Sápmi

Vuođđoskuvlalaččat oahpahallet davvisámegiela skuvlabeaivvi maŋŋá Tamperes – váhnemat leat duđavaččat, vaikko mánát soitetge oalle váiban

Jan Saijets, Tampere
Jan Saijets giitá eatnis, guhte lea veahkehan olu bearraša árgabeivviin. Eatni - dahje áhku - haga su máná guovttos eaba livčče beassan seamma dávjá sámegiela oahpahussii. Govva: Linda Tammela / Yle

Diibmu lea beal njeallje veaigin, go Saijets bearaš dolle biillainis Tampere gávpoga guovddáža guvlui Mátta-Suomas. Nuppis bearraša mánáin rohttejit nahkárat measta dalán, go biila lihkasta ovddosguvlui. Duohken lea guhkes skuvlabeaivi, muhto máná guovttos galggašeigga vel beannot diibmui virkosmuvvat – davvisámegiela oahpahus álgá farga.

Dán háve luohkás čohkohallet guhtta máná. "Maid don leat bargan vahkuloahpa áigge?", jearrá oahpaheaddji ja mánát sámástišgohtet gaskaneaset. Okta lea borran gáhku, nubbi čierastallan.

Guovtti máná áhčči Jan Saijets golaha vuordináiggi iežas bargguiguin luohkkálanja olggobealde. Dábálaččat son livčče dán muttus beaivvi vel iežas bargosajis, muhto dán háve son sáhtii buktit mánáid sámegieldiibmui ieš.

– Áhkku, mu eadni, leamašan stuorra veahkkin, go son lea bastán fievrridit máná guoktá deike, muitala Saijets.

Saijets-gácci ruovttus lea logi kilomehter mátki Aleksanteri skuvlii, gos sámegieloahpahus ordnejuvvo. Mátkái galgá várret goit diibmobeali, linnjábiillain vel vehá eanet. Njealji áigge veaigin gávpogis lea hušša, ja danin ferte vuolgit áiggil amas maŋŋonit.

Váiban mánát, muhto áidna čoavddus dán dilis

Vuođđoskuvlalaččaid davvisámegiela oahpahus ordnejuvvo Tamperes dán dilis oktii vahkus, juohke nubbi vahkus vuossárggaid ja juohke nubbi duorastagaid. Oahpahus lea álo skuvlabeaivvi maŋŋá.

Vánhen Jan Saijets mielas lea váivi, ahte sámegieloahpahus ordnejuvvo mánáide veaigin. Su máná guovttos leaba dalle jo váiban guhkes beaivvi maŋŋá.

Ovttaoaivilis Saijetsiin lea oahpaheaddji Aino Valovirta.

– Mánát leat váiban diimmuin eandalitge dálvet, go olgun sevnnjodišgoahtá árabut.

Jus mánná vuolgá skuvlii gávcci áigge iđđes, lea son leamaš skuvllas logi diimmu, go joavdá ruoktot guđa áigge. Lihkus skuvlabeaivvi ja sámegieldiimmuid gaskkas lea goit dávjá unna bottoš, goas mánát besset ráfot.

sámeoahpahus1.JPG
Pohjoissaamea opiskellaan Tampereella joka toinen viikko maanantaisin, joka toinen viikko torstaisin. Govva: Linda Tammela / Yle

Dát davvisámegiela oahpahus lea áidna, mii Tamperes ordnejuvvo vuođđoskuvlalaččaide. Mánát bohtet oahpahussii máŋggain skuvllain birra gávpoga ja leat iešguđet luohkkádásiin. Dán jagi oahpahusa nuoramus mánná lea nuppi luohkás, boarrásamos fas vázzá ovccát luohká. Danin oahpahusa galgá ordnet nu mot dál lea.

Tampere gávpoga bajásgeassin- ja oahpahushoavda Tuija Viitasaari muitala, ahte sámegieloahppit leat jagis nubbái oalle unnán ja dat dagaha hástalusaid oahppodiimmuid ordnemis. Juohke jagi oahpahusa dárbbu fertejit čielggadit ođđasit ja dan mielde mearridit dan ordnemis.

Dán jagi čoavddus lei dát ja Viitasaari atná dan duhtahahttin. Oahppiin galget leat seammá guhkes mátkkit oahpahussii. Dasa lassin diimmut galget heivet buohkaid lohkanortnegii seamma bures.

"Lean leamaš hui lihkolaš, go mis lea oahpahus"

Seija Ranttila guokte bártni maid leaba Tampere davvisámegiela oahpahusas. Ranttila lea hui duđavaš dasa, ahte oahpahus lea.

– Ruovttus ii bastte nu olu vaikke čállima oahpahit, danin lagašoahpahus lea earenoamáš dehálaš.

Bearrašis lea mátki sámegieldiimmuide Aleksanteri skuvlii badjelaš čieža kilomehtera, muhto Seija Ranttilas ja su isidis deivet leat bargolanjat skuvlla lahkosis. Johtima leamaš álki ordnet.

Seija Ranttila
Seija Ranttila illuda das, ahte su gándda guovttos beassaba oassálastit sámegiela oahpahussii Tamperes. Govva: Linda Tammela / Yle

– Mu mielas mis lea mannan hui bures, mun in sáhte váidalit. Mun leamašan lihkolaš, go mis lea oahpahus, lohká Ranttila.

Sihke Seija Ranttila ja Jan Saijets lohkaba, ahte mánáide lea hui dehálaš beassat oahppat ja gullat sámegiela earáge oktavuođas go dušše beare ruovttus.

Diibmu lahkonišgoahtá beal guđa. Olgun lea juo veiggodan. Luohkálanja uvssat rahpasit ja mánát leat dál gergosat vuolgit ruoktot.

Aapo, guhte vázzá njealját luohká, muitala, ahte son láve vel sámediimmuid maŋŋá vuolgit olggos buđaldit. Diimmuin lea somá ja kultuvra lea sutnje dehálaš. Váiban son ii loga iežas leat, vaikko áhčči leage vehá eará oaivilis.

Maid don leat oahppan dáppe sámegieldiimmuin?

– Hállat sámegiela, dadjala Aapo, iige gal smiehta vástádusas guhká.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä