Sápmi

Yle Sámi Geasseguossi-prográmmaráidu rahpá olbmuid eallima – sáhkan earret eará bearaš, lihkolašvuohta ja mielladearvvašvuohta

Maarit Alaluusua
Maarit Alaluusua lea unnivuođa rájes šaddan bargat ja fuolahit áššiin. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Dán artihkkala bokte beassá guldalit Geasseguossi prográmmaosiid. Beaivádit artihkkalii ođđa osiid dađi mielde, go dat almmustuvvet.

Dán gease oahpásmuvvat Yle Sámi Geasseguossi-prográmmaráiddus sámegielat olbmuide iešguđet guovlluin Sámis. Mielde leat olbmot máŋggain surggiin ja eallindiliin. Sii muitalit áššiin, mat guoskkahit sin eallima.

Sáhka šaddá ovdamearkka dihte bargguid, astoáiggi, bearraša, lihkolašvuođa ja mielladearvvašvuođa birra.

Geasseguossin leat dán rádjai leamašan Johan Aslak Labba, Petter Morottaja, Nils-Jonas Ketola, Niina Aikio-Siltala, Hildá Länsman, Mervi Semenoff, Rauna Guttorm, Kirsi Ukkonen, Tauno Porsanger ja Dasa lassin geasseguossin gullat dán gease vel earret eará Maarit Alaluusua ja Hanna-Maaria Kiprianoff.

Geasseguossi gullo radios vuossárgga ja bearjadaga diibmu 14.33–15.00 gitta borgemánu loahpa rádjai. Prográmma sáhttá guldalit goas beare Yle Areenas ja maiddái luđet podcastan.

Maarit Alaluusua muittaša vuosttas skuvlajagi Menešjávrris ja Anáris

Geasseguossi Maarit Alaluusua muittaša vuosttas skuvlajagi Menešjávrris ja Anáris. Ja dan áiggis, go lei biebmonieidan Jurmoguoikkas, Solojávregáttis.

– Unnivuođa rájes lean šaddan vehá bargat ja oahppat, ja oahppan ieš fuolahit maiddái.

Geasseguossi Maarit Alaluusua muittaša vuosttas skuvlajagi Menešjávrris ja Anáris. Jietna: Kirsti Länsman / Yle

Eija Ojanlatva: arkealoga Anáris

Saamelaismuseo Siidan arkeologi Eija Ojanlatva.
Eija Ojanlatva lea beassan vásihit arkeologan feara maid. Govva: Vesa Toppari / Yle

Eija Ojanlatva bargá Sámemusea Siiddas, Anáris. Son lea jo uhca nieiddažin háliidan arkeologan. Son leage beassan vásihit buotlágan ipmašiid barggustis, go leamaš dutkamin boares báikkiid. Anárjávrri Äijihsuolu lea okta dákkár báikkiin. Anárii su fas buvttii ráhkisvuohta.

Guldal dás jearahallama Eija Ojanlatvain. Jietna: Anja Kaarret

Ida Grønmo: gávpogii fárren ja universitehtas stuđeren

Ida Grønmo
Ida Grønmo vuolgá Oului stuđeret sámegiela. Govva: Essi Lappalainen / Priváhta

da Grønmo lea 20-jahkásaš sámenieida Avvilis eret. Su eallin rievdá dán gease, go son fárre mánnávuođaruovttus eret. Son fárre Oului, gos lohkagoahtá sámegiela universitehtas. Son vuordá gealdagasas, mo lea vuolgit stuorra gávpogii ja eallit okto.

Grønmo muitala maiddái interrail-mátkkistis, duddjomis ja pianočuojaheamis.


Jietna: Anneli Lappalainen / Yle

Maritta Autio málesta Sámi buhtes borramušávdnasiin

Maritta Autio
Maritta Autio málesta Sámi buhtes borramušávdnasiin. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Njuorggámis bajásšaddan Maritta Autio gávnnai isida Ohcejoga boazogilvvuin guoktelogi jagi dassái.

Maritta ja su isida sáhttá oaidnit gohkkemin ja málesteamen earret eará heargecup gilvvuin. Soai ordneba catering-bálvalusaid máŋggalágan dáhpáhusaide, birra jagi.

Bohccobierggu lassin boradanbeavddis gávdnojit luonddu buhtes šaddut ja muorjjit sihke báikkálaš guolit.

Giđđadálvvi áigge Maritta guoktá leaba luohpan restoráŋŋastis Soađegilis ja dál geaseáigge soai leaba hutkamin ja geahččaladdamin ođđa vugiin jođihit sámi buktagiid ja mállásiid iešguđet guovlluide máilmmis.

Guldal dás geasseguossi Maritta Autio jearahallama. Jietna: Yle Areena.

Tauno Porsanger pláne geasi guollebivddu mielde

*mies
Tauno Porsanger pláne iežas geasi guollebivddu mielde.

Čeavetjávrelaš Tauno Porsanger láve nuohttut ja plánege geasi guollebivddu mielde. Son lea nuhtton juo mánnávuođa rájes.

Dán áigge nuorat eai šat láve seammaláhkai johtit jávrri alde. Dolin ledje nuohtit juohke dálus, muitala Porsanger.

Geasseguossi Tauno Porsanger. Jietna: Sara Wesslin / Yle

Kirsi Ukkonen: luonddu mearkkašupmi su eallimis

Kirsi Ukkonen.jpg
Kirsi Ukkonen Menešjávrris jáhkká, ahte olbmot Sámis leat lihkolaččat namalassii danne, go luondu lea dáppe nu lahka olbmuid.  Govva: Sáárá Seipiharju / Yle

Kirsi Ukkonen ássá bearrašiinnis Menešjávrris. Su bearaš lea boazobearaš ja son lea maid ieš fárus boazobargguin.

Luondu lea sutnje dehálaš ášši. Dat lea su bargu, muhto maiddái eallinvuohki. Su mielas olbmot galggašedje áddet, ahte visot áššiid ii galggaše vuovdit ruđa dihte. Galggašii fuolahit das, ahte luondu seailu maiddái boahttevaš buolvvaide.

Ukkonen jáhkká, ahte olbmot Sámis leat lihkolaččat namalassii danne, go luondu lea dáppe nu lahka olbmuid.

Geasseguossi Kirsi Ukkonen muitala, maid luondu mearkkaša sutnje. Jietna: Sáárá Seipiharju / Yle

Rauna Guttorm: nissonenergiija Báđožis

Rauna Guttorm
Rauna Guttorm Báđoža smávva gilážis Ohcejogas ii sirre bargui. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Rauna Guttorm lea eret Báđoža smávva gilážis Ohcejogas. Son lea riegádan 1950-logu loahpas.

Son ii sirre bargui, beare dohppesta mohtorsahá ja dolle meahccái njeaidit muoraid, duddjo dálvvi čoaskásamos áiggiid ruovttus ja sugada geasseijas luosa sutnje nu ráhkis Deanus.

– Olmmoš bargá dan maid geargá ja maid háliida. Dahje vuos maid háliida ja bargá nu olu maid geargá.

Geasseguossi Rauna Guttorm: nissonenergiija Báđožis. Jietna: Anneli Lappalainen / Yle

Mervi Semenoff: nuortalašgiela ođđa áigi

Mervi Semenoff
Sámi Giellagáldu bargi Mervi Semenoff hállá Geasseguossi-prográmmas earret eará das, mo nuortalašgiela dilli lea rievdan áiggi mielde. Govva: Sara Wesslin / Yle

Mervi Semenoff bargá Sámi Giellagáldus. Doppe son čielggada nuortalašgielat sániid ja giellaáššiid.

Son lea oaidnán, man jođánit nuortalašgiela hálliid mearri geahppánii áiggi mielde ja mo olbmot oahpahallagohte iežaset giela ođđasit.

– Beare hála nuortalašgiela, nu mii fidnet nuppi nuppi giela geavahit, smiehtada Semenoff.

Geasseguossi Mervi Semenoff: nuortalašgiela ođđa áigi. Jietna: Sara Wesslin / Yle

Hildá Länsman: "Háliidivččen lasi ovttasbargguid eará álgoálbmogiiguin"

Hildá Länsman
Geasseguossi Hildá Länsman muitala earret eará das, mo son šattai musihkkárin ja juoigin. Govva: Pinja Pieski / Yle

Hildá Länsman lea máŋggabealat musihkkár ja juoigi. Länsman lea Ohcejogas eret, muhto dál son stuđere Global music -prográmmas Helssega Sibelius-akademiijas, ja skuvlla lassin buvttada musihka ja johtá konsearttain.

Geasseguossi-prográmmas Länsman muitala, mo son šattai musihkkárin ja juoigin. Länsman maiddái muitala dan, goas son lei vuosttáš háve lávddi alde loaiddasteamen.

– Eallimis ii álo dieđe, makkár fiinna prošeavttat leat boahtimin ja makkár hástalusat ovddabealde leat. Dat jurdda fámuidahttá mu duođain ollu, vaikko muhtimin livččiige somá čiehkadit iežan bidjui, lohká Länsman.

Geasseguossi Hildá Länsman: "Háliidivččen lasi ovttasbargguid eará álgoálbmogiiguin" Jietna: Pinja Pieski / Yle

Niina Aikio-Siltala: makkár áššiin muhtimat eai duostta ságastallat?

Niina Siltala
Niina Aikio-Siltala muitala Geasseguossi-prográmmaoasis earret eará anárašgiela oahpahusa hástalusain. Govva: Tiina Aikio

Keväjávrris orru Niina Aikio-Siltala bargá anárašgiela oahpaheaddjin, muhto lea ovdal bargan guhká giellabeasis.

Aikio-Siltala oaivvilda, ahte sámeservodagas leat muhtin áššit, main olbmot eai láve ságastallat. Dakkár áššiin Aikio-Siltala namuha ovdamearkka dihte mielladearvvašvuođa váttisvuođaid ja anárašgiela oahpahusa hástalusaid.

Geasseguossi Niina Aikio-Siltala: makkár áššiin mii eat ságastala? Jietna: Sáárá Seipiharju / Yle

Nils-Jonas Ketola: earálágan boazojahki

Nils-Jonas Ketola Enontekiöltä
Vássán jahki leamašan boazobargi Nils-Jonas Ketolai earálágan, go ovddit jagit. Govva: Jouni Aikio / Yle

Gárasavvonlaš Nils-Jonas Ketola lea boazobargi, isit ja golmma nieidda áhčči. Bearaš ássá Gárasavvonis, muhto boazoorohat lea davvin Háldeduoddara guovllus.

Dálvi lei sutnje garas bohccuiguin. Ketola bártidii boazobargguin ja lei eanet ruovttus, go dábálaččat. Dan maŋŋá vel bođii koronadilli, mii lea váikkuhan olles máilbmái.

Geasseguossi Nils-Jonas Ketola: earálágan boazojahki. Jietna: Jouni Aikio / Yle

Petter Morottaja: anárašgiela oahpaheaddji návddaša eallit stuorra gávpogis

Petter Morottaja
Petter Morottaja iežas jiellatbáikkis, Helssega Mustikkamaas. Govva: Linda Tammela / Yle

Petter Morottaja áŋgiruššá anárašgielain beaivválaččat, vaikko orruge guhkkin eret Anáris. Sutnje Helsset lea doarvái stuorra gávpot ja dohko lea dál báhcán orrut. Bargu anárašgielain lea geasuhan su ja son jáhkkáge, ahte vaikko dat ii livčče su beaivválaš bargu, lihkká son buđaldivčče seamma áššiiguin dasto friddjaáiggis.

"Buotlágán dieđut ja buotlágán dáiddut", lohká Morottaja, go jearrá su beroštumiin. Oktan dehálaš astoáiggedoaibman Morottajai lea improvisašuvdnateáhter ja das son oažžu movtta eallimii.

Geasseguossi Petter Morottaja: anárašgiela oahpaheaddji návddaša eallit stuorra gávpogis. Jietna: Linda Tammela / Yle

Johan Aslak Labba: boazobarggut buolvvas nubbái

Johan Aslak Labba
Dán geasi vuosttáš geasseguossin lei Johan Aslak Labba. Govva: Jouni Aikio / Yle

Eanodatlaš Johan Aslak Labba lea riegádan jagis 1943 ja su mánnávuođa muittut leat Viššagis ja Njamatjávrris. Labba lea guođđán boazobargguid eanaš nuorat bulvii. Labbai lea dehálaš fuolahit iežas dearvvašvuođadilis nu bures go vejolaš.

Geasseguossi Johan Aslak Labba: boazobarggut buolvvas nubbái. Jietna: Jouni Aikio / Yle

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä