Sápmi |

Vesterbacka ruovdegeaidnoplánat hirpmástuhttet Sámis – diehtu bođii Sámediggái vuorddekeahttá jo nuppádassii

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio mielde sápmelaččaid virggálaš ovddasteaddjiiguin, Sámedikkiin ja Nuortalaččaid giličoahkkimiin, ii leat virggálaččat ráđđádallojuvvon.

Veikko Feodoroff ja Tiina Sanila-Aikio
Govva: Vesa Toppari / Yle

Diehtu Jiekŋameara ruovdegeainnu plánema álggaheames priváhta ruhtademiin ii lunddolaččat lean miige buorre ođđasiid Sámediggái ja Nuortalaččaid giličoahkkimii. Dat leat álgoálggus vuostálastán Jiekŋameara ruovdegeainnu plánema.

– Leat ain seamma oaivilis go ovdalge. Eat hálit eatge dárbbaš Jiekŋameara ruovdegeainnu, iige dat buvtte midjiide buorádusa, dadjá nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff.

Duorastaga iđđes almmustahttui diehtu, ahte dovddus fitnodatalmmái Peter Vesterbacka jođihišgoahtá Jiekŋameara ruovdegeainnu plánema. Su fitnodat Finest Bay Area Development Oy vuolláičálii duorastaga Roavvenjárggas áigumušsoahpamuša norgalaš Sør-Varanger Utvikling -fitnodagain Jiekŋameara ruovdegeainnu plánemis ja ollašuhttimis.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio gulai plánaid birra odne vuosttáš geardde media bokte ja lea duššástuvvan. Seamma láhkai dáhpáhuvai maiddái dalle, go Suoma ráđđehus mearridii guokte jagi dassái čielggadišgoahtit Jiekŋameara ruovdegeainnu ollašuhttima.

– Anán dán gal dohkkemeahttumin. Seamma doaibmanmálle joatkašuvvá, ahte Sámediggi fidne media bokte dieđu midjiide dehálaš áššiin. Doaibmit eai beroš muitalit ovddalgihtii iežas plána birra, cuiggoda Sanila-Aikio.

Vesterbacka mielde sii leat ságastallan sápmelaččaiguin ja áššis leat máŋggat oaivilat. Sanila-Aikio deattuha, ahte Sámedikkiin ii leat virggálaččat ráđđádallojuvvon áššis. Vuođđolága mielde áššiin, mat čuhcet sápmelaččaide sámeguovllus, gálgá ráđđádallat sápmelaččaiguin. Sápmelaččaid virggálaš ovddasteaddjit dán áššis Suoma bealde leat Sámediggi ja Nuortalaččaid giličoahkkin.

"Sápmelaččaiguin ii ábut ságastallat, sápmelaččaiguin galgá ráđđádallat"

Peter Vesterbacka jáhkká, ahte ášši čielgá ságastaladettiin. Ulbmilin lea ordnet álbmotdilálašvuođaid juohke mánotbaji ja ságastallat oassebeliiguin.

– Leat juo ságastallan sápmelaččaiguin ja sin joavkkusge leat máŋga oaivila áššái. Lean sihkkar, ahte gávdnat buori čovdosa go ságastallat, dadjá Vesterbacka.

Sámedikki ságadoalli deattuha virggálaš ráđđádallamiid ášši hárrái.

– Sámedikkiin ii leat virggálaččat ráđđádallojuvvon dán áššis. Sápmelaččat leat riekteoamasteaddjit daid guovlluin, man bokte dat ruovdegeaidnu manašii. Danin sápmelaččaiguin ii ábut ságastallat, sápmelaččaiguin galgá ráđđádallat, dadjá Sanila-Aikio

Dál sámediggi vuordáge, ahte ruovdegeainnu ovddideaddjit ráđđádallet Sámedikkiin.

– Dát ságastallan, gulaskuddan ja gulahallan ii leat dohkálaš dásis. Rivttes doaibmavuohki lea ráđđádallat. Vuorddán ahte sámit leat fárus álggu rájes, lehkkos min oaivil gárvvisin čielggas sidjiide. Dat lea minimadássi mo dán sáhttá ovddidit, lohká Sanila-Aikio.

Sámiid ovddasteaddjit eahpidit jođánis áigetávvala

Fitnodatalmmái Peter Vesterbacka višuvnna mielde togaoktavuohta Roavvenjárggas Girkonjárgii sáhtášii leat vejolaš jo viđa jagi siste. Nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff eahpida, ahte nagoditgo fidnu ovddideaddjit váldit sámiid rivttiid vuhtii nu jođánis áigetávvaliin.

– In jáhke, ahte sii gerget čađahit buot álgoálbmotrivttiid ektui dárbbašlaš čielggademiid ja earáid, nu ahte gal sii dál vázzet sápmelaččaid ja álgoálbmotrivttiid badjel, jus nu jođánit dan áigot hukset, dadjá Feodoroff.

Peter Vesterbacka allekirjoittaa aiesopimuksen Jäämeren radan suunnittelusta ja toteutuksesta Arctic Business Forumissa Rovaniemellä 9. toukokuuta.
Peter Vesterbacka vuolláičálii áigumušsoahpamuša Jiekŋameara ruovdegeainnu plánemis ja ollašuhttimis Arctic Business Forumis Roavvenjárggas miessemánu 9. beaivve. Govva: Juha Mäntykenttä / Yle

Sámedikki ságadoalli fas eahpida olles fidnu doaibmavejolašvuođaid juo danin, go vuođđoláhka ja riikkaidgaskasaš rievttit suddjet sámi ealáhusaid. Sámediggi lea máŋgii buktán ovdan dan, ahte ruovdegeaidnu áitá sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaid.

– Vuosttamužžan bijan gažaldaga vuložin dan, ahte leago dákkár priváhta ruđaiguin jurddašuvvon fidnu oba vejolašge čađahit erenoamážit sámeguovllus, gos sámit oamastit kollektiivvalaččat daid čáziid ja eatnamiid, ja dat leat nu gohčoduvvon stáhta eatnamat.

Sanila-Aikio čujuha vuođđolága 17. paragráfii, mii sisttisdoallá sámekultuvrra geahnohuhttingildosa.

– Dát lea juste dakkár dáhpáhus, man oktavuođas mihtiduvvo, ahte mo Suoma vuođđoláhka suodjala sámiid, dadjá Sanila-Aikio.

Son vuordáge, ahte sápmelaččaid virggálaš ovddasteaddjit Sámediggi ja Nuortalaččaid giličoahkkin ožžot fidnus dieđu reálaáiggis ja ságastallamiid sadjái lágiduvvojit ráđđádallamat.

– Váikkuhusaid sámekultuvrii ja birrasii galgá čielggadit áššáigullevaččat. Sápmelaččat galget leat mielde fidnus álggu rájes, vaikko min oaidnu livččiige juo ovddalgihtii dieđus, vai fidnu fidne friija dihtui vuođđuduvvi ovdamiehtama, maid gal duođai eahpidan dán dilis, dadjá Sanila-Aikio.

Jussa Seurujärvi
Nuorra boazodoalli Jussa Seurujärvi ballá Jiekŋameara ruovdemáđija áitit boazodoalu. Govva: Anja Kaarret / Yle

Nuorra boazodoalli Jussa Seurujärvi Muttošjávrri bálgosis lea olu hállan almmolašvuođas das, makkár fuola Jiekŋameara ruovdegeaidnoplánat dagahit boazodoalliide.

– Dat lea boazodollui buot stuorámus uhkki mii lea, oaivvilda Seurujärvi.

Su mielas ášši jorrá oba áigge.

– Galhan dat lea dakkár ášši, man ii oaččo eret mielas moge. Juohke beaivve dat boahtá álot ođđasit ja ođđasit millii, ja dál bohte lasi ođđasat dán áššái. Galhan dat lea dego čáhppes balva, muitala Seurujärvi.

Lappi lihttu illuda fitnodatolbmuid beroštumis

Badjelaš vahku dassái Lappi lihtu stivra mearridii, ahte Jiekŋameara ruovdegeaidnu bissu Sámi boahttevaš eanageavahanplánas, vaikko dan vuostálaste viidát. Sámedikki ja Nuortalaččaid giličoahkkima lassin vuosttildeaddji oaivila ledje cealkán Bálgosiid ovttastupmi, Sámemusea Siida, guovllu bálgosat, Ohcejoga gielda ja máŋggat sáme- ja eará searvvit, gilidoaibmagottit ja priváhta olbmot.

Lappi lihtu eanangoddehoavda Mika Riipi illuda, ahte fitnodatolbmot oidnet ruovdemáđijas vejolašvuođaid.

– Dál das leat realisttalaš ákkat doalvut ášši ovddosguvlui. Dieđus min lávvamearrádus ovdána iežas proseassa mielde. Mii sávvat, ahte sullii moadde jagi ovddosguvlui min lávva lea gárvvis. Dat lea okta lávki ovddosguvlui dasto das, ahte beassat plánet máđija, dadjá Riipi.

Fitnodagat hálidit ruovdegeaidnooktavuođa Suomas Norgga Girkonjárgga hámmanii, daningo dat jođálmahtášii Ásia ja Eurohpá gaskasaš gávpegeainnu, nu gohčoduvvon Davvenuortamearrajohtolaga (su. Koillisväylä) ollašuvvama. Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio ballá dan lasihit gilvvu sámi luondduriggodagaide Ásias.

– Háliidatgo mii, ahte Lappi ja Sápmi šaddet oassin Kiinná koloniija min resurssaid bokte? Lean hui fuolas das, ahte Suomas ii leat makkárge ságastallan dán áššis, dathan lea maid dorvvolašvuođagažaldat midjiide, dadjá Sanila-Aikio.

Ášši dievasmahtton 9.5. dii 15:51.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä