Sápmi |

Vaššiságaid minsttar lea áli seammá – Sosiálamedia duolddai vuot go ovtta mánáidprográmma sirde TV:s eret

Ovtta sámenissona twihttas buollái máŋgga beaivvi ságastallan. Vaššiságaid minsttar lea áli seammá. Dutki lohká, ahte sosiála medias dábálaš aggresiivvalaš ságastallanvuohki biebmá vaššiságaid.

Graafinen nyrkki ja huutava suu
Govva: Yle Uutisgrafiikka

Vaššiságat čuvvot áli seamma minstara: Šaddá šlápma juoga áššis, olbmot vašáskit ja vaššiságat levvet stoarbmabiekka fámuin sosiála medias.

Vaššiságaid lea meroštallan gitta Eurohpa ráđi ráje, muhto lihkká dat váldá eanet ja eanet saji. Mannan vahkus Suoma sosiála media ságastallamat ledje dakkár dásis man álgoálbmogat dovde vaššisáhkan.

Yleisradio dieđihii, ahte sii sirdet ovtta mánáid prográmma TV:s ja mánáid Areenas eret. Prográmma sirdojuvvui Ealli Arkivii, muhto lea ain oaidninláhkái. Prográmma sirde danin go oassi gehččiin dovddai, ahte árbevirolaš álgoálbmoga biktasiidda gárvvohuvvon, stereotyhpalaš figuvra ii heive otná beaivái.

Herra Heinämäki –prográmma sirdin suhttadii suopmelaččaid

Nuorra sámenisu, Petra Laiti čujuhii twihtasttis čuolmma mii Herra Heinämäkis lea ja de šloavggehii. Laiti gárttai vásihit vaikko guđelágan ságaid.

Dát ii leat vuosttas geardi go Laiti gártá gillát vaššiságain neahtas. Ná dáhpáhuvvá dávjá dalle jus son kommentere juoidá maid suopmelaš dahká. Ii nuge dalle, jus son hállá politihkas dahje rivttiid birra. Laiti ieš navdá, ahte okta sivva vaššiságaide lea dat, ahte son lea nissonolmmoš.

–Twitteris gávdnojit sámegánddatge geat kommenterejit dákkár áššiid , muhto iisidjiide dego boađe seamma láhkai kommeanttat go nissonolbmuide geat dáid áššiidbirra hállet.

– Mun jahkan, ahte go mun lean nuorra nisu, gii lea velsápmelaš de dat dego provosere daid olbmuid, vihkkehallá Laiti.

Petra Laiti
Govva: Vesa Toppari / Yle

Laiti: “Nana kulturidentitehta ii dárkkut dan, ahte háliidat duolbmat suopmelaš kultuvrra”

Laiti mielas sivva vaššiságaide, maid sámit vásihit, lea dat go váldoservvodagas eai ádde, geat sápmelaččat leat ja maid dárkkuha álgoálbmot.

– Orru, ahte máŋgasiidda boahtá unohas dovdu go sámit rámiidit iežaset kultuvrra. Olbmot eai ádde, ahte nana kultuvrra identitehta ii dárkkut dan, ahte háliidit duolbmat suopmelaš kultuvrra.

Eanemusat vaššiságaid Laitii sáddejit albmát. Herra Heinämäki -twihttema maŋŋá Laiti Facebook-siidui bohte logit unohas kommeanttat. Twitteris maiddái nissonat sáddejedje sutnje unohas dieđuid.

Laiti mielde oassi kommeanttain ledje čielgasit bahádáhtolaččat. Dieđuin bukte ovdan, ahte gii nu háliida dagahit sutnje bahá. Laiti mielas interneahtas lea álki dadjat maid beare, geasa beare ja bahádáhtolašvuođa sáhttá riškalit gean ala beare.

Laiti ii goit bala, muhto dat ii dárkkut, ahte ii livčče várrugas.

– Vaššiságat váibadahttet. Jáhkkán, dat lea dábálaš sidjiide, geat gártet vuostáiváldit vaššiságaid, muitala Laiti.

Dalle go sosiála medias duoldá, Laiti sáhttá váldit bottu ja vuordit, ahte dilli čoasku.

Roavva vaššiságaid vásihan Emmi Nuorgam: “Amas olbmuid sánit váikkuhedje iežas láhttemii ja eallimii”

Tamperelaš Emmi Nuorgamii vaššiságat leat oahppásat ja balde su. Diehtojuohkkin áššedovdi Nuorgam gárttai vásihit moadde jagi dassái vearrás ja roavva vaššiságaid čállosis dihte. Son árvvoštalai mo muhtun duhkorasat leat dihto sohkabeliide dárkkuhuvvon ja mo daid vuovdalit.

– Dán áigge sagastallanvuohki lea nu amas. Olbmot fertejit hárjánit dasa. Ollu leat olbmot geat eai goassige vásit vaššiságaid ja danin eai varra váldde vaššiságaid duođas.

Nuorgam buktá ovdan vaššiságaid girjema rihkusláhkii, muhto riikabeaivvit ii oaidnán dasa dárbbu.

– Dat lea signála das, ahte eanaš oasi mielas dákkár vaššisáhkaváttisvuohta oba leatge. Sii geat gillájit vaššiságain, sin oaivil lea áibbas eará, kommentere Nuorgam.

Anttila-stoarbma maŋŋá Nuorgam vásihii áitagiid veagalváldimis. Nuorgam govain dahke pornografiijagovaid.

Vearrámus áhtestusa bukte vaššiságat, mat guoskkahedje su mánáid.

Nuorgam dovddai, ahte son ballái daid vaššiságain ja amas olbmuid sivaheaddji sánit váikkuhedje su láhttemii ja eallimii. Sutnje sáddejuvvui ovdamearka dihte diehtu, mas áite gaikut su mánnágoađi eret.

Diekkár dieđuin son válddii oktavuođa bolesii ja dagai rihkusalmmuhusa. Son goit dovddai, ahte polesat uhcášedje su baluid ja beanta boagustedje. Nuorgam dovddai iežas sivalažžan.

– Dovden heahpaga ja gádden iežan sivalažžan, eandaliige dalle go dahken rihkusalmmuhusaid ja dat eai ovdánan gosage. Jurddašin, ahte gal mun lean jo doavki.

Emmi Nuorgam
Govva: Emmi Nuorgam.

Divtte gean nu eará lohkat vaššiságaid, ále raba ieš daid, rávve Nuorgam

Emmi Nuorgam lea Laitin ovttaoaivilis das, ahte sosiála media somesuhttu ja vaššiságat čuvvot seammá vuogi. Sihke Laiti ja Nuorgam oaivvildeaba, ahte eandaliige nissonat ja veahádagat gártet vásihit roavva ságaid.

– Sosiála medias olbmot vulget álkit fárrui duoldibáhkka ságastallamiidda vaikko máŋgasiin ii leat oba diehtuge das, mas álggos oba ságastallege, dadjá Nuorgam.

Nuorgam mielas vahkuloahppa duoldan Herra Heinämäki –ságastallan lea vuot okta ovdamearka mii duođašta juoidá. Laiti civkkii áššálaččat, Yle reagerii.

– Dehan de duoldagođii ja olbmot álge cielahit nuppiideaset. Lean lohkan vahkuloahpas cielahemiid nu varraheahpadis go fuorráid birra. Áibbas jierpmehis dilli, imaštallá Nuorgam.

Guhte vásiha vaššiságaid, dovdá dávjá illáveadjima ja áhtestusa. Vaššiságaide illá sáhttá ráhkkanit.

-Vaššiságaide sáhttá ráhkkanit varra dušše nu, ahte ii nissonolmmožin daja jitnosit maidige, muhto dathan ii leat molssaeaktu, dadjá Nuorgam.

Iežas vásáhusaid vuođul Nuorgam rávve bidjat gitta kommeanttaid ja garvit ságastallanbáikkiid. Divtte gean nu lágašolbmo lohkat vaššiságaid, muhto ále raba ieš daid, rávve Nuorgam.

-Vaššiságat hárve čujuhit njuolga geasa nu persovnnalaččat. Eanetge dat čujuhuvvo muhtun máilmmiáddejupmái dahje dihto olmmošjovkui.

-Dalle go ieš lea gártan jorričáhcái, de ii gánnit álgit ieš dutkat daid kommeanttaid, rávve Nuorgam.

Näkkäläjärvi juohká vaššiságaid guovtti dássái

Sámenisu Pirita Näkkäläjärvi dadjá, ahte son lea vásihan guovttelágan vaššiságaid. Jahkeviissaid sutnje leat sádden unohas dieđuid, mat gusket sámiid áššiid ovddideami. Unohas ságat leat boahtán eanaš Davvi-Suomas ja leat leamašan hui persovnnalačča.

Maŋimuš jándoriid áigge, Herra Heinämäki –prográmma sirdima maŋŋá, lea son ožžon áibbas ođđalágan vaššiságaid. Daid leat sádden amas olbmot.

Unohas dieđuid leat sádden dakkár profiillaid bokte, maid čuvvot dušše moattis. Daid dieđuin vigget boalggahit Näkkäläjärvi ja doalvut sus jáhkehahttivuođa.

Näkkäläjärvi mielas dáid sagastallamiin duohtadiehtu lea unnán mielde ja ulbmil lea dušše deaddit su vulos.

– Váttis diehtit, ahte čálletgo sii eará sápmelaččaide diená. Sáhttethan dat leat “trollat”, (dakkárat, geat beare dáhtul hárdet), geat čálášit juohke áššis, buot máilmme olbmuide, Näkkäläjärvi árvala.

Juoga lea goit moatti jagis rievdan. Ovdal sámiid cielahedje nammamearkkaid duohken, dán áigge dan dah ket almmolaččat, iežas namain, oaivvilda Näkkäläjärvi.

– Dat orru ahte sápmelaččaid birra sáhttá čállit ja dadjat maid beare, váikko iežas namas iige oktage bargga dasa maidege, muitala Näkkäläjärvi.

Näkkäläjärvi ii áiggo jaskkodit. Son oaidná dárbbu juohkkit rivttes dieđu sámiid ja algoálbmogiid birra. Näkkäläjärvi lea vásihan máŋga sosiála media stuimmi ja juohkehaččas leamašan seamma vuohki. Sámiid vigget jaskkodahttit ja jáhkehahttivuođa borrat.

– Dadjet, ahte sámiin ii leat riekti hállat muhtun áššis. Lassin lebbejit vel boastto dieđuid sámiid birra ságastallamiiguin ja dasto sáhttet vel áitit, govvida Näkkäläjärvi.

Näkkäläjärvi háliida giitit daid váldoservvodaga olbmuid, geat dorjot sámiid, leat mielde ságastallamiin ja váldet siige vuostá roavva dieđuid.

Pirita Näkkäläjärvi
Govva: Vesa Toppari / Yle

Yle Sámi ovddeš hoavda, dála PwC Strategy& -fitnodaga strategiijakonsulta ja City Sámit -searvvi nammadan Jagi sápmelaš 2017 Pirita Näkkäläjärvi lea iežas magisttarbarggus guorahallan, mo sámiid sátnefriddjavuohta Suomas lea áitojuvvon. Son barggai magisttarbarggu London School of Economicsa media- ja gulahallandieđagoddái čakčat 2017. Barggu várás Näkkäläjärvi jearahalai 15 sámi artistta, aktivistta ja politihkkára.

Dutki: Sosiála media lea ođđa ságastallanbáiki mii dárbbaša njuolggadusaid

Sosiála media áigge boahtá ovdan fuones ja čavgan ságastallankultuvra. Dialogiija-áššedovdi Janne Kareinen lea leamašan mielde Sitra Erätauko –prošeavttas. Dan ulbmil leamašan hutkat ođđa ja buoret vugiid servodatságastallamii.

Go sagastallan lea buorre ja lihkosmuvvan, das lea mielde buorre guldalan- ja gulahallan.

– Neahtas sagastallan ii ovdán danin go olbmot eai loga nuppiid oaiviliid, eaige geahččal áddet maid nubbi viggá dadjat. Jus guldala ja lohká earáid kommeanttaid ja viggá áddet nuppi oainnu, de dainna jo beasašii guhkás, oaivvilda Kareinen.

Kareinen mielde máŋggat someságastallamat buđđosit danin go olbmot hállet ášši bálddas, dahje áibbas eará áššis.

– Olbmot sáddejit oaiviliiddis iežaset geahččanguovllus, muhto eai vikka áddet maid ságastallamis duođas vigget buktit ovdan.

Aggressiiva ságastallanvuohki lebbe vaššiságaid

Kareinen tulkoma mielde someságastallan lea dávjá oaivilságastallan, mas leat olu čuoččuhusat das, makkár nuppit oassebealit leat.

– Vaššiságaid ii galgga dohkkehit. Dat dolvot fámuid. Vearrámus maid sáhttá dahkat, lea čállit seammalágan suhttuságaid.

– Sii geat álggahit vaššiságaid, ovddidit iežaset intreassaid. Dalle lea buorre smiehtastit, geainna mun dál sagastalan, rávve Kareinen.

Kareinen Erätauko-prošeavtta ulbmilin lea rievdadit suopmelaš almmolaš ságastallankultuvrra. Aggresiiva ságastallan biebmá vaššiságaid.

– Olbmot álget gal álkit muitalit iežaset vásáhusain sihke lohkat nuppiid oaiviliid. Lea buorre, ahte olbmot háliidit buoret someságastallamiid, muhto eai vel máhte.

– Juohkehaš galggašii dál ieš hárjehallat buoret ságastallandáidduid, loahpaha Kareinen.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä