Sápmi |

VGDS-searvvi lahttu moaitá garrasit Sámedikki ja sámediggeláhkaevttohusa – Sámedikki ságadoalli vástida kritihkkii

Savukoskis ássi Eila Ylilokka ii leat viggamušainis fuolakeahttá beassan Sámedikki válgalogahallamii. Su mielas dálá evttohus sámediggeláhkan livčče loahpalaš riektegoddin nu gohčoduvvon vuovdesápmelaččaide.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ja savukoskelainen Eila Ylilokka.
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio ja VGDS-searvvi lahttu Eila Ylilokka. Govva: Yle Sápmi

Geassemánus almmustahttojuvvon sámediggeláhkaevttohusa boahtteáigi čielgá Sámedikki dievasčoahkkimis čakčamánu 24. beaivve. Dalle Sámedikki lahtut mearridit dorjotgo láhkaevttohusa vai eai. Sámedikki stivra lea gieskat cealkán, ahte láhkaevttohussii galggašii oažžut nuppástusaid.

Jus láhkaevttohus ii duhtat Sámedikki dálá stivrra, de ii dat duhtat dakkáriidge, geain livčče miella beassat mearridit sámiid áššiin.

Savukoskilaš Eila Ylilokka cuiggoda láhkaevttohusa garrasit. Ylilokka lea okta Vuovde-, guolásteaddji- ja duottarsámit -searvvi lahtuin, gii lea ohcan Sámedikki válgalogahallamii. Sihke Sámedikki válgalávdegoddi ja Alimus hálddahusriekti leat goittotge hilgon su ohcamuša.

Ylilokka hálidivččii beassat válgalogahallamii earret eará nannosut vuoigatvuođaid dihte. Son lea vuohttán, ahte sin, báikkálaš olbmuid eai guldal doarvái bures ovdamearkka dihte eanangeavaheamis mearridettiin.

– Áidna ealáhus, man guldalit, lea boazodoallu ja dange vázzet badjel. Dat lea okta sivva, manin mun lea ohcan Sámedikki válgalogahallamii. Dan bokte beasašii buorebut ráđđádallat vaikkoba vuovderiggodagaid geavaheamis, ruvkkiid vuođđudeamis dahje čáhcefápmorusttegiid ja boađuid huksemis dán guovllus.

– Das livččii olu ávki maiddái kultuvrra bajásdoallama ja identitehta ektui, Ylilokka čilge.

Eila Ylilokka
Eila Ylilokka gulašii iežas mielas Sámedikki válgalogahallamii. Govva: Priváhtta / Eila Ylilokka

Eila Ylilokka lohká iežas hálidit Sámedikki válgalogahallamii goit buot ovddemustá dásseárvvu dihtii. Son čilge, ahte nu gohčoduvvon vuovdesápmelaččaid bokte sihke su áhči ja eatni beali máttut leat anáraččat.

– Mun lean gávdnan eanangottearkiivvas duođaštusa, man mielde mu máttaráddjá Pär Pärson lei merkejuvvon lappalažžan jagi 1762 girjjiin.

Dasa lassin Eila Ylilokka muitala, ahte su 1920-logus jápmán áddjárohkki hálái giemasámegiela, man dihte son ii jáhke čuoččuhusaide das, ahte giemasámegiella livččii jávkan 1600-logus.

– Áddjá halái dan vehá ja mu máttaráddjá, ádjá áhčči lei dievas vuovdesápmelaš ja hálai giemasámegiela.

– Mis Savuguoikka guovllus lea nana árbediehtu, fámolaš sápmelašvuohta, sámi eallinvuohki ja buot min guovllu vuođđosogat leat sámesogat. Dán guvlui eai leat 1700-logu maŋŋá boahtán olbmot eará guovlluin ovdal vuovdečuohppanáiggi, 1800-logu loahpageaži, lohká Eila Ylilokka.

Savukoski gulai Stuorra-Soađegili gildii namain "Kemikylä" gitta jagi 1916 rádjái. Samuli Onnela Suur-Sodankylän historia 2 -girjji mielde guovllu dáluid mearri bisui oalleláhkai seammán gitta 1800-logu rádjai.

Suur-Sodankylän historia 1-2
Govva: Yle Sápmi

Onnela čállá, ahte jagi 1767 vearrogirjjiin sápmelaččat eai šat merkejuvvon sierra ja dan rájes sápmelašvuohta ii šat dihtton dan guovllus eiseválddiid girjjiin. Onnela mielde ii lea sihkkar, ahte buohkat, geat ledje merkejuvvon sápmelažžan vearrogirjjiide, livčče lean sápmelaččat. Son árvala, ahte oassi sis ledje guvlui boahtán ođđaássit, geat ledje náitalan sápmelaččain dahje váldán sámi ealáhusa ja danin ledje merkejuvvon lappalažžan vearrologahallamii. Onnela čállá maid, ahte rivttes vuohki livččiige hállat sis sámevearu máksi lappalažžan, ii sápmelažžan.

"Vuorbádallanspeallu, mas eai čuovo lága"

Ylilokka mielas Alimus hálddahusriekti livčče galgan dohkkehit su ohcamuša. Son oaivvilda, ahte Suomas eai čuovo lága eai oppa Alimus hálddahusrievttisge.

– Mun livččen dálá láhkii duđavaš, jos dan čuovošedje. Monu lea dákkár dilli beassan šaddat, ahte Alimus hálddahusrievtti ráje lága eai čuovo, lohká Ylilokka.

Alimus hálddahusriekti lea dohkkehan oasi ohcamušain ja Ylilokka atná dan buorre áššin. Su mielas dohkkehemis leat goittotge eahpelogalašvuođat.

– Dat orru dego juogalágan vuorbádallanspeallu. Duopmárat vuorbádit, gean sii dohkkehit ja gean eai, Ylilokka govvida dovdduidis.

Vesa Moilanen
Govva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

"Vuovdnás Sámediggi-joavku háhká buot"

Ylilokka mielas sii Savukoskis leat govssahallan sápmelašvuođa ektui, go sin eamiálbmotsajádat lea addojuvvon eará guovlluin boahtán olbmuide. Giella ii su mielas sáhte leat ágga masage, go sámegiella lea eiseválddiid vehkiin duššaduvvon Giemasámi ja Guossama guovllus.

Jos ođđa sámediggeláhkaevttohus dohkkehuvvo, de dat lea Ylilokka mielas vuoigatvuođalaš goddin vuovdesápmelaččaide.

– Dakkár ii leat dáhpáhuvvan gostige máilmmis, ahte šiitojuvvo nállašuvvan, mii lea áidna rivttes ágga eamiálbmogii gullamii. Dat lea vuoigatvuođalaš goddin, ahte lonuhuvvo eamiálbmot maŋŋelabbos boahtán ja iešalddes oalle easkka boahtán jovkui.

Ylilokka mielas dán ovdáneami galggašii dakkaviđe botket. Su mielas dat, geat dál leat Sámediggi, lea háhkamin buot.

– Dál dat joavkkut, mat leat válddis Sámedikkis, leat háhkamin alcceseaset válddi ja buot vuoigatvuođaid. Dat leat duođaid vuovdnás joavku ja vuovdnáivuođas ii leat goassige buorre loahppa, lohká Eila Ylilokka.

Anáraš, mááccuh, inarinsaame, Sámediggi, Saamelaiskäräjät
Govva Sámedikki čoahkkimis. Govva: Linda Tammela / Yle

"Váidalahtti, ahte Sámedikki bargu lea olggobeal olbmuid mielas válddi háhkan"

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio atná váidalahttin, ahte Sámedikki bargu sámekultuvrra ja -giela ovdii sámiid ruovttuguovllus orru olggobeali olbmo mielas válddi háhkan.

Sanila-Aikio deattuha, ahte Sámedikki bargun lea dikšut sámiid iežaset giela ja kultuvrra guoski iešstivrejumi. Sápmelaččat ieža njealji riikkas ja maiddái Suopma iežas láhkaásahemiin dovddahit, ahte Suomas hállojuvvojit golbma sámegiela; anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiella.

– Dat leat maiddái dat kulturjoavkkut, maid giella ja kultuvra leat seilon dáid beivviid rádjai, Sanila-Aikio čilge.

– Ja dieđusge dehálaš lea muitit dan, ahte álbmoga suverenitehttii gullá, ahte dat mearrida iežas lahtuin ja Sámedikki válggaid oktavuođas das, geas lea jienastanriekti.

sámediggi, saamelaiskäräjät, puheenjohtaja, Tiina Sanila-Aikio
Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio. Govva: Vesa Toppari / Yle

Sámedikki válgalogahallama ektui Sanila-Aikio lohká iežas sáhttit kommenteret dušše Sámedikki bealis. Dán áššis son čujuha Leena Heinämäki dutkamuššii sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollašuvvamis.

– Heinämäki viiddis dutkamuš čájeha čielgasit, ahte Sámediggi ii leat geavahan miellaválddi daid olbmuid vuostá, geat leat ohcan Sámedikki válgalogahallamii.

"Suddu, jos Sámedikki válgalogahallan áidna vuohki váikkuhit"

Sanila-Aikio hálida muittuhit, ahte sápmelaččat eai leat bastán váikkuhit stáhtarájáid geassimiidda dahje rájáid giddemiidda, mat leat dáhpáhuvvan ain lagaš historjjásge.

– Anáraš-, nuortalaš- ja davvisápmelaččat eai leat leamašan váikkuheamen dasa, ahte ovdamearkka dihtii giemasámegiella lea jávkan 1800-logus. Dát okta álbmot golmma riikka siskkobealde lea dál geahččaleamen ohcat oktasaš jienastanvuoigadahtton olbmo meroštallama. Mu mielas das lea maiddái iežas árvu ja mearkkašupmi, man galggašii váldit vuhtii.

Sámediggi 21.06.2016
Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio. Govva: Ville Fofonoff / Yle

Son lea fuomášan, ahte olbmot, geat leat ohcan Sámedikki válgalogahallamii, čujuhit iežaset sáhkavuoruin hui dávjá namalassii eanageavaheapmái.

– Lea suddu, jos olbmot hálidivčče váikkuhit eanageavaheapmái, muhto eai gávnna šat eará vugiid dahkat dan.

Geasa gullet ruđalaš doarjagat?

Ylilokka mielas dat, geat leat mielde Sámedikki válgalogahallamis, ožžot máŋggalágan doarjagiid kultuvrraset ealáskahttimii ja seailluheapmái. Son váillahivčče ieš seammalágan doarjagiid.

– Mii šaddat bargat áibbas ieža ja iežamet ruđaiguin, ja leat das gal lihkostuvvange. Muhto mii hálidit leat dásseárvosaččat.

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio čilge, ahte ruđat, maid stáhtta juohká sámi doaimmaide, leat čujuhuvvon sámiid gielalaš rivttiide namalassii sámeguovllus. Son namuha árrabajásgeassima, oahpahusa, oahppamateriálaid ja sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid.

– Dieđusge dalle guovddážis lea maiddái sámekultuvra, go dat johtá giehtalagaid gielain.

Oahppi bargamin diftoŋŋa njuolganhárjehusa.
Govva: Vesa Toppari / Yle

Tiina Sanila-Aikio lohká, ahte sii leat bidjan olu návccaid ovdamearkka dihte nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegiela nannemii, doarjumii ja ovddideapmái.

– Dat leamašan čađa áiggi dat prioritehtta nummir okta. Mun oainnán hástalussan dan, ahte jos ii leat oktavuohta gillii ja kultuvrii, mo de sáhttá leat mearrideamen das, mo daid gielaid galggašii ovddidit, Sanila-Aikio jurddaša.

Boahttevaš válga čájeha boahttevuođa

Sanila-Aikio muittuha, ahte Sámi Parlameanta álggahii 1970-logus barggu sámegiela ja -kultuvrra ovdii ja Sámediggi lea 1990-logu beallemuttus joatkán dán barggu.

Guhkes historjjás fuolakeahttá álgočavčča máhcahat sámediggelága ođasmahttima oktavuođas orru Tiina Sanila-Aikio mielas muitaleamen, ahte Sámedikki legitimitehtta sámi álbmoga čalbmin lea duođaidge gažaldaga vuollásaš. Boahtte jagi válggat čájehit su mielas Sámedikki boahttevuođa.

– Čuovvovaš válggat čájehit, man guvlui Sámediggi orgánan ovdána ja leatgo doppe sápmelaččat vai eai, Sanila-Aikio smiehtada.


17.9. diibmu 21.30 Suur-Sodankylän historia 2 girjji čállin divvojuvvon Samuli Onnela Aimo Kehusmaa ja Samuli Onnela sadjái.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä