, Niina Siltala ja Irja Seurujärvi-Kari.

Čiežas leat čielgasit sápmelašmeroštallama gahčaheami vuostá

Čielgasit eará oaivilis čuoččuhusain, man mielde sápmelašmeroštallamis galgá gahčahit eret nu gohčoduvvon lappalašparagráfa, leat Anu Avaskari, Inka Kangasniemi, Pigga Keskitalo, Kari Kyrö, Pentti Morottaja, Veikko Porsanger ja Tanja Sanila.

– Eai leat čielga ákkat dasa, ahte daid máinnašuvvon lappalaččaid joavkkus eai livčče sápmelaččat. Jus gii nu háliida bidjat muhtin áigodaga botket nállašuvvama, dan galgá dahkat nu, ahte dat ii loavkašuhte olbmo iešidentifikašuvnna, dadjá Morottaja.

– Virggálaš ja luohtehahtti gálduin skáhppojuvvon nállašuvvanduođaštus lea buoremus ja eanemus luohtehahtti vuohki čielggadit, gos olmmoš boahtá. Maiddái oktavuohta árbevirolaš kultuvrii lea dehálaš. Ságat das, ahte lappalažžan merken čujuhivččii dušše ealáhussii, lea áššiid bahádáhtolaš bonjadeapmi, oaivvilda Kyrö.

Anu Avaskari lea Kyröin ovttaoaivilis ja dadjá, ahte nállašuvvama ii sáhte gieldit. Son buktá ovdan, ahte nállašuvvamis hállojuvvo maiddái ILO 169 -soahpamuša eamiálbmotmeroštallamis.

Maiddái Kangasniemi, Keskitalo ja Porsanger hállet nállašuvvama beales.

– Sápmelašvuođas ii sáhte dahkat giellavehádaga, mas eai leat sápmelaš máttut. Eana-, vearroguoddin- ja heaggagirjjiide merkejuvvon sápmelaččain leat kultuvrralaš rievttit, maid galgá váldit vuhtii dásseveardásaččat sámepolitihkas. Bealuštan viiddes áddejumi sápmelašvuođas daningo mis lea dakkár historjá, ahte dan ii sáhte čavgadit ráddjet, oaivvilda Keskitalo.

– In doarjjo meroštallama, mii vuođđuduvvá gillii ja kultuvrii. Dalle dan lea vejolaš dulkot máŋggaláhkai ja geavahit álkibut miela miel, ákkastallá Kangasniemi.

Sanila mielas dát lea ášši, man dulkojumit dagahit servošis eanemus riidduid.

Vehá várrugabbot eará oaivilis čuoččuhusain leaba Hanna Guttorm ja Aslak Pekkala.

Sámmol Lukkari ii vástidan, leago čuoččuhusain eará vai ovttaoaivilis, muhto kommenterii, ahte paragráfa ii oaččoše loahpalaččat bissehit sámedikki doaimma ja áššái galggašii gávdnat rivtteslágan čovdosa.

Evttohasaid dievas vástádusaid vejolaš ákkastallamiiguin gávnnat Yle Sámi válgamášenis.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä