Sápmi |

Válgamášen: Oassi sámediggeevttohasain juolludivččii eana- ja čáhcerivttiid olgosápmelaččaide, oassi vuoruhivččii sámeguovllu olbmuid rivttiid

Sámeguovllu olggobealde ássi sápmelaččaid rievttit sirrejit eanemus sámediggeevttohasaid oaiviliid.

Diagrámma Yle Sámi válgamášenii vástidan evttohasaid oaiviliin čuoččuhussii, man mielde sámeguovllus eretfárren sápmelaččain galget leat sámeguovllus seamma vuoigatvuođat eatnamii ja čáhcái go báikkálaččain.
Sámediggeevttohasain eai leat hirbmat nana oaivilat sámeguovllus eretfárren sápmelaččaid rivttiin Sámis. Govva: Vesa Toppari / Yle

Yle Sámi válgamášenii vástidan sámediggeevttohasaid oaivilat juohkásit eanemus, go lea sáhka sámeguovllus eretfárren sápmelaččaid rivttiin dahje Sámedikki doarjaga ja doaimmaid čujuheamis gávpogiidda.

Sámedikki jagi 2019 válggaid 36 evttohasas 34 leat vástidan Yle Sámi válgamášenii. Válggat doaimmahuvvojit 2.–30.9.2019.

Evttohasain 41 proseantta lea ovttaoaivilis ja 41 proseantta eará oaivilis válgamášena čuoččuhusain, man mielde sámeguovllus eretfárren sápmelaččain galget leat sámeguovllus seamma vuoigatvuođat eatnamii ja čáhcái go báikkálaččain. Eana- ja čáhcevuoigatvuođain dárkkuhit ovdamearkka dihtii guolástan- ja meahcástanvuoigatvuođaid.

Evttohasaid oaivilat juohkásit oalle dássedit maiddái das, galgágo Sámediggi čujuhit doaimmaidis ja doarjagis sámeguovllus eanet gávpogiidda. Evttohasain 39 proseantta lea dan oaivilis, ahte galgá, ja 42 proseantta lea eará oaivilis.

"Sámis eretfárren sápmelaččaid oktavuođa kultuvrii galgá sihkkarastit"

Yle Sámi válgamášena jearaldahkii sámeguovllus eretfárren sápmelaččaid rivttiin leat vástidan 32 evttohasa. Stuorámus oassi lea vástidan oalle várrugasat ja olles čiežas evttohasa eai leat mearkkašahtti olu ovttaoaivilis dahje eará oaivilis dáinna áššiin.

13 evttohasa mielas sámeguovllus eretfárren sápmelaččain galget leat sámeguovllus seamma vuoigatvuođat eatnamii ja čáhcái go báikkálaččain. 13 evttohasa fas leat eará oaivilis.

Guovttis, Janne Hirvasvuopio Espoos ja Tauno Ljetoff Anáris, leaba čielgasit olgosápmelaččaid rivttiid bealde. Guktot deattuheaba dan, ahte lea dehálaš doalahit oktavuođa árbevirolaš kultuvrii ja ealáhusaide.

– Galgáge guorahallat, mo kultuvrra doalaheapmi lihkostuvvá dain, geat leat gártan fárret sámeguovllu olggobeallái juogo gaskaboddosaččat dahje bissovaččat. Nuppe dáfus galgá geahččalit fidnet guovllus eanet geasuheaddji vai eanet sápmelaččat sáhtášedje máhccat Sápmái, smiehtada Hirvasvuopio.

Várrugasat dan oaivilis, ahte olgosápmelaččain galget leat seamma vuoigatvuođat eatnamii ja čáhcái go báikkálaččain, leat evttohasat Ida-Maria Helander Oulus, Anni Koivisto Ohcejogas, Kirsti Kustula Anáris, Asko Länsman Ohcejogas, Anne Nuorgam Ohcejogas, Pirita Näkkäläjärvi Anáris, Aslak Pekkala Anáris, Veikko Porsanger Ohcejogas, Niina Siltala Anáris, Marko Tervaniemi Anáris ja Niko Valkeapää Eanodagas.

– Muhtin muddui seamma miela. Leahan das sáhka sin gullevašvuođas ruovttuguovlluide, dadjá Valkeapää.

– Ii oalát, muhto guolásteapmái ja meahcásteapmái gal, oaivvilda Porsanger.

– Dihto rádjai juo vai sámit sáhtášedje sirdit ovdamearkan árbevirolaš luossabivdovugiid čuovvovaš sohkabuolvvaide, ákkastallá Näkkäläjärvi.

Maiddái Asko Länsman mielas galggašii sihkkarastit rievtti Deanu bivdui.

– Sámeguovllus eretfárren sápmelaččain galget leat seamma vuoigatvuođat go báikkálaččain, daningo sii leat seammalágan guolástanvuoigatvuođa oamasteaddjit, ákkastallá Länsman.

Anni Koivisto mielas ferte sihkkarastit, ahte maiddái sámeguovllu olggobeale sámit bastet doalahit iežaset oktavuođa kultuvrii ja eatnamii.

– Das galgá goittotge váldit vuhtii sogaid árbevieruid ja gudnejahttit daid, dadjá Koivisto.

Anne Nuorgam oaivvilda, ahte sápmelaččain ja sin maŋisboahttiin galget leat vuoigatvuođat geavahit iežaset sohkaeatnamiid árbevirolaš návddašanguovlluin das beroškeahttá, gos sii orrot. Son goittot deattuha, ahte gean beare sápmelaččas ii galggaše leat vuoigatvuohta geavahit eatnamiid gos beare sámeguovllus, dušše iežas sohkaeatnamiid.

Kirsti Kustula ja Aslak Pekkala mielas kultuvrra seailuma álkidahtášii dat, ahte olgosápmelaččain livčče muhtin muddui seamma vuoigatvuođat go báikkálaččain.

– Dálá láhkaásaheami dihtii lea váttis earret eará johtit iežas šaddaneatnamiin, ja danin ii dasto sáhte doalahit iežas kultuvrra, ákkastallá Pekkala.

"Sámeguovllus ássi olbmuid vuoigatvuođaid galgá vuoruhit"

Evttohasat Tuomas Aslak Juuso Eanodagas ja Teija Linnanmäki Anáris leaba čielgasit eará oaivilis das, ahte sámeguovllus eretfárren sápmelaččain galggašedje leat seamma vuoigatvuođat go báikkálaččain sámeguovllus.

– Eai seamma vuoigatvuođat, muhto sin sáhtášii doarjut nu, ahte sii sáhtášedje jierpmálaš vugiin ain oassálastit kultuvrii sápmelaččaid ruovttuguovllus, oaivvilda Juuso.

– Dalle go sápmelaš fárre ruovttoluotta Sápmái, son oažžu báikki olbmuid vuoigatvuođaid, ákkastallá Linnanmäki.

Várrugabbot eará oaivilis leat evttohasat Leo Aikio Anáris, Anu Avaskari Anáris, Veikko Feodoroff Anáris, Hanna Guttorm Helssegis, Karen-Anni Hetta Soađegilis, Sammol Lukkari Ohcejogas, Ulla-Maarit Magga Eanodagas, Tanja Sanila Anáris, Magreta Sara Anáris ja Irja Seurujärvi-Kari Helssegis.

– Árbejuvvon rivttiid galgá seailluhit, muhto muđui lea vuoiggalaš, ahte das, guhte ássá sámeguovllus, lea nannosut sajádat eanageavaheapmái, dadjá Lukkari.

– Eretfárrejeaddjit leat válljen fárret eret, ja rievttit leat čatnasan gieldda olbmuid rivttiide, dadjá Avaskari.

– Iešguđet ovddut ja doarjagat guvlomet ássiide leat dárkkuhuvvon dasa, ahte dáppe davvin olbmot sáhttet monu oba birgehallat ja ealihit bearraheaset, vaikko guovllus váilot bargosajit ja dáppe leat guhkes gaskkat, ákkastallá Sanila.

Hanna Guttorm ja Irja Seurujärvi-Kari oaivvildeaba, ahte sámeguovllus ássi olbmuid vuoigatvuođaid ja eallima eavttuid galgá vuoruhit. Soai deattuheaba maiddái dan, ahte sámeguovllu olggobealde ássi sápmelaččaid kulturoktavuođa galgá figgat seailluhit.

Karen-Anni Hetta mielas vuosttažettiin galgá sihkkarastit seamma rivttiid eatnamii ja čáziide sápmelaččaide, geat ásset sámeguovllus.

– Lappi bálgosa guovllus ássi sápmelaččat eai leat seammaárvosaš sajádagas eará sámeguovllu ektui ovdamearkka dihtii guolástanlága logát paragráfas, dadjá Hetta.

Evttohasat Matti Aikio Soađegilis, Kaisa-Mari Jama Helssegis, Neeta Jääskö Anáris, Inka Kangasniemi Anáris, Pigga Keskitalo Eanodagas, Kari Kyrö Anáris ja Pentti Morottaja Ohcejogas eai leat mearkkašahtti olu ovttaoaivilis dahje eará oaivilis dáinna áššiin. Per-Oula Juuso Eanodagas ja Juha Petteri Alakorva Soađegilis eaba vástidan čuoččuhussii.

"Sámediggi galggašii ovddidit eanet sámeguovllu olggobeale doaimma"

Jearaldahkii Sámedikki doaimmaid ja doarjaga čujuheamis gávpogiidda leat vástidan 31 evttohasa. Sis 12:s oaivvildit, ahte Sámediggi galgá čujuhit doaimmaidis ja doarjagis sámeguovllus eanet gávpogiidda.

Golmmas leat čielgasit dan oaivilis: Janne Hirvasvuopio, Teija Linnanmäki ja Veikko Porsanger.

– Duohtaášši lea dat, ahte sámeguovllus galgá fárret eret oahpuid ja barggu dihtii, daningo mis eai leat dakkár stuđerenvejolašvuođat go máttit Suomas. Dan áigodahkii dárbbašivččii oktavuođa eará sápmelaččaide, geat maid ásset sámeguovllu olggobealde. Muđui min mánát ja nuorat gáidet eret min kultuvrras ja gielas, dadjá Linnanmäki.

– Leahan stuorra oassi sápmelaččain juo sámeguovllu olggobealde. Maiddái sin galggašii doallat joavkkus mielde, oaivvilda Porsanger.

Janne Hirvasvuopio lokte ovdan dan, ahte sámedoaimmat leat sámeguovllu olggobealde ain váldooasis servviid ja priváhta olbmuid hárduid alde.

– Sámediggi galggašii figgat ovddidit eanet maid sámeguovllu olggobeale doaimma, ja figgat oažžut bissovaš ruhtadeami giellaealáskahttindoibmii stuorát gávpogiidda, čilge Hirvasvuopio.

Diagrámma Yle Sámi válgamášenii vástidan evttohasaid oaiviliin čuoččuhussii, man mielde sámediggi galgá čujuhit doaimmaidis ja doarjjagis sámeguovllus eanet gávpogiidda.
Sámediggeevttohasaid smávva eanetlohku oaivvilda, ahte sámedikki doaimmaid ja doarjaga galgá bisuhit sámeguovllus. Govva: Vesa Toppari / Yle

Várrugabbot ovttaoaivilis leat Hanna Guttorm, Kaisa-Mari Jama, Neeta Jääskö, Anni Koivisto, Pentti Morottaja, Anne Nuorgam, Aslak Pekkala, Tanja Sanila ja Niina Siltala.

"Sámediggi galgá ain deattuhit doaimmastis sámeguovllu"

13 evttohasa háliidit bisuhit Sámedikki doaimmaid ja doarjaga eanet sámeguovllus. Evttohasat Matti Aikio, Per-Oula Juuso, Tauno Ljetoff, Asko Länsman, Ulla-Maarit Magga ja Marko Tervaniemi leat čielgasit eará oaivilis válgamášena čuoččuhusain, man mielde Sámediggi galgá čujuhit doaimmaidis ja doarjagis sámeguovllus eanet gávpogiidda. Sii deattuhit, ahte eai čujuhivčče doarjaga eret sámeguovllus.

– Sámediggi galgá ain deattuhit doaimmastis sámeguovllu, vaikko gávpogiin ássetge olu sápmelaččat, oaivvilda Ljetoff.

Matti Aikio ja Asko Länsman ákkastallaba oaivileaskka unna resurssaiguin.

– Lea dehálaš, ahte sámekultuvrra gáhttemii dárkkuhuvvon unna resurssat čujuhuvvojit sápmelaččaid váimmusguvlui, dadjá Aikio.

– Sámedikki dálá resurssatge eai reahkká sihkkarastit sámegielaid ja -kultuvrra boahtteáiggi sámeguovllu ruovttuguovllus ássi sápmelaččaide, oaivvilda Länsman.

Singuin várrugasat ovttaoaivilis leat Juha Petteri Alakorva, Veikko Feodoroff, Ida-Maria Helander, Tuomas Aslak Juuso, Kirsti Kustula, Kari Kyrö ja Irja Seurujärvi-Kari.

Leo Aikio, Anu Avaskari, Inka Kangasniemi, Pigga Keskitalo, Pirita Näkkäläjärvi, Niko Valkeapää eai leat čuoččuhusain mearkkašahtti olu eará dahje ovttaoaivilis.

"Sámediggi galgá bargat buot sámiid ovdii"

Fuomášanveara lea, ahte sii, geat leat vástidan várrugasat čuoččuhussii Sámedikki doaimma čujuheames eanet gávpogiidda, ja sii, geat eai leat čuoččuhusain mearkkašahtti olu eará dahje ovttaoaivilis, leat ákkastallan oaivileaset oalle seammaláhkai.

Máŋgasat deattuhit, ahte sápmelaččain galgá leat riekti Sámedikki bálvalusaide das beroškeahttá, gos sii orrot.

– Ii leat dárbu bidjat sámeguovllu ja dan olggobealde orru sámiid vuostálagaid. Suoma Sámediggi galgá bargat buot sámiid ovdii dan mielde, go dat oažžu lasseresurssaid, ákkastallá Pirita Näkkäläjärvi.

– Sámeguovlu lea gielaid ja kultuvrra geađgejuolgi, muhto lea dehálaš doarjut maid eará guovlluin ássi sápmelaččaid, dadjá Kirsti Kustula.

Anni Koivisto ja Niina Siltala mielas bargu gávpotguovlluin ii galgga leat eret dan barggus, mii dahkko sámeguovllus earret eará skuvlejumi, bálvalusaid ja ealáhusaid ovdii. Soai maid sávašeigga Sámediggái lasi resurssaid.

– Stáhta galggašii juolludit eanet ruđaid vai Sámedikkis livčče resurssat ovddidit sámekultuvrra gávpotguovlluin. Maiddái gávpogat galggašedje čatnašuvvat dasa buorebut. Gávpotguovlluin livčče hui dehálaš čielggadit, makkár bargui livčče buot eanemus dárbu ja heivehit doaimmaid dan vuođul, jurddaša Koivisto.

Evttohasaid dievas vástádusaid vejolaš ákkastallamiiguin gávnnat Yle Sámi válgamášenis.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä