Yle Uutisluokka |

Näillä vinkeillä selätät peruskoulun päättymiseen liittyvät pelot – Katso videolta, mikä ysiluokkalaisia tulevassa jännittää

Jännittäminen voi olla myös positiivinen asia, sillä se laittaa nuoret pohtimaan valintojaan.

Video: Siikaisten yhtenäiskoulun yhdeksäsluokkalaisia
Siikaisten yhtenäiskoulun yhdeksäsluokkalaiset kertovat, mikä heitä jännittää peruskoulun päättymisen kynnyksellä.

Jännitystä, huolta, levottomuutta ja ahdistusta unettomina öinä. Moni yhdeksäsluokkalainen jännittää peruskoulun päättymistä ja toisen asteen opintojen alkamista. Huolta aiheuttavat tietämättömyys tulevaisuudesta, epävarmuus opiskelupaikasta, uusi koulu, vaatimukset ja odotukset, vastuun määrä.

Nuoret pohtivat, saavatko he kavereita, onko elämä lukiossa pelkkää opiskelua ja entä jos tulee ongelmia tai ei jaksa opiskella riittävän ahkerasti.

Johanna Mäenpää ohjaa nuorta tunnekorttien kanssa
Johanna Mäenpää kertoo, että kuraattorin työssä täytyy olla empaattinen, jotta voi samaistua toisten tunteisiin. Kuva: Jenni Kahri

Kuraattori Johanna Mäenpää rauhoittelee yhdeksäsluokkalaisia. Jännittäminen ja uusien tilanteiden kohtaaminen on normaalia ja yleistä. Hän kertoo yhdeksäsluokkalaisia askarruttavista asioista liittyen peruskoulun päättymiseen ja toisen asteen opintojen alkamiseen.

Kuraattorille tullaan puhumaan esimerkiksi koulutusvalinnoista, kaveri- ja seurustelusuhteista ja muista huolista. Mäenpää toimii kuraattorina viidettä vuotta, ja hän työskentelee Siikaisten ja Kankaanpään yläkouluissa sekä Kankaanpään yhteislyseossa.

"Kysyvä ei tieltä eksy"

Nuoria jännittää tutun ja turvallisen peruskoulun jättäminen taakse. Jännittäminen on myös positiivinen asia, sillä se laittaa nuoret pohtimaan valintojaan. Jännitys on normaalia tiettyyn rajaan asti.

Jos jännitys estää tekemästä jotain asiaa, kuten luokan edessä esiintymistä, kannustaa Johanna Mäenpää kuraattorin tai psykologin juttusille.

Jännityksestä voi puhua myös kaverille, opettajalle tai vanhemmalle.

– Tärkeintä on myöntää itselleen, että jännittää, Mäenpää toteaa.

Jännittäviä tilanteita kannattaa harjoitella jo etukäteen, niin itse tilanne tuntuu helpommalta. Johanna Mäenpää myöntää, että on ollut itsekin nuorempana kova jännittämään, mutta hän on kasvaessaan päässyt siitä eroon.

Tärkeintä on myöntää itselleen, että jännittää.

– Johanna Mäenpää

Opiskelu on Johanna Mäenpään mukaan kiinni omasta asenteesta. Oman motivaation löytäminen on ehkä hankalaa, varsinkin jos ei päässyt kouluun, jonne olisi alun perin halunnut. Jos asenne on oikea, vuosista voi tulla antoisia ja nuori saa rauhassa miettiä, mitä tulevaisuudessa haluaisi tehdä.

Jos on epävarma tulevaisuudestaan, ei kannata ahdistua. Kannattaa miettiä omia mielenkiinnon kohteita ja sitä kautta tulevaa ammattia.

Nuoria askarruttavat usein käytännön asiat, kuten uusi koulu, uudet ihmiset ja ajoissa oleminen. Arkirytmin kuntoon laittaminen on tärkeää: menee ajoissa nukkumaan, niin jaksaa herätä ja on ajoissa paikalla. Uuteen paikkaan voi tutustua kyselemällä, kiertelemällä ja selvittämällä epäselviä asioita.

– Kysyvä ei tieltä eksy, Mäenpää tuumaa.

Kysyminen kannattaa, se tuo itselle asioihin varmuutta ja selkeyttä.

Älä istu myrtsinä nurkassa

Kavereiden löytämisessä olennaista ovat sosiaaliset taidot. Kannattaa olla vastaanottavainen, hymyilevä, kiinnostunut, oma-aloitteinen ja tervehtiä muita. Vastuu tutustumisesta on kaikilla, eli ei voi olettaa, että joku tulee juttelemaan, jos ei itse ole aktiivinen.

Kouluissa järjestetään myös uuden luokan kesken ryhmäytyspäiviä. Tällaisiin päiviin kannattaa lähteä avoimin mielin ja positiivisella asenteella.

Lopeta negatiivisten tunteiden ruokkiminen

Uuden koulun vaatimukset ja odotukset aiheuttavat monelle paineita.

– Kannattaa kuitenkin miettiä, kuka niitä paineita ja vaatimuksia aiheuttaa. Me teemme usein sen itse, Mäenpää muistuttaa.

Jos joissain aineissa ilmenee ongelmia, on itsellä vastuu kertoa niistä. Siten voi saada apua.

tunnekortteja
Tunnekortit auttavat ilmaisemaan tunteita. Kuva: Vilma Laine

Koulun alussa oppilaille pidetään tasotestejä, joiden avulla opettajat näkevät, millainen taso oppilailla on eri aineissa. Monissa kouluissa on mahdollisuus tukiopetukseen.

Tulevat työelämän vaatimukset jännittävät joitain nuoria. Mielessä saattaa pyöriä, opinko koulusta varmasti riittävästi? Ammattikoulusta valmistuneet työntekijät ovat harvoin samalla tasolla kuin esimerkiksi 10 vuotta alan firmassa työskennelleet aikuiset. Tuskin kukaan vastavalmistuneelta täyttä osaamista odottaakaan.

Työharjoittelussa ollessa on tärkeää sanoa, jos ei ymmärrä tai osaa jotain asiaa. Työpaikalla on myös hyvä muistaa, että on reipas ja hoitaa annetut työtehtävät parhaansa mukaan. Vaikka ei osaisi aina työpaikalla kaikkea, ei se tarkoita, että olisi huono työntekijä.

Kuuntele itseäsi

Lukiolaisen elämä ei saa olla pelkkää lukemista.

– Kaverit, harrastukset, liikkuminen, ulkoilu, nukkuminen ja ruokailu ovat edelleen tärkeitä lukiolaisten elämässä, kuraattori Mäenpää neuvoo.

Joistakin asioista joutuu tinkimään tai käyttämään niihin vähemmän aikaa. Kukaan ei voi jaksaa pelkkää työntekoa ja lukemista; jossain vaiheessa väsyy varmasti. Jos tuntuu, ettei jaksakaan enää lukea, kannattaa mennä juttelemaan opolle tai kuraattorille. On tärkeää kuunnella itseään ja omaa vointiaan.

Luota tulevaisuuteen

Lukiossa ja ammattikoulussa vapaudet ja oikeudet lisääntyvät. Niiden lisäksi myös vastuu ja velvollisuudet kasvavat.

– Tämä on minun elämäni, minun opiskeluni, minun tulevaisuuteni, Johanna Mäenpää muistuttaa miettimään.

Omat valinnat kannattaa tehdä itsenäisesti. Tulevaisuuteen kannattaa suhtautua positiivisesti.

Meidän mielestämme peruskoulun jälkeiseen aikaan liittyy myös paljon positiivisia odotuksia ja toiveita: uudet kaverit ja luokkalaiset, hyvä ruoka, välipalat, mukavat opettajat, uudenlainen rytmi ja ihan uusi elämäntilanne.

Ei ole hyviä tai huonoja valintoja. Tulevaisuuden suunnitelmia voi muuttaa moneen kertaan.

Jenni Kahri, Vilma Laine ja Pietari Untola, Siikaisten yhtenäiskoulun uutisluokka.
Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan.

Pikakurssi tähtitoimittajaksi!

Sarjakuvallinen ohje uutisen tekoon

Onko mielessäsi hyvä juttuaihe? Näillä hauskoilla ohjeilla uutisen tekeminen on helppoa. Katso ja kokeile!
 

Pikakurssi tähtitoimittajaksi - ohjeet sarjakuvana!

Yle Uutisluokan oppituntipaketti

Yle Uutisluokan tuntimallit

Näiden tuntimallien avulla pidät mediakasvatustunnin, jossa opitaan uutisen tekemistä ja blogin kirjoittamista.

Opetusvideot

Uutisjuontaja Hanna Visala maskissa ennen uutislähetystä

Kurkista Yle Uutisten kulisseihin

Yle Uutisten juontaja Matti Rönkä kertoo, mikä on uutinen

Uutistoimittajan päivä – näin syntyy uutisjuttu

Näin teet hyvän videon mobiililaitteella


Näin aloitat uutisjuttujen tekemisen

Vuosaaren koululaiset haastattelevat toisiaan

Miten löydät uutisaiheen?

Miten löydät uutisaiheen?

Näin teet uutisjutun

Näin teet hyvän haastattelun  

Nuorten uutisvideot Yle Areenassa

Nuoret Medibussin edessä.

Katso uutisluokkalaisten videoita tästä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä