(Video käynnistyy, kun klikkaat kuvaa.)

Suomalaiset kättelevät paljon. Kättely on kohtelias tapa.

Kun suomalainen kättelee, hän ojentaa oikean käden. Hän tarttuu toisen ihmisen käteen ja puristaa sitä vähän. Jos toinen ihminen on vieras, suomalainen esittäytyy samalla eli sanoo oman nimen. Jos toinen on tuttu, suomalainen tervehtii eli sanoo esimerkiksi "päivää" tai "terve".

Kättely ei saa olla liian pitkä. Kättely saa kestää vain muutaman sekunnin. Kättelyn aikana on kohteliasta katsoa toista ihmistä silmiin. Jos toinen ihminen ojentaa käden ja haluaa kätellä, käteen pitää aina tarttua. On epäkohteliasta, jos ei halua kätellä toista ihmistä.

Kättely on vanha tapa. Suomalaiset ovat kauan kätelleet sopimuksen ja ison kaupan jälkeen. Jo 500 vuotta sitten suomalaiset kättelivät, kun he tekivät sopimuksen tai kaupat.

1800-luvulla kättelystä tuli tapa tervehtiä. Tapa tuli Englannista Suomeen ja muualle Eurooppaan.

Aluksi käteltiin vain tärkeitä vieraita. Tytöt niiasivat ja pojat kumarsivat samalla, kun he kättelivät. Kättely oli tavallisempaa kaupungissa kuin maalla.

Nykyään kättely on tavallinen tapa. Kaikki voivat kätellä kaikkia. Mutta on hyvä tietää, mihin tilanteisiin kättely sopii.

Suomalainen kättelee, kun hän tapaa ihmisiä. Suomalainen kättelee, kun hän tapaa tutun ihmisen, jonka kanssa hän pysähtyy juttelemaan. Suomalainen myös kättelee, kun hän tapaa vieraan ihmisen, jonka kanssa hän aikoo jutella.

Kun suomalainen menee juhliin tai vieraaksi jonkun kotiin, hän tervehtii isäntää ja emäntää ja usein myös muita vieraita kättelemällä. Suomalainen kättelee usein myös silloin, kun hän sanoo "näkemiin".

Aina kun suomalainen haluaa olla tosi kohtelias, hän tervehtii kättelemällä. Esimerkiksi työhaastattelussa pitää kätellä.

Jos toinen ihminen on tosi tuttu ja rakas, häntä ei enää kätellä vaan ehkä halataan. Etenkin nuoret tervehtivät toisiaan halaamalla. Jotkut suomalaiset tervehtivät tuttuja ihmisiä myös poskisuukolla. Poskisuukot eivät kuitenkaan ole kovin tavallisia Suomessa, koska monet suomalaiset eivät pidä siitä, että toinen ihminen tulee liian lähelle.

Kun Suomi muuttuu, myös kättelytavat muuttuvat. Esimerkiksi nuoret käyttävät usein nyrkkitervehdystä tai ylävitosta. Ne ovat osa nuorten omaa kulttuuria.

Kättelytavat muuttuvat myös, kun Suomeen tulee lisää ihmisiä muista kulttuureista. Esimerkiksi joissakin kulttuureissa mies ei saa kätellä naista. Suomessa kuitenkin kohtelias mies kättelee myös naisia, ja kättely on merkki tasa-arvosta.

Toimittajat: Pälvi Tammi, Merja Windia ja Pertti Seppä

Arkistotoimittajat: Tuuli Raento, Katriina Parviala ja Eila Haikarainen

Videon editointi: Tiia Schwartz