Sápmi |

Yle Sápmi raportere: sámediggeáirasat ságastallet duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna mandáhtas

Čuovo dán artihkkalis sámediggeáirasiid ságastallama duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna álggaheames.

17.30

Sámediggi jienastii Avaskari ja stivrra evttohusa gaskkas. Stivrra evttohus komissáraid válljemis vuittii.


Logis jienastedje stivrra evttohusa beales, golmmas Avaskari evttohusa beales ja guovttis guđiiga guoros jiena.


Anu Avaskari guđii sierra oavila, masa Kari Kyrö searvvai.

17.27

Tuomas Aslak Juuso: “Meidnego dát dan, ahte dat čatná čuovvovaš Sámedikki gieđaid. Mandáhtashan lea jo máinnašuvvon, ahte doppe boahtá leat okta komissára anárašgielat giellajoavkkus."


Kirsti Kustula: “Mu mielas dat sisttisdoallá juo dát evttohus dan, ahte anárašráđđádallangottis lea dievas fápmuidus."


Tiina Sanila-Aikio: “Mu mielas maiddái Sámediggi váldá dáid evttohusaid vuhtii.”


Pentti Pieski: “Mu mielas ii leat dárbu merket, go dás lea goittotge dat searvvuš, mii galgá evttohit. Diená go smiehttá, de mu mielas Badje-Deanu joavku lea maid oalle erenoamáš.


Anu Avaskari: "Mii leat hállamin anársápmelaččaid ráđđádallangottis. "


Tiina Sanila-Aikio: "Dát boahtá deike ságastallama muittuhančállosii."

17.22

Anu Avaskari evttoha, ahte Sámediggi váldá vuhtii anáraččaid ráđđádallangotti evttohusa komissára válljemis. Kari Kyrö doarju Anu Avaskari evttohusa.

17.18

Čuovvovaččat gieđahallet, dohkkehitgo evttohusa das, mo Sámediggi váljje komissáraid komišuvdnii.

17.18

Sámediggi dievasčoahkkin dohkkeha Sámedikki bealiváldindokumeantta komišuvnna barggus ovttamielalaččat.

17.13

Sámediggi dohkkeha evttohusa duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna álggaheapmin. Logis jienastedje beales, njealjis vuostá ja okta guđii guoros jiena.

Duohtavuođa- ja soabadallanproseassa beales jienastedje Tiina Sanila-Aikio, Heikki Paltto, Tuomas Aslak Juuso, Neeta Jääskö, Antti Sujala, Jouko Hetta, Aslak Holmberg, Veikko Feodoroff ja Jan Saijets. Komišuvnna ásaheame vuostá jienastedje Anu Avaskari, Kari Kyrö, Petra Magga-Vars ja Ulla Magga. Kirsti Kustula guđii guoros jiena.

Ulla Magga guođđá sierraoaivila, masa Petra Magga-Vars searvá.

17.10

Čuovvovaččat jienastit čielggasvuođa dihtii, dohkkehuvvogo vai hilgojuvvogo mandáhtta.

17.09

Heikki Paltto evttohus vuolgit mielde duohtavuođa- ja soabadallanprosessii vuittii jienaiguin 10–5.

17.03

Sámediggi jienasta vuos Paltto ja Magga evttohusain. Paltto evttohus lea jaa ja Magga evttohus ii. Dan maŋŋá darbbu mielde jienastuvvo dohkkehuvvogo vai ii dát evttohus.

17.00

Duohtavuođa- ja soabadallankomišuvnna mandáhta dohkkeheames lea addon njeallje evttohusa.


Anu Avaskari guokte evttohusa eai leat ožžon doarjaga.


Heikki Paltto evttohus mandáhta dohkkeheames ja Ulla-Maarit Magga evttohus proseassa sirdimis boahtte Sámedikki áigodahkii leat guottihuvvon.

16.56

Čoahkkimis lei hálddahuslaš bottu. Čoahkkin gaskkalduhttui 16.44 ja dat joatkašuvvá 16.56.

16:43

Tuomas Aslak Juuso: “Mu analysa lea dat, ahte manne eat leat olahan bohtosiid nu bures lea, go Suoma servodat ii dieđe nu bures diliid. Danin Lappi politihkkárat bastet bastet váikkuhit politihkkálaš diliid. Mii leat geahččalan ovddidit diliid, muhto eat leat nagodan oažžut daid, maid leat figgan.”


Heikki Paltto: “Dat lea duohta, ahte Suomas eai dieđe sápmelaččaid diliid. Go proseassa vuolgá johtui, de dás boahtá diehtu. “


Kari Kyrö: “Lea buorre go Tuomas Aslak Juuso váldá iežas ságaidis ruovttoluotta. Dan mun imaštalan, ahte stivra buktá čoahkkimii ášši, mas stivrras leat sierralágan oaivilat áigeperspektiivvas. Eahpečielga evttohus danin. Mun in daga evttohusa áigeperspektiivvas, dan dahká ođđa Sámediggi, jus ášši dohko sirdojuvvo.”


Tuomas Aslak Juuso: “Deattuhan ja dárkkálmahttán, mun spekuleren dan, mo stáhta boahtá doaibmat dáid bohtosiid vuođul, dat ii leat čadnon dán válmmaštallamii.”


Anu Avaskari: “Mun válddán iežan ruhtadanevttohusa eret, go doppe leat nu ollu evttohusat. Jus smiehttá dán dálá ráđđehusas (Marin ráđđehusas). Buorre go ášši lea doppe. Šállu go Neeta ipmirda dáhtul boastut. Dat lea álot olbmo subjektiivvalaš vásáhusat, leaš mii leaš.


Tiina Sanila-Aikio bivdá evttohusaid čálálaččat Piia Ruotsala-Kangasniemii.

16:35

Tiina Sanila-Aikio: "Evttohusat leat dahkkojuvvon ja mannat daid čađa dalán sáhkavuoruid maŋŋá. Dárkkálnuhttán sáhkavuorun dainna lágiin, ahte stáhta várra boahtá guorahallat dárkilabbot dan Suoma iehčanasvuođa áiggi."

16:34

Anu Avaskari: “Juohke ovtta historjjá vásáhus sáhttá leat buorre dahje heittot. Suomas ii leat leamaš suomaiduhttinpolitihkka dego Norggas. In leat fuotnumin ságajođiheaddji stuorra bargomeari.


Mun evttohan ahte duohtavuođa- ja soabadallanbargui searvan sirdojuvvošii boahtte Sámediggái. Orru goit, ahte dat dohkkehuvvo. Mun evttohan, ahte anáraččaid ráđđádallangoddi beassá válljet komissára komišuvdnii ja mandáhtas hállojuvvo maiddái suomagielat psykososiála bálvalusain


Tiina Sanila-Aikio: “Várra dárkkuhit, ahte láhkii ii leat leamaš čállojuvvon virggálaš suomaiduhttinpolitihkká. Ammal mii oažžut dásage čielgasa, ahte leago leamaš suomaiduhttinpolitihkká.


Mis lea ruhta várrejuvvon psykososiála bálvalusaide ja dat eai galggaše šaddat noađđin vuođđobálvalusaide. Dát leat čállojuvvon ráđđádallanmuittuhančállagiidda.


Neeta Jääskö: "Váikko ii leat láhkii čállojuvvon, ahte suomaiduhttit sápmelaččaid, de anáraččat leat gártan molsut giela mohkás politihkkalaš diliid geažil. Anáraččat leat gártan seamma noađi vuollái ja gártan molsut gielaset suomaiduhttima dihte."

16.28

Tiina Sanila-Aikio: “Vuosttažettiin dán mándáhttabáhpáris eai leat dakkár čatnašumit, mat čanašedje Sámedikki gieđaid. Mu mielas dat leat bargoneavvu, ahte mii geahčašeimmet dálá áigái ja boahttevuođa. Mu mielas mii eat leat čatnamin boahttevaš Sámedikki gieđaid. Lean ovtta oaivilis, ahte Sámediggi galgá bargat koloanialismma vuostá ja danhan mii leat bargan omd. ealáhusaid bokte.


Suoma riika diehtá menddo unnán sámeáššiid birra. Dan sadjái, ahte Sámediggi galggašii geavahit vátna resurssaidis vássánáiggi čielggadeapmái eai mis leat buoretge evttohusat. Dát leat gávnnahuvvon buorre bargoneavvun ovdamearkka dihtii Norggas dahje Kanadas."

16.25

Petra Magga-Vars doarju Ulla-Maarit Magga evttohusa.


“Mu oaivil lea ahte sámediggi galgá bargat kolonialismma vuostá sihke otnábeaivvis ja historjjás. Suoma stáhta ii leat guldalan min ovdamearkka dihte sámediggelágas. Mo bargu sáhttá leat čadnon dušše 2023 válgaáigodahkii? Mun oainnán, ahte Suopma háliida min searvat dasa. Proseassa ii leat mu mielas dan muttus, ahte livččiimet gergosat vuolgit dasa. Ođđa Sámediggi galgá beassat mearridit dán áššis.


Mun lean Ulla Maggain ovttaoaivilis ja doarjjun du evttohusa, ahte mii sirdit ášši min boahtte Sámedikki áigodahkii, mii álgá boahtte jagi álggus.”

16:23

Tiina Sanila-Aikio čilge, ahte mándáhtta ii namut ovdamearkka dihte Suoma iehčanasvuođa.

"Danin mun in jurddaš, ahte lea dárbu ráddjet mange áigodahkii. Áššit sáhttet leat áibbas lagašáigge dáhpáhuvvan dahje máttuid máttuide gullevaš áššit, main lea báhcán midjiide noađđi sohkabuolvvaid badjel."

16:20

Pentti Pieski: “Mii eat sáhte diehtit, mat áššit bohtet ovdan. Suoma stáhta lea láhčán bargoneavvu, mainna ovddidit dili. Jáhkán, ahte sis lea hállu ovdánit minguin. Njealji jagi áiggis leat boahtán ovdán, ahte galggašii čielggadit áššiid ja beassat joatkit ovdosguvlui vai ii leat gálvogeres, man geassit maŋis. Mun oainnán dáinna sáhttá divvut áššiid, mat leat dáhpáhuvvan, ja čoavdit dili amas dáhpáhuvvat seamma áššit fas.


Komissáraid válljemis háliidan dadjat, ahte galggašii gávdnat komissáraid, geat máhttet čoavdit áššiid, iige addit menddo olu saji dakkáriidda, geat begget almmolašvuođas. Mus leat vuordámušat dán bargui, ja dat sáhttá váikkuhit ságastallamii maiddái Sámedikkis.


Lean dieđusge stivrra evttohusa duohkin.”


Kari Kyrö: "Nuppe dáfos lea álki guorrasit Pentti oaiviliidda, go bargu lea viiddis. Dat mii maŋimuš lea boahtán ovdan ja mii leat čielggakeahttá. Okta stuorimus ášši lea nappo dat, man áigodaga dát bargu guoská. Ii nu sáhte leat, ahte ii sohppojuvvo áigi, mas mii soabadallat."

16:09

Ulla-Maarit Magga dahká evttohusa ášši sirdimis boahtte badjái.


“Leat gieđahallamin dán áigodaga ovtta stuorámus áššiin. Bargu lea ovdánan oalle fárttain maŋimuš jagi áigge. Dát lea maŋimuš čoahkkin ja ášši ii leat nu čielggas, go maid mii leimmet vuordán. Dát gáibida lassečielggademiid. Mun in doarjjo dan, ahte dál dohkkehit ášši. Dát lea baicce buorre vuođđobargu boahtte Sámedikki áigodahkii. Mii eat dárbbaš jurddašit, ahte dál lea maŋimuš áigodat dohkkehit dán. Mii fertet luohttit maid boahtte áigái. Doarjjun Anu das, ahte sirddášeimmet dán boahtte áigodahkii.


Dagan evttohusa, ahte mii sirdit dán ášši boahtte áigodahkii. Mii diehtit divššáriid meari ja mii eat leat beare máŋgasat, geas lea návccat bargat dáinna."


Tiina Sanila-Aikio: "Makkár čielggadeami vel galgá dahkat vai Sámediggi sáhttá dahkat mearrádusa?"


Ulla-Maarit Magga: "Áššit mat leat dulkoma duohkin ja sátneválljemat, mat leat eahpečielgasat. Doppe leat namuhuvvon áššit, mat guoskkahit dušše uhca joavkku, dego ásodatáigi."


Tiina Sanila-Aikio: "Mu mielas dát mándáhtta ii gal namut dihto áššiid, baicce dat lea oalle viiddis. Jus háliidehpet jearrat eahpečielga áššiid, de sáhttibehtet jearrat. Mun geahččalan vástidit."


Kari Kyrö: “Dát lea okta hárve ášši, mas mii leat ovttamielalaččat. Doppe leat oalle ollu eahpečielga áššit. Nubbi ságadoalli dadjá, ahte ii sáhte olahit barggu dušše Suoma stáhta áigodahkii. Dát leat stuorra ášši.”


Tiina Sanila-Aikio: “Mahdáhtas eai máinnaš áiggi ráddje, eaige dán birra leat suollemaš áššebáhpárat gosge. Dat áigeráddjemat eai leat čállojuvvon mándáhttii.”


Heikki Paltto: "Komišuvnna barggus bohtet ovdan dat váttisvuođat, maid eat sáhte diehtit juo ovddal gihtii."


Neeta Jääskö: "Mii lea mahká dat, mii lea báhcán čielggakeahttá. Geat háliiidit lassečilgehusaid ja mat áššit váilot das, maid galggašii vel čielggadit? Leatgo vuordimis, ahte lassečielggadeamis áššit šattašedje buoribun? Leatgo mis realisttalaš vuordámušat?"

16.04

Veikko Feodoroff: “Giitu ságadoalli. Dát mandáhtta lea mu mielas buorre kompromissa, mii lea dahkkon. Mun oainnán, ahte dát geatnegahttá stáhta čatnasit dasa, ahte sápmelaččaid dilli buorrána. Min nuortalaččaid siidačoahkkin lea ovttamielalaččat dohkkehan dan. Mii leat leamaš ráđđádallamiin mielde ja mii leat hállan áššiid birra viidát. Mii leat ásahan dasa ráma, mo proseassa galgá ovddiduvvot. Mii leat nuortalaččaid giličoahkkimis leat juo álggahan dán proseassa ja smiehttan mo komissárga galgá nammadit.u mielas dán sáhttá áibbas bures dohkkehit ja vuolgit ovddosguvlui.


Min nuortalaččaid sajádat ja nuortalašláhka lea boahtán ovdan. Mis lea iežamet nuortalašlahka ja dan vuođul mii beassat fárrui. Dat lea áibbas dábálaš meannudanvugiin ovddiduvvon. Ii gánnit gáđaštit min sajádaga. Lea buorre, go mis sápmelaččain leat eanet báikkit. Bargoortnegis lea anáraččaid ráđđádallangoddi, man bokte sáhttá oažžut mielde. Anáraččaid ráđđádallangotti galgá maid gullat.


Ságadoalli vástidii psykososiálabálvalusain. Dás lea figgamuš oažžut bálvalusaid maid sámegillii, go suomagillii leat dat juo oažžumis. Manin lea dehálaš oažžut ovddosguvlui? Boarrásut olbmot juo vurdet, ahte dát ovdánivčče. Mii fertet dál dohkkehit dán mandáhta ja ovddidit ášši."


Kari Kyrö: “In mun jáhke gáđašvuođaid lea sáhka. Mu mielas lea buorre, ahte nuortalaččain ovddastus, lea buorre, ahte lea eanet viidodat. Muhto maid Anu buktá ovdan, ahte anáraččaid ovddastus galggašii leat buoret. Mii diehtit, ahte anáraččain galggašii maid komissára. Mun doarjjun Anu, ahte anáraččaid ovddasteaddji galggašii čielggadit.


Tiina Sanila-Aikio: “Anu Avaskaris eai leat evttohusat”


Avaskari kommentere Feodoroff sáhkavuoru: “Ii sáhte jurddašit ahte Suomas psykososiálabálvalusat leat oažžumis juohke sajis. Mun áiggun boahtte sáhkavuorus dahkat evttohusa suomagielat psykososiála bálvalusain.

15.57

Čoahkkimis lei boddu 15.39–15.57.


Viđa minuhta sáhkavuoruid leat velá dáhtton Veikko Feodoroff, Ulla Magga ja Pentti Pieski.

15:37

Kari Kyrö: “Giitu ságajođiheaddji. Áibba álggos munge giittán válmmaštallanbarggus ja stuorra akoarttas dáhpáhuvvet unna meattáhusat. Stuorra linnjáide dat ii várra váikkut. Mii galgat áddet, ahte akoarta lea issoras stuoris. Lea čielggas, ahte proseassa ovdánettiin áššit šaddet beare stuorábun. Mun bijašin dan guhkit áiggeperspektiivii.


Sápmelaččat leat áiggi jođus leamaš kolonialisttalaš daguid čuozáhahkan. Mii diehtit, ahte arkiivvain leat dieđut daid birra, earenomážit eanageavahusas. 1700-logu čovdosat dihkádit ain dálá čovdosiid. Girku ja Ruoŧa gonagas vehkiin leat dáhpáhuvvan áššit, mas anárlaččat leat masságoahtán gielaset. Iigo dat ášši galggašii dán prosessii maid? Dakkára ii galgga guođđit gieđahakeahttá. Dieđusge maŋit áiggitge leat bákčasat. Mii boahtá anáraččaid vásáhusaide, Anárjávrri dulvadeamit, mat leat dáhpáhuvvan ja dat leat guođđán iežaset luotta ja gullet dán áššái. Mun maid váillahan dán prosessii rehálašvuođa, go duohtavuođasge lea ollu maid smirezastit. Galggan giitit maiddái Suoma stáhta, ahte dát proseassa lea jođus."


Tuomas Aslak Juuso: "Okta fuomášupmi Kari sáhkavurrui. Lea leamaš váttis olahit barggu dakkár áigodahkii, go Suoma stáhta ii oba leamašge, daningo dát proseassa lea huksejuvvon stáhta ovddasvástádussiin. Dieđusge girku lea eará ášši, muhto dás lea fokus Suoma stáhtii."


Tiina Sanila-Aikio namuha, ahte leamašgo válmmaštallamis sáhka, ahte galgáge komišuvnna barggu rádjjet dihto áigái. "Dego oaidnibehtet, komišuvnna mandáhtta lea oalle viiddis ja ii leat ráddjenulbmilat."

15.31

Tuomas Aslak Juuso giitá, go Sámedikki ságadoalli lea bidjan bargoáiggi soabadallan- ja duohtavuođaproseassabargui.


“Dál mis lea buorre evttohus,man mii sáhttit bidjat ovddosguvlui. Mandáhttaevttohus lea buorre ja viiddis, mii addá vejolašvuođa máŋggalágan áššiid. Dat ii guoskka dušše ásodatáiggiid dahje dihto historjjá dáhpáhusaid. Dat addá vejolašvuođa guorahallat ovdamearkka dihtii bálggosortnega Supmii boahtima. Mii leat bidjan olu áiggi dása ja dat lea dahkkojuvvon ovttas servodagain. In oainne vejolažžan sirdit dán ášši, dás leat leamaš olu vihkkehallamat ja jáhkán, mis leat dieđus viidát dieđus áššit. Dienláhkai jurdda das, ahte ođđa Sámediggi, mii boahtá sadjái, galggašii mearridit nuppi Sámedikki badjel. In jáhke dan leat rivttes geainnu. Mun doarjjun Heaikka evttohusa, ahte dáinna vuolgit ovddosguvlui.

15.25

Kirsti Kustula: "Mun háliidan deattuhit, ahte jus dát ásahuvvo, berre fuolahit, ahte ahkeolbmot ožžot bálvalusaid. Mun lean gullan ahte olbmot ballet das, ahte jus sii hállagohtet sii báhcet okto. Sidjiide galgá oažžut veahki, jus sii dárbbašit dan. Lean fuolas áigedávvalis, go mun navddán dan gollat aktiveremii. Dán stuorra ášši ovdaneapmi ii galggašii bisánit ráđđehusbaji nuppástuvvamii. Dát galggašii leat sorjjasmeahttun rađđehusbajis."


Anu Avaskari: "Dat maid Kirsti Kustula buvttii ovdan, athe psykososiála doarjja galgá leat sámegillii. Buot sápmelaččat eai leat sámegielagat. Mu mielas doarjja galgá maid suomagillii."


Tiina Sanila-Aikio: "Mis lea vuođđodearvvasvuođabálvalus ortnegis suomagillii. Proseassa válmmaštallama áigge galggašii bidjat deattu, ahte leat fidnemis sámegielat ja maiddái kultuvrasensitiivalaš bálvalusat, go mii deaivvadit olbmuiguin, geain ii leat vealttameahttumit suomagiella eatnigiella."

15.21

Pentti Pieski: "In doarjjo ášši sirdima boahtte badjái. Mun in oainne, ahte mus ii livčče mándáhta mearridit áššis jagi loahpa rádjái."

15.20

Neeta Jääskö: "Mun imaštalan dan, ahte manne stáhtaráđi raporta ii leat dohkalaš. Mat leat dat sierra dáhpáhusat vai leatgo dat dušše bálkkestuvvon ášši, maid ii sáhte rahpat dáppe čoahkkimis?"

15:16

Anu Avaskari: "Dát leat okta dán válgabaji stuorámus ja guovddáš olahus. Mu mielas proseassa plánemis leat juo dahkan meattáhusaid. Go dát vulggii johtui, ledje gullandilalašvuođat Sámi ruovttuguovllus, ja ovdal lea jo gávnnahuvvon, ahte raporttas eai boahtán ovdan buot dieđut, mat ledje muitaluvvon. Lea vehá váilevaš.


Nuortalaččaid siidačoahkkimis lea alla sajádat. Proseassas ii leat namuhuvvon anáraččaid birra. Parlamentáralaš čuovvunjoavku lea buorre jurdda. Komissáraid nammadeamis buktojuvvo ovdan, ahte galget leat bealegeahtes olbmot. Sáhttetgo sii leat bealetkeahtes olbmot? Naba leago psykososiála bálvalusain váldojuvvon vuhtii maiddái suomagielat sápmelaččat? Lea vehá naivisma gáibidit sámegielat olbmuid, galggašedje leat maid suomagielat, go buohkat eai máhte sámegiela. Mii fertet jurddašit maid daid olbmuid sápmelažžan, geat leat váidán válgalogahallamii beassamis AHR:ii. Dat olbmot leat eanemusat gillán. Mun gal lean fuolas das, ahte hállojuvvo olggušteames ja dál sii leatguđđojuvvon olggobealde.


Muhto dás fuolakeahttá duohtavuođa- ja soabadankomišuvdna lea dehálaš ášši. In dieđe leago dat maŋŋoneamen, jus stáhtaráđi olis gulahalašii ja livččego vejolaš oažžut anáraš ráđđádallangotti ovddastusa. Mun ávžžuhan vel smiehttat, ahte leago dál maŋimuš áigi searvat."

15.10

Sanila-Aikio namuha, ahte son diehtá, ahte bealjehis olbmuid lihttu lea rahkanahttimin seammalágan proseassa, ahte eará minoritehta joavkkuin maid leat seammalágan áššit jođus.

15.07

Aslak Holmberg: "Mun maid jáhkán, ahte lea buorre áigi álggahit barggu, go earáge Davviriikain leat sullasaš proseassat jođus. Lean leamaš krihtalaš dan beallái, ahte dát ii galgga rahpat háviid iige buoridit dain. Mun jáhkán, ahte dán evttohusas leat váldán vuhtii, mo buoridit háviid maiddái. Mun lean gearggus doarjut evttohusa vuolgit prosessii mielde. Mun doarjjun dán evttohusa."

15.05

Tiina Sanila-Aikio: “Leat háleštan Sámi parlamentáralaš ráđis proseassaid birra. Juohke riikkas leat iežas doaimmat jođus iežaset vugiiguin. Raporta galgá leat válmmaš jagi 2022, de ferte bidjat áigemeriid. Komišuvdna sáhttá bivdit lasseáiggi. Ii leat mihkkige geatnegasvuođaid ahte dihto beaivemearis ferte leat gárvvis dat bargu.Áigi lea merkejuvvon danin, go čuovvovaš riikkabeaiviválggat leat giđđat 2023. Danin galggašii fidnet raportta válmmašin ovdal go válgabarggut álget giđa válggaide.


Maid stáhta de barggašii? Leat ožžon signála, ahte Suoma stáhta lea minguin válmmaš álggahit dán duohtavuođa- ja soabadanproseassa ja das lea mandáhta maid, mii hállá daid vuoigatvuođaid rihkkumušaid birra ja maiddái sápmelaččaid vásáhusaid birra. Prosessa olis bohtet áššit ovdan. Mii sáhttet dalle buoret čalmmiin geahččat, mii min álbmogii lea dáhpáhuvvan. Ii Suoma stáhta sáhte addit buorit vástádusa, go bidjat dál barggu johtui."

15:00

Neeta Jääskö: "Lean seamma oaivilis go Heaika, ahte dán áigi lea dál, go duogábealde leat stuorra áššit. Doarjjun maid Petra jurdagiid. Háliidivččen jearrat dain, geat leat ráđđádallan dáid áššiid, ahte maid Suoma stáhta lea gearggus dahkat dán proseassa olis? Leatgo gergosat gudnejahttit sápmelaččaid vuoigaitvuođaid ja dárbbuid. Mis leat dárbbut moratoriaide ja servodatnuppástuvvá jođánit. Mun háliidan diehtit, maid Suoma stáhta lea gearggus bargat sápmelaččaid buorrin."

14.58

Tiina Sanila-Aikio: "Medias leat máŋggalágan áššit ovdan ja ságastallan jođus. Doppe lea sáhka dáhkkujávrriid váikkuhusain. Lean ovtta oaivilis, ahte proseassa sáhttá rahpat traumaid. Dan várás lea jurddašuvvvon psykososiálalaš doarjjaortnet. "

14.58

Petra Magga-Vars: Ášši lea dehálaš, go mii diehtit, maid min máttut leat vásihan ja mo koloniašuvnna lea váikkuhan. Doppe leat earáge áššit, maid media lea lokten bajás dego internáhtta. Dát ášši lea boastto áigge beavddi alde. Dát lea stuorra politihkkalaš linjen, mii váikkuha guhkás boahtte áigái, ja min áigodat lea nohkamin. Balan, ahte dát proseassa lasiha traumaid.

14:54

Heikki Paltto: "Dát proseassa, man Sámediggi lea álggahan, lea hui dehálaš sámiide ja sin boahttevuhtii. Leat oaidnán, mo min váhnemat ja mu sohkabuolva leat gártan gillát eandalit go leat leamaš skuvllas. Oainnán dehálažžan, ahte duohtavuohđa ja soabadallan álggahuvvo, danin go sámiin leat vuoigatvuođat ja mii dárbbašat daid vuoigatvuođaid. Jus duohtavuohta ja soabadallan ii vuolgge dál johtui, jus dat maŋiduvvo, geavvá nu, ahte dat olbmot, geat dál leat eallimin, dat eai leat šat buktimin ovdan daid áššiid. Proseassa lea lossa, muhto dan lea dehálaš mannat čađa. Dohko báhcet bákčasat, mat galget buktojuvvot ovdan ja čađahuvvojit. Mun evttohan, ahte duohtavuođa- ja soabadallankomišuvnna álggahuvvo."

14.50


Ságadoalli Tiina Sanila-Aikio rahpá ságastallama duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna mandáhtas.

14.32

Duogáš:


Ášši leamaš ovdan Sámedikki doaibmaplánain jagiid 2017, 2018 ja 2019.


Ášši lea leamaš válmmaštallamis maiddái Sámi parlamentáralaš ráđis davviriikalaččat juo jagi 2017 rájes, ii dušše Suoma bealde.


Proseassas leat geavvan máŋggaid sáttaságastallamiid, main vuosttas lei 19.6.2017. Sámediggi attii stivrii fápmudusa válmmaštallat ášši. Golggotmánus 2017 stáhtaráđi kansliija dieđihii, ahte álggaha sámeáššiid gieđahalli duohtavuođa- ja soabadanproseassa.


Nubbi sáttaságastallan fáttás lei Sámedikki dievasčoahkkimis 9.2.2018. Dalle Sámediggi evttohii, ahte proseassa olis lágiduvvojit sámiid gullamat sihke sámiid ruovttugielddain ja sámi guovllu olggobealde.


Sámiid gullandilálašvuođat lágiduvvojedjege giđđat 2018. Daid birra almmustuvai raporta čakčat 2018, man manne čađa duohtavuođa- ja soabadanproseassa ságastallandilálašvuođas 17.12.2018.


Sámedikki dievasčoahkkin gáibidii 18.12.2018 vuođđudit duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna ovttas Sámedikkiin.


Stáhtaráđđi gieđahalai evttohusa sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna ásaheamis eahketskuvllas 13.11.2019 ja gávnnahii, ahte jus Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin dohkkehit evttohusa, komišuvnna nammadanproseassa sáhttá álggahit.


Sámedikki stivrra mandáhtahámus almmustahttui skábmamánus 2019.


Nuortalaččaid siidačoahkkin mearridii searvat prosessii juovlamánu beallemuttus.


Duohtavuođa- ja soabadanproseassa válmmaštallamis oktan vuolggačuoggán lea leamaš psykologalaš doarjja, mii lea eaktun go komišuvnna ásahuvvo dilis, mas sámegielat ja kultursensitiivvalaš mielladearvvasvuođabálvalusat eai leat jur olláge oažžumis.


Psykologalaš doarjaga ordnen lea válmmaštallojuvvon máŋggain ráđđádallamiin ja čoahkkimiin, main leamaš mielde Sámediggi, Nuortalaččaid Siidačoahkkin ja stáhtaráđđi.


Duohtavuohta- ja soabadanproseassat leamaš anus Mátta-Afrihkás ja Kanadas. Ruoŧas Sámediggi lea juo jagi 2015 rájes čielggadan duohtavuohta- ja soabadanproseassa. Norgga stuorradiggi fas ásahii komišuvnna geassit 2018.


Tiina Sanila-Aikio muitala, ahte Sanna Marin ráđđehus lea maiddái čatnasan joatkit duohtavuođa- ja soabadanproseassa.


Duohtavuođa- ja soabadankomišuvdna galgá leat iehčanas ja sorjjasmeahttun. Sápmelaččat leat álgoálbmot, mas lea riekti ovddidit iežas giela ja kultuvrra.


Sámedikki dievasčoahkkin 2018 attii rámman, ahte sápmelaččaid ja stáhta gaskasaš duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea dovddastit ja meroštallat vealaheami, man sápmelaččat leat vásihan sihke historjjás ja vásihit ain dán beaivve.


Dárkkuhus lea čielggadit earret eará Suoma stáhta suddadanpolitihka ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid eará loavkidemiid. Dán dieđu komišuvdna galgá buktit oidnosii. Rámmii lea lasihuvvon maiddái nuortalaččaid siidačoahkkin ja eará sámi doaibmit.


Komišuvnna barggus galggašii maid váldit vuhtii davviriikalaš konteavstta ja dan, ahte sullasaš barggut leat vuođđuduvvon dahje jođus earáge Davviriikkain, Norggas ja Ruoŧas.


Jus Sámediggi mearrida searvat, de komišuvnna olis ulbmil livčče vuođđudit Lappi guovddášbuohcceviesu vuollái koordináhtora, gean bargun lea addit psykologalaš ja sosiála doarjaga duahtavuođa- ja soabadanproseassa komissáraide.


Komissárat galggašedje leat olbmot, geat návddašit viiddis luohttámuša sihke sápmelaš ja suopmelaš servodagas. Sii leat sorjjasmeahttumat, eaige ovddas dan orgána, mii lea sin evttohan dahje válljen dán bargui. Komissárain galgá leat erenoamáš máhttu sápmelaččaid dilis, gielas ja kultuvrras.


Komišuvnna nammadeamis galggašedje váldit vuhtii dássebealagit buot sámi giellajoavkkuid, ja buoremus lági mielde maiddái sohkabeliid gaskasaš dásseárvvu.


Komišuvnna ásaha stáhtaráđđi ovttasbarggus Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja Sámedikkiin. Evttohusas árvalit sápmelaččaide eanetlogu komišuvdnii. Komišuvnnas livčče vihtta komissára, geain guokte válljejuvvojit stáhtaráđi evttohusas, guokte Sámedikki evttohusas ja okta nuortalaččaid giličoahkkima evttohusas.


Duohtavuođa- ja soabadanproseassa doarjjan árvalit vuođđudit parlamentáralaš čuovvunjoavkku.Čuovvunjoavkkus livčče ovddasteaddjit Sámedikkis, nuortalaččaid giličoahkkimis, Suoma riikkabeaibellodagain, evangelalaš-luteralaš girkus ja ortodoksalaš girkus.

14.13

Sámediggi gieđahallagoahtá duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna mandáhta. Ságadoalli Tiina Sanila-Aikio muitala duogášdieđuid duohtavuođa- ja soabadanproseassas.


Báikki alde leat ságadoalli lassin Heikki Paltto (vuosttas várreságadoalli, Tuomas Aslak Juuso (nubbi várreságadoalli), Anu Avaskari, Veikko Feodoroff, Jouko Hetta, Aslak Holmberg, Kirsti Kustula, Kari Kyrö, Petra Magga-Vars, Ulla-Maarit Magga, Pentti Pieski, Janne Saijets ja Antti Sujala.


Stivra lea evttohan dievasčoahkkimii, ahte dat juogo dohkke dahje hilgu evttohusa duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna bargun.


Jus dievasčoahkkin mearrida dohkkehit evttohusa, stivra evttoha dievasčoahkkima dohkkehit maiddái bealiváldima sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna ásaheamis. Bealiváldimis buktet ovdan sápmelaččaid vásáhusaid ja deattuhit, ahte komišuvnna mihttomearri lea čielggadit daid ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Dasa lassin stivra evttoha dievasčoahkkima dohkkehit evttohusa das, mo Sámediggi nammada iežas oasil komišuvnna lahtuid.


Loga bealiváldima dáppe ja stivrra evttohusa Sámedikki válljenmeannudeapmin dáppe.

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä