Yle Uutisluokka |

Ihmisten huono olo heijastuu lemmikkien kohteluun: Tinka-koira alkoi pelätä jopa hiusharjoja

Useilla koirilla on pelkoja menneisyyden takia. Niistä voi kuitenkin päästä oikeilla konsteilla eroon.

Tinka-koira
Kuva: Peppi Kokkonen

Ihmisten huono olo heijastuu herkästi myös lemmikkeihin. Kaltoin kohdeltujen koirien tarkkaa määrää on vaikea arvioida, mutta Hannele Flinkman SEY:n eläinsuojelusta uskoo puhuvansa koko eläinsuojeluväen puolesta sanoessaan, että määrä on lisääntynyt.

Tinka on normaalisti eloisa ja rento koira, mutta sillä on myös arka ja pelokas puoli. Se stressaantuu oudoista tilanteista ja pelkää ainakin pitkiä keppejä, haravoita, luutia, hiusharjoja, sauvakävelysauvoja, hattupäisiä henkilöitä sekä isoja miehiä. Aluksi se pelkäsi liikennemerkkejäkin.

Tinka on perusluonteeltaan iloinen, pian neljävuotias sekarotuinen koira. Tavallisesti Tinka on pirteä ja reipas. Pihalla ollessaan se voi vaikuttaa täysin rentoutuneelta ja normaalilta. Mutta kun ottaa haravan käteen, muuttuu Tinkan ilme pelokkaaksi ja häntä painuu jalkojen väliin.

Tinka-koira
Kuva: Peppi Kokkonen

Tinka voi myös lähteä pakoon. Lisäksi se stressaantuu helposti, esimerkiksi eläinlääkärikäynneillä ja muissa oudommissa tilanteissa. Tinka haukkuu useita asioita. Käytös viittaa huonoihin kokemuksiin. Koirasta näkyy siis selkeästi vaikea menneisyys.

Tausta tuli yllätyksenä

Tinka saapui nykyiseen perheeseensä alkuvuodesta 2015, jolloin se oli noin kymmenen kuukauden ikäinen.

Tinka oli kotia vailla oleva koira, joka löydettiin Tori.fi: n kautta. Uudet omistajat eivät osanneet epäillä nuoren koiran taustoja. Myöhemmin he saivat tietää, että Tinka oli jo kertaalleen annettu kasvattajalta perheeseen, mutta se ei ollut koiralle sopiva. Kasvattaja oli ottanut koiran takaisin itselleen. Hänellä oli kuitenkin itsellään jo useampi koira, eikä hän voinut pitää Tinkaa itse.

Tinkan nykyinen perhe ihastui netin myynti-ilmoituksessa näkemänsä koiran suloiseen ulkonäköön ja se päätettiin hakea uuteen kotiin. Automatkalla ei tapahtunut mitään huomiota herättävää. Tinka kylläkin tärisi, mutta sehän oli ensimmäisiä kertoja auton kyydissä. Matka oli luonnollisesti jännittävä.

Jälkikäteen ajatellen Tinka näytti jo ensimmäiset merkit peloistaan tuolloin. Kesken kotimatkaa tehdyllä ulkoilutustauolla se pelkäsi silminnähden katutolppia. Perhe ei kiinnittänyt asiaan sen kummempaa huomiota. He arvelivat arkuuden johtuvan siitä, että Tinka on juuri erotettu emostaan.

Pelot ovat yleisiä

Kotiin pääsyn jälkeen Tinkassa alkoi ilmetä enemmänkin outoja pelkoja. Ensimmäisenä huomattiin suuri pelko talutushihnaa kohtaan. Sitten se alkoi säikkyä pitkiä tummiin pukeutuneita ihmisiä ja hattupäisiä henkilöitä. Myös katutolpat, haravat, luudat, sauvakävelykepit, meikkisudit ja hiusharjat herättivät vahvoja reaktioita.

Varmaa tietoa koiran menneisyydestä ei ole, mutta kuulopuheet ja koiran käytös puhuivat puolestaan.

Tinka-koira
Kuva: Peppi Kokkonen

Suomen eläinsuojeluyhdistyksen eläinsuojeluneuvojat Hannele Flinkman ja Mira Ekholm-Martikainen kertovat, että yleisimpiä kaltoin kohdeltujen koirien käytöshäiriöitä ovat pelot tiettyjä esineitä tai tietyt tuntomerkit täyttäviä ihmisiä kohtaan. Esimerkiksi tummiin pukeutuneet kookkaat ihmiset ovat yleinen pelonaihe. Myös eroahdistus, pelkokäyttäytyminen ja aggressiivisuus ovat tyypillisiä.

Asiaan vaikuttaa tietysti se, mitä koiralle on tapahtunut. Monet koirat voivat pelätä esimerkiksi humalaisia ihmisiä huonojen kokemusten takia. Jos huono kohtelu on ollut väkivallan sijasta koiran hoitamisen laiminlyöntiä, eivät ongelmat välttämättä näy käytöksessä vaan terveydessä. Molemmissa tapauksissa kaltoinkohtelu on kuitenkin erittäin vakavaa ja kiellettyä.

Apua siedätyksestä

Kun Tinkan ongelmat nousivat esiin, päättivät omistajat puuttua tilanteeseen. He aloittavat siedätyshoidon, joka tuottikin tuloksia. Osaa peloista on saatu lievitettyä, osa on poistunut kokonaan. Esimerkiksi katutolppia Tinka ei enää pelkää.

Pelkojen siedättäminen ajan kanssa ja rauhassa on paras keino päästä niistä irti, vakuuttavat sekä Hannele Flinkman että Mira Ekholm-Martikainen. Siedättäminen auttaa usein esimerkiksi pelkoon tiettyjä esineitä kohtaan.

– Kun koiran pelot saavat hyviä kokemuksia tilalle, voivat ne lieventyä merkittävästi, Flinkman toteaa.

Eläinsuojeluneuvojat ovat tehneet paljon töitä huonosti kohdeltujen koirien parissa. Flinkman on myös omistanut sellaisen.

Kaltoinkohtelun vuoksi käytösongelmaisten koirien tarkkaa lukumäärää on vaikea arvioida, mutta se on eläinsuojeluneuvojien mukaan valitettavasti lisääntynyt.

Luottamus takaisin

Eroahdistuksen poistaminen on usein valitettavan hankalaa. Kaikki kuitenkin riippuu siitä, millainen koira on kyseessä.

– Koiran käytösongelmien poistaminen kannattaa aloittaa huolehtimalla koiran hyvästä hoidosta ja luottamuksen kohottamisesta. Kun mukaan otetaan koirien käytöshäiriöihin erikoistunut kouluttaja, joka osaa antaa parhaat neuvot ja vinkit, voi tavoitteeseen päästä helpommin, Ekholm-Martikainen ohjeistaa.

Valitettavasti osa peloista voi jäädä koiralle loppuelämäksi. Siksi onkin tärkeää, että se pääsee hyvään ja ymmärtäväiseen kotiin.

Tinkan perhe on jaksanut nähdä vaivaa koiran olon helpottamiseen. Siitä huolimatta osa peloista on vielä jäljellä. Perhe pyrkiikin tietoisesti välttämään tilanteita, jotka ovat koiralle stressaavia. Positiivista on kuitenkin huomata, kuinka paljon koira on kehittynyt päivästä, jona se tuli perheeseen.

Tinka-koira
Kuva: Peppi Kokkonen

Yksi sitkeistä ongelmista on haukkuminen. Tinka haukkuu useita asioita aina hiustenkuivaajasta ihmisiin.

– Haukkuminen johtuu huonoista kokemuksista ja peloista, joiden takia koira on koko ajan puolustamassa itseään, Ekholm-Martikainen kertoo.

Peloista huolimatta Tinka on luonteeltaan energinen ja onnellinen. Siitä on tullut perheelle rakas juuri luonteensa takia. Toisinaan Tinka vinkkaa suloisesti silmäänsä. Tinka tykkää myös saunoa. Se on pienestä pitäen tykännyt olla saunassa löylyissä. Yöllä Tinkan lempipaikka nukkua on jonkun kainalossa, kuin vauva.

Juliana Bragge, Peppi Kokkonen ja Ellinoora Tähtinen, Meri-Porin yhtenäiskoulun uutisluokka.

Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan.

Tuoreimmat aiheesta: Yle Uutisluokka

Pikakurssi tähtitoimittajaksi!

Sarjakuvallinen ohje uutisen tekoon

Onko mielessäsi hyvä juttuaihe? Näillä hauskoilla ohjeilla uutisen tekeminen on helppoa. Katso ja kokeile!
 

Pikakurssi tähtitoimittajaksi - ohjeet sarjakuvana!

Yle Uutisluokan oppituntipaketti

Yle Uutisluokan tuntimallit

Näiden tuntimallien avulla pidät mediakasvatustunnin, jossa opitaan uutisen tekemistä ja blogin kirjoittamista.

Opetusvideot

Uutisjuontaja Hanna Visala maskissa ennen uutislähetystä

Kurkista Yle Uutisten kulisseihin

Yle Uutisten juontaja Matti Rönkä kertoo, mikä on uutinen

Uutistoimittajan päivä – näin syntyy uutisjuttu

 

Näin aloitat uutisjuttujen tekemisen

Vuosaaren koululaiset haastattelevat toisiaan

Miten löydät uutisaiheen?

Miten löydät uutisaiheen?

Näin teet uutisjutun

Näin teet hyvän haastattelun  

Nuorten uutisvideot Yle Areenassa

Nuoret Medibussin edessä.

Katso uutisluokkalaisten videoita tästä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä