Yle Uutisluokka |

Nykypäivän tanhussa villahousut vaihtuvat välillä pillifarkkuihin

Kansallispuvun käyttäminen esiintymisasuna ei ole enää itsestäänselvää kansantanssissa. Kaustisella tanhun suosio vain kasvaa ja kansallispuku vaihtuu sujuvasti myös farkkuihin.

Kansantanssijoita Kaustisen Kalliopaviljongilla.
Kuva: Kalle Niskala / Yle

Kaustisen Nuorisoseuran harjoitussalin takahuoneessa roikkuu kymmeniä henkareita. Ensimmäiseen pukuharjoitukseen yläkouluikäiset tanssijat pukeutuvat perinteiseen kansallispukuun. Esimerkiksi tyttöjen päällä sottiisimusiikin tahtiin keinahtelevat villakankaasta tehdyt raidalliset mekot, tummansiniset nyöritetyt liivit ja valkoiset essut.

Hetkeä myöhemmin perinteinen kansallispuku vaihtuu rennompaan farkkuasuun ja koreografiaan tulee mukaan "body percussionia", jossa rytmiä tanssiin haetaan taputuksilla ja rummuttamalla omaa kehoa.

Nykyään kansallispuvun tai kansanomaisen feresin käyttäminen esiintymisasuna ei ole enää itsestään selvää kansantanssissa. Perinteinen kansallispuku saa yleensä rinnalleen muita asuja, mitä pidemmälle nuoren tanssiopinnot etenevät.

– Mikäli jokin uusi ohjelma vaatii, teemme varta vasten sen tarpeisiin ja tunnelmaan sopivan puvustuksen. Tälle ryhmälle on tehty yhteen ohjelmaan puku, joka yhdistää osia kansallispuvuistamme farkkuun eli ikäryhmälle sopivaan pukeutumiseen, kertoo kansantanssiohjaaja Marika Timonen JunioriOttoset I -ryhmän harjoituksissa Kaustisella.

Tanhuryhmien pukujen kirjo on kasvanut eri puolilla maata. Esiintymisasuissa käytetään paljon ideoita kansallispuvuista tyylitellen ja tuunaten.

– Monesti tanssin tunnelma tai juoni määrittää sen, millaista pukua käytetään. Ne voivat olla siis melkeinpä mitä vain pillifarkuista fantasia-asuihin, sanoo palveluntuottaja Riia Niemelä Suomen Nuorisoseurat ry:stä.

Kansantanssijoita Kaustisen Kalliopaviljongilla.
Kuva: Kalle Niskala / Yle

Tanhua ajankohtaisista asioista: yksinäisyydestä videopeleihin

Kansantanssissa paikalliset juuret ja perinteet ovat tärkeitä. Laji on kuitenkin muuttunut koko sen historian ajan ja saa koko ajan uusia piirteitä.

– Kuten elävän taidemuodon kuuluukin saada, Suomen Nuorisoseurat ry:n Niemelä toteaa.

Kansantanssi on hänen mukaansa kehittynyt tanssiteatterin suuntaan. Ryhmät tekevät paljon draamallisia tanssiteoksia, joihin lisätään elementtejä muista tanssilajeista ja taidemuodoista. Ennen ryhmät opettelivat enemmän muistiinmerkittyjä tansseja, mutta nykyään tehdään paljon uusia koreografioita.

– Tällä hetkellä yhtenä buumina on tehdä koreografioita vuorovaikutteisesti ryhmän kanssa, Niemelä kertoo.

Kaustisen Nuorisoseuran Marika Timonen kertoo, että koreografioissa käsitellään entistä enemmän ikäryhmille sopivia aiheita.

– Pari vuosikymmentä sitten myös lapset saattoivat esittää tansseja ja lauluja, joissa puhuttiin rakastumisesta ja niin sanotuista aikuisten asioista. Tänä päivänä meille on tärkeää, että lapsi ja nuori pystyy eläytymään ja ymmärtämään sen, mitä tanssii ja tulkitsee, Timonen sanoo.

Ajankohtaisista asioista kaustislaisten ryhmien tanssien teemoiksi ovat nousseet esimerkiksi videopelit, yksinäisyys ja yhteisöön kuulumattomuuden tunne.

Kaustisella kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan – koko maassa suosio laskenut

Kansantanssin suosio on viime vuosina hiipunut Suomessa. Harrastajia on nyt noin 15 000, kun vielä 2000-luvun alussa heitä arvioitiin olevan noin 20 000. 

Tietyillä alueilla tanhu pitää suosittuna harrastuksena pintansa – Kaustisen lisäksi esimerkiksi  Joensuussa, Oulussa, Rovaniemellä, Lahden seudulla ja Jyväskylässä.

Kansantanssijoita Kaustisen Kalliopaviljongilla.
Kuva: Kalle Niskala / Yle

Kaustisella kansantanssin suosio on kasvanut merkittävästi viimeisten kolmen vuoden aikana. Tällä hetkellä Ottosten ryhmissä tanssii ja soittaa viikoittain liki parisataa harrastajaa. Syksyllä nuorisoseurassa oltiin ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan uuteen lasten ryhmään.

JunioriOttoset I -ryhmän nuoret kehuvat harrastustaan monipuoliseksi.

– Se on tosi mukavaa ja siinä kohoaa kunto, Jemina Kiiski sanoo.

– Täällä näkee paljon kavereita ja pääsee reissuille. Meillä on hyvä ryhmähenki, joten täällä on mukava olla.  Tämä on myös hyvää liikuntaa, joka esimerkiksi kehittää jalkapallossa tarvitsemaani motoriikkaa, Nuutti Timonen  sanoo.

Ohjaaja Marika Timonen uskoo, että Kaustisella tanhun suosion taustalla ovat muun muassa seuran toiminnan pitkä historia, vahvat perinteet, toiminnan tavoitteellisuus sekä Kaustisen kansanmusiikkijuhlien tuoma näkyvyys.

– Ehkä vähitellen ihmiset myös ovat ymmärtäneet, kuinka monipuolinen kansantanssi on harrastuksena ja se myös siksi kiinnostaa. Se on harrastuksena sekä liikunnallinen että taiteellinen, Timonen toteaa.

 

Sara Heusala, Nea-Maria Polso ja Kreeta-Maria Kivioja, Yle Uutisluokka

Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan.

Tuoreimmat aiheesta: Yle Uutisluokka

Pikakurssi tähtitoimittajaksi!

Sarjakuvallinen ohje uutisen tekoon

Onko mielessäsi hyvä juttuaihe? Näillä hauskoilla ohjeilla uutisen tekeminen on helppoa. Katso ja kokeile!
 

Pikakurssi tähtitoimittajaksi - ohjeet sarjakuvana!

Yle Uutisluokan oppituntipaketti

Yle Uutisluokan tuntimallit

Näiden tuntimallien avulla pidät mediakasvatustunnin, jossa opitaan uutisen tekemistä ja blogin kirjoittamista.

Opetusvideot

Uutisjuontaja Hanna Visala maskissa ennen uutislähetystä

Kurkista Yle Uutisten kulisseihin

Yle Uutisten juontaja Matti Rönkä kertoo, mikä on uutinen

Uutistoimittajan päivä – näin syntyy uutisjuttu

 

Näin aloitat uutisjuttujen tekemisen

Vuosaaren koululaiset haastattelevat toisiaan

Miten löydät uutisaiheen?

Miten löydät uutisaiheen?

Näin teet uutisjutun

Näin teet hyvän haastattelun  

Nuorten uutisvideot Yle Areenassa

Nuoret Medibussin edessä.

Katso uutisluokkalaisten videoita tästä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä