Sápmi |

Varas raporta: Birasnuppástusat váikkuhit ain eanet guohtuneatnamiidda ja boazodollui

Dutkit leat guorahallan KEBIPORO-fidnus guohtuneatnamiid suvdilis geavaheami ja dahkan evttohusaid daid ovddideapmin.

Porot hangessa
Bohccuid guođoheami lassin guohtuneatnamiidda váikkuhit ain eanet maiddái vuovdedoallu, eará eanangeavaheapmi ja dálkkádatrievdan. Arkiivagovva. Govva: Yle / Sauli Antikainen

Guohtuneatnamiid nuppástusaide leat máŋggat sivat ja dat váikkuhit boazodollui máŋgga láhkai. Seammás boazodoalu suvdilisvuhtii, gánnáhahttivuhtii ja eallinfápmui váikkuhit máŋggat áššit, mat leat gitta boazodoalu metodain ja birastahtti servodagas. Dát boahtá ovdan Luondduriggodatguovddáš Luke, Helsset universitehta, Lappi universitehta Árktalaš guovddáža ja Birasguovddáža vuossárgga varas raporttas.

Raportii leat čohkken Kestävä biotalous porolaitumilla (Suvdilis bioekonomiija guohtuneatnamiin) nappo KEBIPORO-fidnu oasseraporttaid, jurddabohtosiid ja doaibmaevttohusaid. Fidnu ollašuhttojuvvui jagiid 2018–2019 áigge.

Raporttas leat mielde maiddái alimus boazologuid guorahalli bargojovkui buvttaduvvon oasseraporttat ja evttohuvvon ávžžuhusat guohtumiid geavaheami ja boazodoalu suvdilisvuođa ovddideapmin.

Máŋggat áššit váikkuhit guohtumiid suvdilisvuhtii

Bohccuid guođoheami lassin guohtuneatnamiidda váikkuhit ain eanet maiddái vuovdedoallu, eará eanangeavaheapmi ja dálkkádatrievdan.

KEBIPORO-fidnu raporttas boahtá ovdan, ahte go buoremus guohtuneatnamat gáržot vuovdedoalu ja eanangeavaheami dihtii, guohtuneatnamiid suvdilis geavaheapmi šaddá váttisin maiddái boazodoalus.

– Bohccuid guohtuneatnamiin dáhpáhuvvan nuppástusaid ja daid čuovvumušaid galgá dárkkodit nu, ahte váldá vuhtii ollislaččat buot daid áššiid, mat rievdadit guohtunbirrasiid, dadjá Luondduriggodatguovddáža erenoamášdutki ja KEBIPORO fidnu jođiheaddji Jouko Kumpula.

Dálkkádatrievdan oidno boazodoalli árgabeaivvis

Dálkkádatrievdan maid dovdo ain eanet boazodoalus. Go dálkkádat lieggana, dakŋasat ja sámmálat lassánit ja jeahkálat geahppánit. Dálvvi njázuid vurdet boahtteáiggis ain lassánit. Dat váttásmahttá guohtuma, go njázu maŋŋá eatnamat ja muohta jikŋot.

– Boazodoalu árgabeaivvis galget reageret ain dávjjit erenoamáš dálkki ja muohtadili dagahan nuppástusaide. Lea čielggas, ahte lea dárbu ovddidit vuogáiduvvanvugiid, main sáhttá doalahallat ja easttadit dálkkádatnuppástusa hehttejeaddji váikkuhusaid, dadjá Kumpula.

Raporttas leat evttohusat guohtuneatnamiid suvdilis geavaheapmái

KEBIPORO-fidnu lea evttohan iešguđetlágan doaimmaid guohtuneatnamiid suvdilis geavaheami ja ja eallinfámu ovddideapmin ja doarjjan. Ovtta ávžžuhusa mielde bálgosat fertejit gárvet alcceseaset buorre guohtumiid dihte dikšun- ja geavahanplána. Maiddái alimus boazologuid guorahalli bargojoavku lea evttohan dan.

– Dálveguohtumiid dili buorideapmi gáibidivččii guhkesáigásaš boazoguohtumiid dikšunplánaid, mat váldet vuhtii bálgosiid erenoamáš iešvuođaid, oaivvilda dutki Jouko Kumpula.

Fidnus ávžžuhit bálgosiid ovddidit ja buvttadit gártávuđot vuogádagaid, bargoneavvuid ja materiálaid, maiguin dat sáhtášedje plánet ja ollašuhttit guohtuneatnamiid geavahan- ja dikšunplánaid.

Dasa lassin ávžžuhit earret eará suddjet viiddes jeageleatnamiid nu, ahte bohccot eai geassit guđoše daid guovlluin ja duolmmaše jeahkáliid. Boazodollui dehálaš jeagel- ja lahppoguohtunguovlluid seastin vuovdečuohppamiin dahje várrugas gieđahallan seasttášii dehálaš dálveguohtuneatnamiid.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä