Yle Uutisluokka |

Paleface: "Nuorten kohdalla ei pidä puhua syrjäytymisestä vaan syrjäyttämisestä”

Rap-artisti Paleface otti Yle Uutisluokan haastattelussa tiukasti kantaa nuorten puolesta.

Uutisluokkalaiset Linus Peltonen ja Pekka Parkkonen haastattelivat rap-artisti Palefacea tämän kirjoituksesta Kirjeitä tuntemattomalle nuorelle -kirjaan.
Linus Peltonen ja Pekka Parkkonen haastattelivat Karri "Paleface" Miettistä Sekasin-kampanjan ensi-illassa 25.10.2018. Kuva: Mikko Laine / Yle

Anna-Maria Talvion uutuuskirja Kirjeitä tuntemattomalle nuorelle tarttuu nuorten syrjäytymiseen. Talvio on kerännyt kirjaansa varten kirjoituksia elämää kokeneilta suomalaisilta. Kirjeissään he antavat neuvoja, miten nuoruusiän haasteista selviää, vaikka kaikki tuntuu menevän pieleen.

Yksi kirjan kirjoittajista on rap-artisti Paleface, eli Karri Miettinen.

Miksi halusit kirjoittaa tuntemattomalle nuorelle?

- Meidän pitää kaikin mahdollisin keinoin edistää nuorten asiaa, koska tulevaisuudessa tämä kaikki on kuitenkin teidän nuorten käsissä. Mulla on kaksi pientä lasta ja olen tottakai myös niiden puolesta huolissani. Mua myös kiinnostaa se ihmisen paikka yhteiskunnissa tai yhteisöissä ylipäätään. Me vähän virheellisesti puhutaan syrjäytymisestä, kun sitä pitäisi kutsua syrjäyttämiseksi. Eihän se ole ihmisten vika, jos he kokevat, ettei heillä ole paikkaa täällä. Sillon ne järjestelmät siinä ympärillä ovat epäonnistuneet osallistamaan heitä.

- Meidän yhteiskunta edelleenkin epäonnistuu sitouttamaan nuoria ihmisiä päätöksentekoon. Jos katsoo Suomen eduskuntaa, niin ei se vieläkään ilmennä Suomen ja maailman monimuotoisuutta millään tavalla. Se ei ole niin kirjava ja monimuotoinen kuin mitä Suomi on. Eli systeemi ei siltä osin toimi.

Millainen sä olit omassa nuoruudessasi?

- Mä olin aika hyvä koulussa, mutta siinä oli tietynlainen kaksinapaisuus. Jos mua kiinnosti joku asia, silloin mä olin läsnä ja hyvä siinä. Mutta jos ei kiinnostanut, niin sitten mä lintsasin. Innostuin taiteesta, teatterista, musiikista ja vaihtoehtoisista todellisuuksista. Me oltiin kiinnostuneita hardcore-punkista ja oudoista taidejutuista, esimerkiksi Daniil Harmsin novelleista, Tom of Finlandin taiteesta ja Kalervo Palsan sarjakuvista. Mä olen varttunut aikana ennen internetiä, eli niitä juttuja piti oikeasti osata kaivaa. Kirjasto oli mulle aika tärkeä.

Oliko sua kohtaan jotain odotuksia?

- Vanhemmilla on aina odotuksia. Mun isoveli ja pikkusisko olivat musiikkiluokalla. Mä en mennyt sinne, koska olisi pitänyt laulaa kauluspaidassa kuorossa. Sitten musta kuitenkin tuli muusikko, mikä on aika hauskaa. Meidän kodissa taide oli läsnä. Käytiin paljon teatterissa ja mun omia taideharrastuksia tuettiin, kuten vaikka luovaa kirjoittamista ja Miniteatteria (Hämeenlinnan nuorisoteatteri).

- Silloin kun rap oli outoa ja epäkiinnostavaa, mun vanhemmat silti antoivat mun harrastaa sitä. Sain mennä kohti oman mielenkiinnon kohteita. Se varmaan liittyy siihen, että meillä on ollut taide ja taiteilijuus suvussa tai lähipiirissä läsnä.

Omassa kirjoituksessasi tuntemattomalle nuorelle kehotat nuorta seuraamaan sydäntään ja löytämään oman tien maan päällä. Minkä koet omaksi tehtäväksesi maailmassa?

- Mun tehtävä on tehdä taidetta, jolla on jonkinlainen yleissivistävä tai yhteiskunnallinen kriittinen merkitys. Toivon, että kaikki jotka tarttuvat mun musaan, tarttuvat samalla ajatukseen oikeudenmukaisuudesta ja taistelusta siinä mielessä, että me voidaan itse vaikuttaa asioihin meidän ympärillä. Me ei ajelehdita jonkun virran mukana, vaan me voidaan todella vaikuttaa yhteiskuntiin ja yhteisöihin meidän ympärillä.

- Ajattelen, että mun tehtävänä on antaa asioille myös nimiä ja sitten tutkia niitä, mun tekstit on vähän semmosia tutkielmia ihmisestä tai ihmisen paikasta jossain maailmassa. Se on se mun tehtävä. Ja sit mun tehtävä on tietysti myös olla isä mun tyttärille.

Onko sun elämässä ollut joku sellanen hetki, kun olet seurannut sydämesi ääntä?

- Kyllähän mä olen. En mä muuten olisi ajautunut tälle alalle. Kun me alettiin 90-luvulla tekemään näitä juttuja, räppi ei ollut realistinen ammatti kenellekään. Ei meille tullut mieleenkään, että se voisi kiinnostaa ketään muuta kuin meidän pientä verkostoa jolle me tehtiin sitä, koska se oli kivaa.

- Olen tavallaan aika anarkistisesti heittäytynyt omien asioiden pariin. Se ei varmasti ole ollut mun mutsille ja faijalle kaikkein helpointa sulattaa, koska isät ja äidit tietysti haluavat aina parasta lapsilleen. Ne ehkä asettavat jotain vaatimuksia tai uravaihtoehtoja, tyyliin “olisipa kiva, jos Linuksesta tulisi nyt arkkitehti”. Pointti on siinä, että silloin pikku-Karrin tai pikku-Linuksen pitää muistaa miettiä, mikä on se oma juttu.

Kirjeitä tuntemattomalle nuorelle julkaistaan Ylen Sekasin -kampanjan yhteydessä. Osa kirjan tuotoista käytetään Suomen Mielenterveysseuran ylläpitämän Sekasin-chatin ylläpitoon. Sekasin-draamasarja julkaistaan Yle Areenassa 2.11.2018 alkaen.

Jutun ovat kirjoittaneet Pekka Parkkonen ja Linus Peltonen Kallion lukion uutisluokalta.

Pikakurssi tähtitoimittajaksi!

Sarjakuvallinen ohje uutisen tekoon

Onko mielessäsi hyvä juttuaihe? Näillä hauskoilla ohjeilla uutisen tekeminen on helppoa. Katso ja kokeile!
 

Pikakurssi tähtitoimittajaksi - ohjeet sarjakuvana!

Yle Uutisluokan oppituntipaketti

Yle Uutisluokan tuntimallit

Näiden tuntimallien avulla pidät mediakasvatustunnin, jossa opitaan uutisen tekemistä ja blogin kirjoittamista.

Opetusvideot

Uutisjuontaja Hanna Visala maskissa ennen uutislähetystä

Kurkista Yle Uutisten kulisseihin

Yle Uutisten juontaja Matti Rönkä kertoo, mikä on uutinen

Uutistoimittajan päivä – näin syntyy uutisjuttu

Näin teet hyvän videon mobiililaitteella


Näin aloitat uutisjuttujen tekemisen

Vuosaaren koululaiset haastattelevat toisiaan

Miten löydät uutisaiheen?

Miten löydät uutisaiheen?

Näin teet uutisjutun

Näin teet hyvän haastattelun  

Nuorten uutisvideot Yle Areenassa

Nuoret Medibussin edessä.

Katso uutisluokkalaisten videoita tästä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä