Sápmi |

Válgamášen: Sámediggeevttohasaid mielas stáhta ii váldde sámiid vuoigatvuođaid vuhtii doarvái bures – eai goit ásahivčče sámestáhta

Eanetlohku sámediggeválgaevttohasain lea ovttaoaivilis áššiin, mat laktásit sámiid ja stáhta gaskavuođaide.

Diagrámma sámediggeválgaevttohasaid vástádusain čuoččuhussii, man mielde Suoma stáhta váldá sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuhtii doarvái bures.
Ná sámediggeválgaevttohasat leat vástidan válgamášena čuoččuhussii, man mielde Suoma stáhta váldá sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuhtii doarvái bures. Govva: Vesa Toppari / Yle

"Suoma stáhta ii váldde sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuhtii doarvái bures ja stáhta galgá átnut ándagassii viggamušaidis suomaiduhttit sápmelaččaid." Ná oaivvilda čielga eanetlohku Yle Sámi válgamášenii vástidan sámediggeválgaevttohasain.

Stuorra eanetlohku, 80 proseantta, oaivvilda, ahte stáhta ii váldde sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuhtii doarvái bures. 72 proseantta maid háliidivččii, ahte stáhta átnu sámiin ándagassii suomaiduhttinviggamušaidis.

Vaikko evttohasat leatge kritihkalaččat stáhta doaimmain sámiid ektui, eai sii goittot oro doarjumin jurdaga ovtta sámestáhta vuođđudeamis. Dušše okta evttohas doarju čielgasit dán jurdaga.

Jagi 2019 sámediggeválggain leat mielde 36 evttohasa. Sis 34 leat vástidan Yle Sámi válgamášenii.

Sámiid vuoigatvuođaid ollašuhttimii gávdnojit olu buoridanevttohusat

25 evttohasa leat eará oaivilis das, ahte stáhta váldá sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuhtii doarvái bures. Čuoččuhussii leat vástidan 34 evttohasa.

Dušše golmmas, 12 proseantta, leat várrugasat ovttaoaivilis: Tanja Sanila, Irja Seurujärvi-Kari ja Veikko Porsanger.

– Suomas leat buorit lágat, mat suodjalit ja sihkkarasttet álgoálbmogiid vuoigatvuođaid; oažžu dadjat buoremusat buot álgoálbmogiid gaskkas máilmmis. Lágaid ollašuhttima geavadis ferte goittot garrasit buoridit, oaivvilda Seurujärvi-Kari.

Maiddái Sanila mielas dilis lea buoridanmunni.

– Stáhta bušeahtas juolluduvvojit mearreruđat jahkásaččat maiddái sámiide. Dieđus submi sáhtášii leat stuorátge, dadjá Sanila.

Čielgasit eará oaivilis sámiid rivttiid vuhtiiváldimis leat Leo Aikio, Matti Aikio, Juha Petteri Alakorva, Ida-Maria Helander, Karen-Anni Hetta, Kaisa-Mari Jama, Tuomas Aslak Juuso, Per-Oula Juuso, Neeta Jääskö, Anni Koivisto, Tauno Ljetoff, Asko Länsman, Ulla-Maarit Magga, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Magreta Sara, Niina Siltala, Marko Tervaniemi ja Niko Valkeapää.

Sis leat olu ovdamearkkat iežaset oaivila doarjjan. Matti Aikio, Kaisa-Mari Jama, Anni Koivisto ja Pirita Näkkäläjärvi namuhit earret eará sámiid iešmearridanrievtti ollašuvvama.

– Sámiid vuoigatvuohta iešmearrideapmái eamiálbmogin ii ollašuva Suomas ollenge, dadjá Näkkäläjärvi.

– Suomas sámiid rievttit leat dieđusge ovdánan 1950-logu rájes. Eat goittotge leat olahan oba dakkár vuoigatvuođalaš vuođđodási, mii easttášii sámekultuvrra suddama suopmelaš kultuvrii, oaivvilda Aikio.

Jama namuha iešmearridanrievtti duolbmamis ovdamearkan earret eará dan, ahte stáhta ii leat ratifieren ILO 169 -soahpamuša ja Suoma alimus riekti fas lea dohkkehan jienasteaddjiid válgalogahallamii sámedikki mearrádusaid vuostá. Ášši fas laktása dasa, leago sápmelaččain vuoigatvuohta meroštallat, gii lea sápmelaš. Dálá dilis ii leat, oaivvildeaba Matti Aikio ja Tauno Ljetoff.

Niko Valkeapää mielas stáhta sáhtášii dahkat olu eanet sámiid rivttiid gáhttema ovdii ovdamearkka dihtii nu, ahte ollašuhttá ON álgoálbmotjulggaštusa ja rievtti iešmeroštallamii, eallinvuohkái, kultuvrii ja giela ovddideapmái.

ON julggaštusa ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid ollašuhttima beales hállaba maiddái Tuomas Aslak Juuso ja Asko Länsman.

– Suoma stáhta ii čuovo riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja rihkku sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid. Das buorre ovdamearka lea sámediggelága nuppástusa ovdáneapmi, ratifierekeahtes ILO-soahpamuš, Deanu soahpamuš ja meahciráđđehusláhka. Boazodoallolágas eai dovddas sápmelaš boazodoalu, čilge Länsman.

Karen-Anni Hetta, Neeta Jääskö, Anni Koivisto, Tauno Ljetoff ja Anne Nuorgam loktejit ovdan sápmelaččaid rievtti doalahit iežaset kultuvrra. Dasa laktásit maid sápmelaččaid eana- ja čáhcevuoigatvuođat.

– Sápmelaččain váilot vuoigatvuođat iežaset eatnamiidda, čáziide. Suoma stáhta ovttas sámedikkiin galggašii ásahit lágaid čuovvut vuođđolága sámekultuvrra suoji. Earenoamážit galggašeimmet beassat bivdit Deanu iežamet árbevieruid mielde, dadjá Nuorgam.

Jääskö namuha maiddái sápmelaččaid gielalaš rivttiid, mat leat su mielas báhcán guhkás eret čáppa áigumušain.

Koivisto dadjá, ahte sámiid vuoigatvuođat leat gal suddjejuvvon Suoma vuođđolágas, muhto seamma prinsihpat eai oidno vuolit dási láhkaásaheamis dahje daid eai ollašuhte dohkálaččat.

– Buorrin ovdamearkan lea árrabajásgeassinláhka, man mielde sámemánás lea vuoigatvuohta sámegielat beaivedikšui, muhto lihkká máŋgasat gártet eandalitge sámeguovllu olggobealde dáistalit dien ovddas, čilge Koivisto.

Anu Avaskari, Hanna Guttorm, Pigga Keskitalo ja Kari Kyrö eai leat mearkkašahtti olu ovttaoaivilis dahjege eará oaivilis čuoččuhusain sámiid rivttiid ollašuvvamis Suomas.

Ándagassii átnuma lassin vurdet daguid

Jearaldahkii das, galggašiigo stáhta átnut sámiin ándagassii suomaiduhttinviggamušaidis, stuorra oassi evttohasain lea vástidan vehá várrugabbot. Goittotge dánge čuoččuhusa 32 vástideaddjis 72 proseantta lea ovttaoaivilis das, ahte stáhta gálgá átnut ándagassii, 16 proseantta fas lea eará oaivilis.

Čielgasit ovttaoaivilis leat Leo Aikio, Karen-Anni Hetta, Anni Koivisto, Tuomas Aslak Juuso, Neeta Jääskö, Tauno Ljetoff, Asko Länsman, Ulla-Maarit Magga, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Magreta Sara, Irja Seurujärvi-Kari ja Marko Tervaniemi.

– Máilmmis lea šaddan dáhpin, ahte stáhtat bivdet ándagassii historjjás dáhpáhuvvan vearrivuođaid álgoálbmogiid vuostá, ákkastallá Seurujärvi-Kari.

– Buot sámejoavkkuin leat lagaš historjjás leamaš stáhta bealde olmmošárvui čuohcci negatiiva vásáhusat. Danin ášši lea dehálaš sidjiide, geaidda dat guoská, dadjá Tervaniemi.

Diagrámma sámediggeválgga 2019 evttohasaid vástádusain čuoččuhussii, man mielde Suoma stáhta galgá átnut ándagassii viggamušaidis suomaidahttit sápmelaččaid.
Ná válgamášenii vástidan evttohasaid oaivilat juohkásit čuoččuhusas, man mielde Suoma stáhta galgá átnut ándagassii viggamušaidis suomaidahttit sápmelaččaid. Govva: Vesa Toppari / Yle

Karen-Anni Hetta ja Tuomas Aslak Juuso mielas ándagassii átnumis livččii symbolalaš mearkkašupmi. Anni Koivisto, Tuomas Aslak Juuso, Tauno Ljetoff, Asko Länsman ja Anne Nuorgam buktet maiddái ovdan, ahte ándagassii átnun ii okto reahkká, galget leat maiddái doaimmat.

Koivisto ja Nuorgam oaivvildeaba, ahte ovdal ándagassii átnuma galgá čađahit duohtavuohta- ja soabadanproseassa.

– Stáhta galgá mieđihit historjjá boasttuvuođaid ja divvugoahtit daid. Seammás ferte bissehit visot doaimmaid, mat rihkkot sámiid vuoigatvuođaid. Ándagassii ánuheapmi ii okto veahket geange, dadjá Anni Koivisto.

Leo Aikio, Tauno Ljetoff ja Pirita Näkkäläjärvi oaivvildit, ahte assimileren joatkašuvvá ain. Näkkäläjärvi namuha, ahte dat dáhpáhuvvá earret eará servodaga struktuvrrain dego skuvllain ja dearvvasvuođabálvalusain. Duohtavuođa- ja soabadanproseassa ektui sus leat eahpádusat.

– Jos Suomas vuođđuduvvo nu gohčoduvvon duohtavuođa- ja soabadankomišuvdna, nu dat galgá vuođđuduvvat fáktadieđuide, ii disinformašuvdnii, dadjá Näkkäläjärvi.

Čielgasit eará oaivilis ándagassii átnumis leaba Janne Hirvasvuopio ja Tanja Sanila. Sanila buktá ovdan baicce giitevašvuođa stáhtii das, ahte sođiid maŋŋá dat doarjjui ruovttuguovlluset manahan nuortalaččaid. Hirvasvuopio fas lea dan oaivilis, ahte vaikko ándagassii átnun livččii symbolalaččat mearkkašahtti, dárbbašuvvojit vuos dagut sámeáššiid ovdii.

Matti Aikio, Anu Avaskari, Pigga Keskitalo ja Kari Kyrö eai leat mearkkašahtti olu ovttaoaivilis dahjege eará oaivilis dáinna čuoččuhusain.

Avaskari ja Keskitalo goittotge dadjaba, ahte Suoma stáhta ii leat jođihan virggálaš assimilerenpolitihka sámiid vuostá. Kyrö mielas Suoma luteralaš girku galggašii átnut ándagassii, go 1700-logus bággii anáraččaid lonuhit gielaset suomagillii. Matti Aikio fas oaivvilda, ahte dálá assimilerenpolitihkka lea olu vearrát go mii lea dáhpáhuvvan doložis.

Evttohasat eai doarjjo jurdaga ovtta sámestáhtas

Historjjás vásihuvvon boasttuvuođain ja sámiid rivttiid heajos ollašuhttimis fuolatkeahttá evttohasat eai goittot doarjjo jurdaga ovtta sámestáhta vuođđudeamis. Dán čuoččuhussii 30 evttohasa leat vástidan.

Čielga "ii" ovtta sámestáhtii dadjet Matti Aikio, Anu Avaskari, Veikko Feodoroff, Hanna Guttorm, Ida-Maria Helander, Janne Hirvasvuopio, Kaisa-Mari Jama, Per-Oula Juuso, Inka Kangasniemi, Pigga Keskitalo, Teija Linnanmäki, Pirita Näkkäläjärvi, Veikko Porsanger, Tanja Sanila, Irja Seurujärvi-Kari, Marko Tervaniemi, Niko Valkeapää.

Diagrámma sámediggeválgga 2019 evttohasaid vástádusain čuoččuhussii, man mielde sámeguvlui galgá vuođđudit ovtta sámestáhta.
Dušše okta evttohas lea čielgasit dan oaivilis, ahte sámeguvlui galgá vuođđudit ovtta sámestáhta. Govva: Vesa Toppari / Yle

Ovtta sámestáhta eai oainne dárbbašlažžan, áigeguovdilin dahje realisttalažžan. Anu Avaskari mielas olles jearaldat lea eahpeáššálaš.

– Jearaldat ii leat mange láhkai áigeguovdil. Ráját eai eastte sápmelaččaid ovttastallama Davviriikkain ja Ruošša sápmelaččaiguin sáhttá leat dahkamušas, go ohcá viisuma.

Irja-Seurujärvi-Kari mielas fas návccaid galgá bidjat sámiid iešmearrideami nannemii. Máŋggat evttohasat maid deattuhit sápmelaččaid ovttasbarggu rájáid rastá ja davviriikkalaš sámesoahpamuša ollašuhttima.

– Ii leat dárbu ásahit sámestáhta. Oktasaš iešstivrema njealji riikka guovllus galgá baicce ovddidit nu, ahte lasihit golmma riikka sámedikkiid ovttasbarggu, dadjá Hanna Guttorm.

Pirita Näkkäläjärvi evttoha oktasaš parlameantta rájáid rastá. Inka Kangasniemi fas bijašii millosabbot návccaid Suoma sámeservoša siskkáldas ráfi ovddideapmái.

Dušše okta evttohas, Asko Länsman, doarju jurdaga čielgasit.

– Mii leat okta álbmot guovllus, man njealji riikka ráját luddejit, ákkastallá Länsman.

Evttohasaid dievas vástádusaid vejolaš ákkastallamiiguin gávnnat Yle Sámi válgamášenis.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä