Me kysymme - ehdokkaat vastaavat

Miksi olet paras presidenttiehdokas?

Merja Kyllönen: Koska haluan presidenttinä viedä Suomen konkreettisen rauhantyön edelläkävijäksi ja aloitteen tekijäksi. Jatkuva jännitteiden kasvattaminen eri alueiden välillä ja sotilaallinen varustautuminen, eivät vastaa tämän ajan suurimpiin turvallisuushaasteisiin eli maiden sisäisen eriarvoistumisen kasvuun ja ilmastonmuutokseen. Kehitysyhteistyö, humanitäärinen apu, rauhan turvaaminen, laaja siviilikriisinhallinta, ilmastotyö, vesi- ja ruokakriisien ehkäisy odottavat tekijöitään. Suomella on valtavasti tietoa ja osaamista, joilla vastata tämän ajan ja tulevaisuuden suurimpiin haasteisiin. Suursotaharjoituspuheiden sijasta me tarvitsemme presidenttiä, joka edistää yhteistä suurrauhanharjoitusta, jossa ilmastopakolaisuuskysymyksiin, ympäristökatastrofeihin ja humanitäärisen avunannon haasteisiin haetaan yhdessä ratkaisua.

Pekka Haavisto: Työurani on kansainvälinen. Olen käytännön rauhantyön tekijä. Presidenttinä toimisin sellaisen Suomen puolesta, joka olisi turvallinen kaikille asukkailleen. Olisimme myös mukana ratkomassa kansainvälisiä ongelmia. Seuraavat kuusi vuotta ovat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tärkeitä. EU:n yhteistyö tulee tiivistymään, Venäjän murroskausi jatkuu ja YK:lta odotetaan enemmän maailman sotien ja konfliktien rauhanomaisessa ratkaisemisessa. Suomella on pitkä historia aktiivisena rauhanrakentajana. Tämän päivän ympäristömuutokset ja konfliktit vaarantavat myös omaa turvallisuuttamme. Ellemme toimi nyt, kriisit pahenevat. Presidentin johdolla Suomi ja suomalaiset voivat olla rakentamassa ja turvaamassa rauhaa sekä torjumassa ilmastonmuutosta.

Matti Vanhanen: Olen ulkopolitiikan johtamisessa kokenein ehdokas. Olin seitsemän vuotta pääministerinä ja silloin sain työskennellä toisella puolella pöytää kuin presidentti. Ulkopolitiikkaa johdimme yhdessä. Jännitys on lisääntynyt maailmalla ja ennustettavuus heikentynyt. Tämä aika vaatii presidenttiä, jolla on ymmärrystä, näkemystä ja kokemusta ulkopolitiikasta. Laajentaisin ulkopolitiikkaa kauemmas katsovaksi. Suomen arvojen tulee näkyä vastaamisessa mm. Afrikan kehityksen ja pakolaisuuden haasteisiin. Nämä ovat ilmastonmuutoksen ohella uhkia myös Suomessa asuvien turvallisuudelle, jos suotuisaa kehitystä ei saada aikaan. Tarvitaan yksityisiä investointeja kehittämään Afrikan maiden elinkeinoelämää ja luomaan uusia työpaikkoja. Tarvitaan myös sitkeää rauhanrakennus- ja rauhanvälitystyötä. Suomen sisäisiin asioihin vaikuttaisin kahdella tavalla: Ensiksi pyrkisin liennyttämään yhteiskunnan jakolinjoja niin, että meillä olisi vähemmän vastakkainasettelua esimerkiksi maahanmuuttajien ja kantaväestön tai Helsingin ja muun Suomen välillä. Liennytyksellä tarkoitan, että ihmiset pitää saada keskustelemaan ja rakentamaan yhdessä yhteistä linjaa. Presidentti voi lisätä tosiseikkoihin perustuvaa keskustelua yhteiskunnassa ja ymmärrystä moniarvoisuudesta. Toiseksi uudistaisin presidentti-instituutiota tulevaisuuteen suuntautuvaksi. Avaisin presidentinlinnan ovet isoja tulevaisuuskysymyksiä pohtiville tutkijaryhmille. Esimerkkinä isosta tulevaisuuskysymyksestä on työn tulevaisuus, kun robotit ja keinoäly yleistyvät. Tarvitaan uudenlaista osaamista ja koulutusta sekä yhteiskunnan tapoja hankkia veroja tulee uudistaa.

Laura Huhtasaari: Ajan Suomen ja suomalaisten etua.

Tuula Haatainen: Minä haluan toimia maailman isojen ja tärkeiden asioiden ratkaisemiseksi. Isoja asioita ovat ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen, ihmisten välisen tasa-arvon lisääminen kaikkialla maailmassa sekä naisten ja lasten elämän parantaminen.

Paavo Väyrynen: Olen paras ehdokas, sillä kannatan itsenäistä ja puolueetonta Suomea. Lisäksi minulla on usean vuosikymmenen kokemus korkeimmista poliittisista tehtävistä.

Sauli Niinistö: Olen luotsannut Suomea viimeiset lähes kuusi vuotta eteenpäin epävarmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Tälle työlle haluan omistautua myös jatkossa.

Nils Torvalds: Presidentin tehtävä on tärkeä monella eri tavalla. Paitsi että Suomen presidentillä on tärkeä symbolinen merkitys Suomen valtion johtajana, niin presidentillä on tärkeä tehtävä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla. Olen asunut Moskovassa ja Washingtonissa ja nyt asun Brysselissä. Ymmärrän miten Venäjällä, USA:ssa ja Brysselissä ajatellaan, ja puhun venäjää, englantia ja saksaa. Se että Suomen presidentti pystyy puhumaan muiden maiden johtajilla heidän omalla kielellä on tärkeää, kun Suomen asioita viedään eteenpäin maailmalla. Sitä minä osaan, ja muun muassa tästä syystä olen paras presidenttiehdokas.

Miten aiot presidenttinä vaikuttaa siihen, että ketään ei kiusata työssä tai koulussa?

Merja Kyllönen: Presidentin tärkeänä tehtävänä on johtaa arvokeskustelua ja kiusaamisen osalta on edistettävä selkeää nollatoleranssia. Jokaisen velvollisuus on puuttua havaitsemaansa syrjintään, kiusaamiseen tai ahdisteluun. Presidentti voi omalla esimerkillään esimerkiksi presidentin kansliassa ja vuoropuhelussa valtioneuvoston kanssa vahvistaa yhteisiä pelisääntöjä. Mikä lähtee mallina ylempää liikkeelle voi levitä laajemmin koko maata kattaviksi käytännöiksi.

Pekka Haavisto: Lupaan toimia sellaisen Suomen puolesta, jossa vihapuhe, syrjintä ja häirintä loppuvat, ja jossa jokaisen oikeutta ilmaista itseään vapaasti ja pelkäämättä kunnioitetaan. Presidentti on myös arvojohtaja. Puhumalla ihmisoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta presidentti vaikuttaa Suomen ilmapiiriin. Kiusaaminen kouluissa ja työpaikoilla loppuu, jos siihen uskalletaan puuttua.

Matti Vanhanen: Kiusaaminen johtuu yleensä pahan olon purkamisesta. Haluan työskennellä sen eteen, että pahoinvointia olisi Suomessa vähemmän. Haluan saada suomalaiset keskustelemaan keskenään ja ymmärtämään toisiaan paremmin. Nyt meille syntyy aivan liikaa jakolinjoja ja kuppikuntia erilaisten tai eri tavalla ajattelevien ihmisten välille. Näissä kuppikunnissa ei hyvinvointi lisäänny. Todellisuudessa meidän kaikkien etumme on, mitä paremmin tulemme toimeen keskenämme ja miten yhtenäisiä olemme. Presidentti voi myös käyttää painavia puheenvuoroja esimerkiksi kiusaamista vastaan tai mielenterveystyön puolesta. Tai osallistua niitä käsitteleviin seminaareihin.

Laura Huhtasaari: Arvojohtajana tulen ottamaan vahvasti kantaa että ketään ei kiusata.

Tuula Haatainen: Olen puhunut siitä, että minun Suomessani jokainen tuntee olevansa arvokas, koska jokainen on arvokas. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ketään saa kiusata koulussa tai työssä. Kiusaamiseen pitää puuttua ja ihmisten pitää oppia arvostamaan muita ihmisiä.

Paavo Väyrynen: Aion olla koko kansan arvojohtaja. Aion ottaa kiusaamisen esille koko kansalle osoitetuissa puheissani.

Sauli Niinistö: Olen perustanut aiemmin tänä vuonna #kannustusryhmä-nimisen hankkeen. Sen tarkoitus on vähentää kiusaamista ja lisätä muiden ihmisten kannustamista. Ohjelma on keskittynyt nuoriin, mutta kiusaamisen vähentämisen tulee olla teema jatkossa laajasti Suomessa.

Nils Torvalds: Kun presidentti puhuu, kansa kuuntelee. On siis tärkeää että presidentti omalla esimerkillään näyttää miten muita pitää kohdella, ja että ei koskaan saa kiusata.

Miten aiot ottaa maahanmuuttajat huomioon, jos sinusta tulee presidentti?

Merja Kyllönen: Monikulttuurisuus on Suomelle rikkaus. Haluaisin presidenttinä edistää toimia, jolla maahanmuuttajat voivat olla voimavara maallemme ja kokea kuuluvansa osaksi yhteisöämme. Me tarvitsemme tietoa ja yhteistä kohtaamista, jotta voimme ymmärtää paremmin toistemme kulttuureja, tapoja ja taustoja. Ikääntyvä Suomi tarvitsee uusia ihmisiä ja presidentin on tärkeä uskaltaa nostaa tämäkin asia esille julkisessa keskustelussa.

Pekka Haavisto: Presidentinlinnasta tulee aktiivisen keskustelun paikka. Järjestän pyöreän pöydän keskusteluja ajankohtaisista aiheista. Myös maahanmuuttajat ovat tervetulleita. Tiedottaisin presidentin tekemisistä ja kannoista monella eri kielellä. Presidentille täällä asuvat maahanmuuttajat ovat tärkeä keskustelukumppani myös ulkopoliittisissa asioissa. He voivat myös olla rauhanrakentajia.

Matti Vanhanen: Haluan parantaa suvaitsevaisuutta ja kitkeä rasismia. Korostaisin sitä, että me tavalliset ihmiset olemme kotouttajia ei yksin yhteiskunta tai viranomainen. Maahanmuuttajat ovat aina tuoneet kulttuuriimme ja elinkeinoelämäämme rikkautta.

Laura Huhtasaari: Tuen maahanmuuttajia omaksumaan suomalaiset arvot.

Tuula Haatainen: Haluan kehittää Suomea avoimena yhteiskuntana, jonne ovat tervetulleita ihmiset muista maista. Sen lisäksi että maahanmuuttaja kokee olevansa tervetullut, pitää hänelle antaa vinkkejä ja kertoa Suomesta, että hän tuntee olonsa kotoisaksi.

Paavo Väyrynen: Pidän huolta, että jokaista Suomessa laillisesti oleskelevaa henkilöä kohdellaan tasavertaisena yksilönä.

Sauli Niinistö: Näyttämällä esimerkkiä, eli suhtautumalla maltilla ja tolkulla. Suomen on oltava hyvä koti myös tänne muualta muuttaneille.

Nils Torvalds: Maahanmuuttoa on aina ollut. Kun Suomi oli sodassa niin Ruotsi otti vastaan kymmeniä tuhansia lapsia Suomesta, muiden muassa minun siskoni ja veljeni. Ja kun Suomessa oli sotien jälkeen aika tiukat olot niin Suomesta muutti kymmeniä tuhansia ihmisiä Ruotsiin, Yhdysvaltoihin tai Australiaan hakemaan työtä. Suomessa tulisi tänä päivänä olla enemmän maahanmuuttajia, ainakin kahdesta eri syistä. Ensinnäkin meillä on moraalinen vastuu auttaa ihmisiä, jotka eivät voi asua omassa maassa. Se on sivistysvaltion olennainen piirre. Ja toiseksi me tarvitaan enemmän ihmisiä Suomeen. Jotta voimme voida hyvin myös tulevaisuudessa tarvitsemme enemmän ihmisiä. Maahanmuuttajat ovat erittäin tärkeä osa Suomea jo nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa. Tulen tekemään kaikkeni, jotta Suomessa maahanmuuttajien asema otetaan huomioon parhaimmalla tavalla ja että mahdollisuudet integroitua nopeasti Suomen yhteiskuntaan ovat parhaat mahdolliset. Kotouttaminen edellyttää kuitenkin resursseja. Muiden maiden kokemus osoittaa, että kotouttaminen epäonnistuu mikäli ihmisille ei voida antaa koulutusta ja työtä.

Mitä aiot presidenttinä tehdä, että suomalaisten lukutaito pysyy hyvänä?

Merja Kyllönen: Puhua väsymättä kaikille avoimen, aidosti maksuttoman koulutuksen puolesta.

Pekka Haavisto: Lukupiirit ovat hyvä muoto lukea yhdessä kirjaa ja keskustella siitä. Voisin perustaa myös Mäntyniemeen lukupiirin, joka toimisi mallina muillekin. Kirjoista käytävää keskustelua voisi seurata ja kommentoida sosiaalisessa mediassa.

Matti Vanhanen: Presidentti voi puhua sivistyksen puolesta ja toimia esimerkiksi lukemiseen innostavan kampanjan keulakuvana. On tärkeää, että lukutaito ja sivistys eivät jaa suomalaisia, koska silloin myös käsityksemme todellisuudesta tilannekuvat erkaantuisivat toisistaan.

Laura Huhtasaari: Rohkaisen sekä aikuisia että lapsia lukemaan, ja aikuisia lukemaan lapsille.

Tuula Haatainen: Peruskoulussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kaikkien lukutaito kehittyy. Lukemisen harrastamiseen täytyy kannustaa kaikkia suomalaisia. Suomen kirjastot ovat tärkeitä paikkoja kaikkien suomalaisten lukuharrastuksen tukemiseen.

Paavo Väyrynen: Nostan koko kansalle osoitetuissa puheissani esille koulutuksen tärkeyden kansakunnan menestyksen perustana.

Sauli Niinistö: Tässäkin luotan esimerkin voimaan ja lukemisen kannustamiseen. Olemme vaimoni Jenni Haukion kanssa olleet myös suojelemassa lukurauhaan keskittyvää hanketta, jotta mahdollisimman moni saisi mahdollisuuden lukea ja oppia.

Nils Torvalds: Suomessa ollaan maailman parhaita lukutaidon suhteen, mutta ei ole syytä olla tyytyväinen ja jäädä paikoilleen. Pisa-tutkimukset osoittavat, että me olemme menettämässä tämän johtavan aseman. Meillä tulee myös tulevaisuudessa olla maailman parhaimpia peruskouluja ja ketään ei saa jättää taakse, eli lukutaito ja hyvä peruskoulutus kuuluu kaikille. Tämä edellyttää kuitenkin opetusjärjestelmän jatkuvaa kehittämistä. Ilman opettajia ja ilman opettajankoulutuksen kehittämistä se ei onnistu.

Tuleeko Suomen presidentille selkokieliset nettisivut, jos sinusta tulee presidentti?

Merja Kyllönen: Tulee.

Pekka Haavisto: Kyllä tulee. Myös viittomakieliset.

Matti Vanhanen: Hyvä idea. Sen lupaan.

Laura Huhtasaari: Hyvä idea!

Tuula Haatainen: Kyllä tulee, kaikkien kansalaisten tulee saada tietoa presidentin työstä.

Paavo Väyrynen: Kyllä, tulee.

Sauli Niinistö: Tätä täytyykin selvittää.

Nils Torvalds: Tottakai!

På vilket sätt vill du stödja svenska språket i Finland?

Merja Kyllönen: Ur utbildnings- och kultursynpunkt är tvåspråkigheten i vårt land rikedom och grund också bredare till internationalism och ömsesidig respekt. Finländarna flyttar allt oftare utomlands på grund av arbete, och språkkunskaper behövs. Studier på olika språk stöder också varandra. Kunskap om svenska är också viktigt för kontinuiteten och utvecklingen av det nordiska samarbetet synvinkel. Nordiskt samarbete kan också utnyttjas lokalt, i synnerhet i starka svenskspråkiga regioner. Av ovanstående skäl vill jag främja all vanlig svensk språkundervisning.

Pekka Haavisto: Tvåspråkigheten är en naturlig del av Finland, och svenskans ställning är inskriven i grundlagen. Den finländska modellen som ger utrymme och rättigheter åt många kulturer och språk, är också ett recept för fred som vi finländare kunde föra vidare ut i världen i vårt fredsarbete. Presidenten kan med sina egna språkval visa respekt för svenskans ställning.

Matti Vanhanen: Det är en av presidentens uppgifter att se till att tvåspråkigheten hålls levande. Presidenten kan förstås tala svenska och tala för svenskan.

Laura Huhtasaari: Det är viktigt att få lära sig svenska, om man så vill.

Tuula Haatainen: Jag vill tala om hur viktigt är det att Finland är tvåsprakiga landet. Vi måste förstå varandra och våra stolt våra historia.

Paavo Väyrynen: Jag vill att svenska förblir vårt andra nationalspråk. Sauli Niinistö: Det viktigaste är att man använder svenska ivrigt varje dag. Det ska jag också göra.

Nils Torvalds: Det svenska språket är en viktig del av Finlands identitet, och har alltid varit det. För finlandssvenskarna är det viktigt att också presidenten visar att vi alla är lika viktiga och att vi alla ska få höras på vårt eget språk. Jag kommer att se till att både svenskan, finskan, teckenspråket och samiskan, precis som de minoritetsspråk vi har, kommer att uppmärksammas och få en synlig roll medan jag är president.

Yle Uutiset selkosuomeksi

Yle Uutiset selkosuomeksi kertoo uutiset helpolla suomen kielellä. Selkouutiset sopivat esimerkiksi suomen kielen opiskelijoille.

Selkouutiset TV1:ssä joka arkipäivä kello 15.05 ja Radio Suomessa joka päivä kello 21.12.

Television selkouutiset löydät tämän sivun Arkistosta ja Yle Areenasta.

Uusi nimilaki

Sukunimitaulu

Mitä uusi nimilaki sanoo etunimistä ja sukunimistä?

Asioilla

Nuori nainen.

Selkouutisten Nasib Naseri ottaa selvää, toimiiko virastoissa selkokielinen palvelu. Sarjan videot ovat Kela, poliisi, TE toimisto, koulu ja pankki.

Näin tehdään selkouutisia

Nuori nainen avokonttorissa.

Nasib Naseri kuvasi selkotoimittajan työpäivän.

Luksian opiskelijat esittelevät eri alojen ammattikoulutusta

Kameramies kuvaa opiskelijoita.

Rakennusala

Sosiaali- ja terveysala

Liiketalousala

Kiinteistönhoitoala

Puhdistuspalveluala

Suomalainen juttu

suomen lippu liehuu mäntyjen edessä

Kättely Vesi Hissi Alko Peruna Loma Koira Kouluruoka Metsä Sää

Linkit

Yle News in Easy Finnish

For listeners with Finnish as a second language Yle offers daily Yle News in Easy Finnish, a broadcast with simplified language in slow speed.

You can listen to and read the latest broadcast on this page.

Edelliset lähetykset

Lisää lähetyksiä
Muualla Yle.fi:ssä