Sápmi |

Vuohču skuvlalaččat dollejit Jyväskyläi – sii leat vuordán dán Teatris-mátkki

Vuohču skuvlalaččat leat hárjehallan viššalit dan rájis go gulle, ahte besset Teatrisii.

Vuohču skuvlalaččat.
Dál sii vel stávejit girjji, muhto bearjadaga iđeđis oahpaheaddji Mathis Ole Vars ja oahppit Biret Inger-Maria Vars, Mihkkal Mahtte Magga ja Helli Alakorva besset álggahit mátkki riikkaviidosaš teahterdáiddadáhpáhussii máttás. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Njeallje skuvlalačča ovttas oahpaheaddjiiguin leat bearjadaga iđedis johttán guhkes mátkái Vuohčus Jyväskylä-gávpogii Gaska-Supmii. Doppe sii oassálastet vahkuloahpa áigge riikkaviidosaš teáhterdáiddadáhpáhussii, Teatrisii, man lágida Nuori Kulttuuri -organisašuvdna.

Vuohču skuvla vuittii cuoŋománu loahppabealde sámemánáid- ja nuoraid dáiddadáhpáhusa Anáris. Čearpmahat-joavkku bihtá fáddán lea gufihttarmáinnas ja dál sii galget neaktit dan olles Suoma čalmmiid ovddas.

Joavkkus leat mielde 2. luohkkálaš Biret Inger-Maria Vars, 4. luohkkálaččat Helli Alakorva ja Mihkkal Mahtte Magga ja 8. luohkkálaš Sinna-Briitta Sieppi.

– Dat lea diekkár gufihttarmáilmmis, diekkár gufihttarčájálmas, muitala Helli Alakorva.

Čearpmahat-joavku sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2019
Vuohču Čearpmahat-teáhterjoavku beassá ovddastit sámiid Jyväskyläi Teatris-dáhpáhussii. Govas duohkin Čearpmahat-joavku, ovddas sámenuoraid dáiddadáhpáhusa dán jagáš duopmárat. Govva: Martta Alajärvi / Yle

Nieiddat leat vuordán dán mátkki gealdagasas dan rájis, go sii gulle, ahte besset mielde riikkaviidosaš dáhpáhussii. Sidjiide Anára dáhpáhusa vuoitu bođii njuolga heahkkasáhkan, nanne fas nubbi.

– Mun álggos doivon, ahte eat beasa, go giige ii addán midjiide stipeandda álggus. Dasto go gulluige, ahte Čearpmat-joavku vuittii, mun suorganin, muitala Biret Inger-Maria Vars.

Soaihan leaba bihtás gufihttarnieiddat, guhte hohkahallaba sámegándda fárrui eatnanvuloš eallimii. Mihkkal Mahtte Magga dasto lea gánda, guhte gufihttarnieiddaid ánssus goddá čáppa, buoiddes guliid.

Dan maŋŋá sii šaddet nuppebeali máilbmái, gos ii vuordde nu buorredáhtolaš gufihttaráhkku. Dán rollas fas lea gávccátluohkkálaš Sinna-Briitta Sieppi.

Sinna-Briitta Sieppi mieđiha, ahte gal dál juo álget beaivelottit jorrat čoavjjis, go sii galget sotnabeaivve iđitbeaivvis gorgŋet lávddi ala. Erenomážit olles joavku goit lea vuordán dán mátkki, dan sii nannejit ovttain njálmmiin. Bessethan sii gávpotmáilmmis fitnat.

Sámevuohta oidnosii

Vuohču skuvlalaččat leat hárjehallan viššalit dan rájis go gulle, ahte besset Teatrisii.

Joavkku bagadalli, oahpaheaddji Mathis Ole Vars muitala, ahte ollu leat vel smávva áššit, maid ferte fiilet čájáhusa varas. Juohke uhca áidna detállja galgá doaibmat lávddi alde ja leat smihttojuvvon juo ovddalgihtii.

Vuohču gili olbmot leat ovttasbarggus gorron čáppa čuovgi biktasiid teáhterjovkui. Golleholbbit ja healmmit galget dušše šleaŋgut lávddi alde. Sámevuohta ferte oidnot.

– Dat lea muđui nai dehálaš, ahte mii doalvut sámekultuvrra olggobeallái Sámi, ja čájehit doppe min máinnasárbevieru, dadjá Mathis Ole Vars.

Sii fertejedje maid dárkilit smiehttat iežaset bihtá sisdoalu. Dat ii galgga leat menddo guhkki ja dan galgá áddet vaikke ii áddešiige sámegiela. Das galgá maid oidnot, ahte jearaldagas lea albma teáhter.

Anára vuoittu maŋŋá duopmárat rábmojedjege Čearpmat-joavkku. Sin mielas bihttá lei ollislaš ja das lei čielga sápmelaš máinnas.

Sotnabeaivvi veaigin de beassat diehtit, mo sámejoavkkus dán háve manai.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä