Sápmi |

Vuohču boares dearvvasvuođadálu áiggošedje rievdadit jiekŋašloahttan ja dáiddagalleriijan – plána áigot ovddidit, vaikko gielda ii oassálastte

Plánaid duohken leaba fitnodatdoalliguoktá, geat leaba beaggán ekonomiijarihkkosiin.

Vuohču boares dearvvasvuođadállu
Vuohču boares dearvvasvuođadállu lea heajos ortnegis. Govva: Päivi Kujala

Ekonomiijarihkkosiin dubmejuvvon fitnodatdoalliguoktá háliidivččiiga rievdadit Vuohču boares dearvvasvuođadálu jiekŋašloahttan ja dáiddagalleriijan molsašuvvi čájáhusaid várás.

Ášši leaba ovddideamen Pauli Hyppönen dáidaga ustitjoavku Art-kummit namas ja Heikki Loukasmäki helssetlaš Polinia Oy:s, mii oamasta vistti.

Fitnodatdoalliguoktás lea rihkusduogáš. Länsiväylä-aviisa muitala, ahte soai leaba árat dubmejuvvon roavva behttosa iskamis. Hyppönen lea árat maid dubmejuvvon fáŋgalii ja fitnodatdoaibmagildosii.

Hyppönen ja Loukasmäki plánan lea jiekŋudit Vuohču boares dearvvasvuođadálu seammaláhkai, go dahke jagi 1999. Dalle prošeavtta duohken lei eará fitnodat. Áššis muitala Sompio-aviisa.

– Jiekŋašloahtta ráhkaduvvošii nu assás jieŋas, ahte dat illá gearggašii geassitge suddat. Ieš visti bázášii jiekŋašloahta sisa, muitala Pau­li Hyp­pö­nen Sompio-aviisii.

Gielda ii oassálastte – Loukasmäki: "Jurdda lea ain joatkit"

Soađegili gielddaráđđehus mearridii 3.2. čoahkkimisttis, ahte gielda ii oassálastte jiekŋadáiddaprošektii.

Pauli Hyppönen ja Heikki Loukasmäki leigga dahkan Soađegili gildii álgaga, mas sávaiga gieldda oassálastit Vuohču Jiekŋadáiddaduoji ráhkadeapmái ja vistti divvumii. Álgagis háliidedje gieldda maid fuolahit liggen- ja šleađgagoluin, doaimmahit jiekŋabihtáid jiekŋašloahta ja jiekŋaduoji dárbbuid várás, ohcat ja addit fidnui dárbbašlaš lobiid ja veahkehit earret eará šilju plovemiin.

Vuohču boares dearvvasvuođadállu
Báikki olbmot leat sávvan vistti gaikuma. Govva: Päivi Kujala

Heikki Loukasmäki muitala Yle Sápmái, ahte plánaid áigot ovddidit ain, vaikko gielda ii vuolggege prošektii fárrui.

– Jurdda lea ain joatkit. Doppe goittotge johtet olu turisttat ja livččii buorre, ahte dat bisánivčče ja guođášedje Vuhččui ruđa. Lappi dáiddárat beasašedje galleriijas oidnosii. Figgat Kummit-joavkkuin oažžut olbmuid ja ruhtadeami čoahkkái, muitala Loukasmäki.

Sompio-aviisa muitala, ahte Art-kummit-joavkkus leat dáidaga berošteaddjit, dáiddárat, fitnodatolbmot, ruhtadeaddjit ja fitnodatlágádusat. Aviissa mielde joavku doarju dáiddáriid ovdamearkka dihte nu, ahte dat ordne riikkaidgaskasaš čájáhusvejolašvuođaid. Hyppönen dadjá Sompio-aviisii, ahte sáhka lea dáiddaservošis, mii ii geahččal čoaggit vuoittu.

Art-kummit-joavkkus ii gávdno diehtu goittot searveregistaris.

Vistti gaikumis dahkkon álgagat

Vuohču boares dearvvasvuođadállu lea heajos ortnegis ja dan gaikumis leatge ovdalis dahkkon álgagat gielddastivrii. Jagi 2019 Soađegili gielddastivra mearridii, ahte ášši gieđahallan joatkašuvvá virgeolbmuid bargun.

Gieldda veahkkehuksendárkkisteaddji Hannu Hukki muitala Sompio-aviisii, ahte huksendárkkisteaddji virgesadjásaš lea ávžžuhan vistti oamasteaddji čorget šilju ja fuolahit vistti buoret ortnegii.

Jiekŋašloahta huksemii eai leat dán muttus ohcan lobi.

– Ohcat dasto, go beassat dan muddui, dadjá Heikki Loukasmäki.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä