(Video käynnistyy, kun klikkaat kuvaa.)

Maanantaina kalapuikkoja, punajuurikroketteja ja perunamuusia. Tiistaina linssi-pastavuokaa, tofua ja tummaa riisiä. Keskiviikkona broilerkeittoa ja pinaattikeittoa. Torstaina kinkkukiusausta ja kasviskiusausta. Perjantaina jauhelihakastiketta, tomaattikastiketta ja spagettia. Lisäksi salaattia ja leipää. Ruokajuomaksi maitoa, piimää tai vettä.

Näin syötiin Helsingin peruskouluissa elokuussa viikolla 33.

Yhtä hyvin syödään kaikkina muinakin viikkoina koko kouluvuoden ajan.

Suomen jokaisessa koulussa ja jokaisena koulupäivänä jokaiselle oppilaalle tarjotaan lämmin ateria. Ateria on kaikille oppilaille ilmainen.

Kouluruokaa tarjotaan esikouluissa ja peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa. Yhteensä noin 900 000 lasta ja nuorta syö koulupäivinä lounaan koulun ruokalassa.

Suomalainen kouluruokajärjestelmä on melkein 70 vuotta vanha.

Aluksi kouluruoka oli aina puuroa, velliä tai keittoa.

Nykyään tarjotaan kalaa, lihaa tai kasvisruokaa. Lisäksi tarjotaan aina salaattia ja leipää. Ruokajuomaksi on maitoa, piimää tai vettä.

Suomalaista kouluruokajärjestelmää ihmetellään muualla maailmassa.

Monissa muissa maissa oppilaat syövät koulussa eväitä, jotka he ovat tuoneet kotoa. Joissakin maissa kouluissa tarjotaan lounasta, mutta siitä pitää maksaa tai vain osa oppilaista saa sen ilmaiseksi.

Suomessa ajatellaan, että hyvä ja monipuolinen lounas on tarpeen kaikille oppilaille. Lapset keskittyvät paremmin koulutyöhön, kun vatsa on täynnä.

Kouluruuan avulla oppilaita myös opetetaan syömään terveellisesti. Lisäksi yhteinen ruokailu opettaa lapsille hyviä tapoja ja toisten ihmisten huomioon ottamista.

Kouluruokaa syödään eniten maanantaipäivinä. Se johtuu ehkä siitä, että monissa kodeissa ei laiteta lämmintä ruokaa, ja siksi lapsilla on viikonlopun jälkeen nälkä.

Toimittajat: Merja Windia ja Pälvi Tammi

Arkistotoimittajat: Tuuli Raento, Katriina Parviala ja Eila Haikarainen

Videon editointi: Atte Nurminen