Yle Uutisluokka |

Selvitimme, kiinnostaako nuoria politiikka – "Nuorten teot ja aloitteet pitäisi ottaa vakavasti"

Yleinen olettama on, että nuoria ei kiinnosta politiikka. Otimme selvää, pitääkö tämä paikkaansa.

Tyttö katselee vaalimainoksia.
Kuva: Elli Hyyrönmäki / Yle Uutisluokka

Vuoden 2017 kuntavaaleissa alle 25-vuotiaiden äänestysprosentti oli vain 30 prosenttia. Se on huolestuttavan vähän ja tähän ainaiselta tuntuvaan ongelmaan moni toivoo vastausta. Tilastojen valossa nuoria ei vain tunnu kiinnostavan politiikka, mutta onko ihan aina näin?

Kävimme vierailulla Äänekosken Koulunmäen yhtenäiskoulun alaluokissa ja saimme arvokasta tietoa 9–13-vuotiaiden oppilaiden politiikan tuntemuksesta. Aloitimme tutkimuksemme kolmannen luokan oppilaista ja lopetimme kuudennen luokan oppilaisiin.

Kirjoitimme taululle viiden kansanedustajan nimet: Timo Soinin, Antti Rinteen, Jussi Halla-Ahon, Li Anderssonin ja Anne Bernerin, ja kysyimme, oletko kuullut tällaisesta henkilöstä. Valitsimme nämä, koska he olivat meille tunnetuimpia nimiä.

Kolmasluokkalaisten tulokseksi tuli Timo Soini (12), Antti Rinne (9), Jussi Halla-Aho (8), Li Andersson (4) ja Anne Berner (1). Ei yhtään huono tulos kolmannen luokan oppilaiksi!

Yhtäkään neljättä luokkaa emme tavoittaneet koulusta, he olivat pelaamassa futsalia, joten seuraava kohteemme oli viidesluokkalaiset. Lopputuloksena Timo Soini (15), Antti Rinne (7), Jussi Halla-Aho (4), Li Andersson (1). Anne Berner oli tässä luokassa vieraampi, hänelle 0 viivaa. Opettajan johdolla viidesluokkalaiset jäivät juttelemaan vielä hetken politiikasta meidän jatkaessamme kierrosta viimeiseen luokkaan.

Kuudesluokkalaisten tietämys jakautui tällä tavoin: Timo Soini (18), Antti Rinne (7), Jussi Halla-Aho (5), Li Andersson (1) ja Anne Berner (1). Ei huonosti miltään luokalta, jos otamme huomioon, ettei alakoulussa opetella vielä kansanedustajia, vaikka yhteiskuntaoppi alkaakin uuden opetussuunnitelman mukaan jo alakoulussa.

Entäs koulun henkilökunta?

Haastattelimme myös kolmea Koulunmäen yhtenäiskoulun opettajaa ja yhtä kasvatusohjaajaa sekä Äänekosken lukion opettajaa ja rehtoria. Selvitimme, miten hyvin koulujemme henkilökunta on perillä nuorten vaikuttamisesta ja suhtautumisesta politiikkaan.

Jokaisen haastatteluun osallistuneen henkilön mielestä on hyvä asia että nuoret osallistuvat politiikkaan, mutta osallistumista toivotaan lisää.

– Se on hyvä asia, että nuoret ovat halukkaita vaikuttamaan siihen ympäristöön missä he elävät ja kasvavat ja ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista, kasvatusohjaaja Sami Maukonen sanoo.

Lukion historian ja yhteiskuntaopin opettajan Sami Kallioisen mielestä nuoria tarvitaan lisää politiikkaan. Hän kuitenkin muistuttaa, että nuorilla on monia sellaisia vaikuttamisen keinoja, mitä me emme välttämättä näe tai tunnista, se voi olla verkkovaikuttamista, vaikuttamista jossain yhteisössä tai järjestössä.

Kukaan opettajista ei lähtisi laskemaan äänestysikää 16 vuoteen.

– Äänestysiän laskeminen 16 vuoteen ei ole välttämättä hyvä, koska 16-vuotias ei välttämättä tiedä asioista vielä niin paljoa, esimerkiksi siitä, minkä mukaan hän äänestää. Onko kiinnostusta riittävästi, kun tämä voi olla 18-vuotiaallekin haasteellista, matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja Maarit Kaiponen pohtii.

Historian ja yhteiskuntaopin opettaja Mika Matilainen on samoilla linjoilla:

– Siinä on sekä hyviä että huonoja puolia. Tietääkö 16-vuotias tarpeeksi paljon asioista, ja jos hän ei tiedä, niin tuleeko hänen mentyä äänestämään kumminkaan? Kirkollisvaaleissahan äänestysikä on jo kuitenkin 16 vuotta, Matilainen tarkentaa.

Äänekosken lukion rehtori Jaana Tani kertoo eriävän vastauksen.

– Periaatteessahan voisi laskeakin, että eihän siitä haittaakaan ole, meillä on hyvä maa ja koulut on hyviä, joten nuorilla on myös sitä tietoa asioista. Se on ratkaisevaa, että tietääkö nuori mitä hän on menossa tekemään kun lähtee äänestämään.

Miten nuoret saataisiin osallistumaan enemmän?

– Opettajat yrittävät järjestää peruskouluissa yhteisiä juttuja, jotta nuoret huomaisivat, että kun jotain pääsee itse tekemään, näkee käsiensä tulokset ja näin pystyy suoraan vaikuttamaan. Voisi myös jollain tavalla houkutella ymmärtämään, että jokaisella on jotain annettavaa yhteiskunnalle. Jos ei mitään koskaan tee, niin silloinhan muutosta ei tapahdu, Koulunmäen yhtenäiskoulun toinen historian ja yhteiskuntaopin opettaja Niko Rossi kertoo.

– Rohkaistaan nuoria. Toivoisin, että jo sieltä kotoa lähtisi semmoinen asenne, että silloin kun on sanomisen paikka, niin silloin pitää sanoa. Rakentavasti viedä asioita eteenpäin. Kaupunki ja kunta on tärkeitä, ne antavat mahdollisuuden nuorisovaltuustoille ja osallistamiselle, Tani neuvoo.

Miksi jotkut 18 vuotta täyttäneet nuoret eivät käy äänestämässä?

– Syitä on varmaan monia, mutta varmaan moni ajattelee, että ei se oma ääni ratkaise, ja osaa nuorista ei välttämättä se varsinainen politiikka kiinnosta, vaikka se asioihin vaikuttaminen kiinnostaisi. Päättäjät ja nuoret aikuiset ovat vieraantuneet toisistaan. Tavallaan sitä arkea, mikä kaupungin kunnanvaltuustossa tai eduskunnassa on, nuoret aikuiset eivät koe omana juttunaan, Rossi pohtii.

Miten tietoisuutta voitaisiin lisätä?

– Koulun lisäksi haastaisin myös vanhempia tähän eli kotonakin käytäisiin keskustelua siitä, että miten vanhemmat ovat eri vaaleissa äänestäneet ja millä perusteilla he ovat sen ehdokkaansa tai puolueensa valinneet. Kouluissa esitellään tietysti olemassa olevat puolueet ja keskeiset vaikuttajat. Nuoret voisivat rohkeasti mennä erilaisiin vaalitapahtumiin tutustumaan poliitikkoihin ja heidän mielipiteisiin, siinä voisi saada ihan uutta näkökulmaa asioihin, Matilainen kannustaa.

– Puolueiden pitäisi olla aktiivisempia oppilaitosten suuntaan. Voi olla, että puolueet näkevät kouluissa vierailemisen rahan ja ajan tuhlaamisena, mutta niin kauan kuin se on niin, niin kauan myös nuoret ajattelevat, etteivät puolueet ole kiinnostuneet heistä, Sami Kallioinen sanoo.

No entäs ne nuoret sitten?

Äänekosken lukiolaiset Ruska Luiro, Liisa Uljas ja Laura Ouli ovat jokainen kuulleet politiikasta jo kotona, mutta yläkoulussa kiinnostus jokaisella vahvistui.

Liisa Uljasta politiikassa kiinnostavat muun muassa ilmastoasiat ja vaikuttaminen. Laura Oulia kiinnostaa ylipäätänsä politiikka ja vaikuttaminen eri asioihin. Hän pitää politiikkaa todella tärkeänä. Ruska Luiroa kiinnostaa taas suoran vaikuttamisen mahdollisuus.

Jokainen myös seuraa politiikkaa esimerkiksi uutisista, netistä, somesta, podcasteista ja lehdistä.

Kolme tyttöä.
Kuvassa lukiolaiset Ruska Luiro (vas.), Liisa Uljas ja Laura Ouli, Kuva: Salla Kärkkäinen / Yle Uutisluokka

Miten nuoret saataisiin enemmän kiinnostumaan politiikasta?

– On tosi tärkeää, että ne aiheet mitä politiikassa käsitellään ovat hyvin selkeästi ilmaistu ja tieto on todella helposti saatavilla. Kielen pitäisi olla sellaista, että jokainen ymmärtää sitä, Luiro sanoo.

– Nuoret voisivat innostua enemmän, jos nuorille annettaisiin enemmän vaikutusmahdollisuuksia, sellaisia tilanteita, missä he itse pääsevät olemaan osana sitä politiikkaa, Uljas sanoo.

– Sit kans ois tärkeetä painottaa sitä, että politiikka on myös nuortenkin juttu. Pitäisi myös oikeasti kuunnella niitä nuoria, vaikka ei olisi itse nuori, Ouli lisää.

Ouli ja Uljas odottavat innolla että pääsevät äänestämään. Luiro pystyy jo äänestämään ja aikookin käydä äänestämässä.

Ilmastoaktivisti Atte Ahokas Jokioisten Paanan koululta kiinnostui politiikasta noin vuosi sitten. Aluksi hän alkoi lukea uutisia ja hankki tietoa.

Hän seuraa politiikkaa esimerkiksi Helsingin sanomista, Yleltä ja Twitteristä.

Vihreäraidalliseen pipoon ja vihreään takkiin pukeutunut 16-poika katsoo tulevaisuuteen
16-vuotias ilmastoaktivisti Atte Ahokas Jokioisilta vaatii jokaiselta ilmastotoimia. Kuva: Tiina Kokko / Yle

Politiikassa häntä kiinnostaa mahdollisuus vaikuttaa. Ahokas ei näe nykytilaa kovin positiivisessa valossa ja hän kertoo politiikan olevan yksi pääkanavista, joilla yhteiskunnallista muutosta tehdään, joten se on hänen mielestään looginen vaihtoehto vaikuttamiselle.

– Tärkein asia, jolla mielestäni nuoret saataisiin politiikkaan mukaan olisi heille tärkeistä asioista puhuminen ja niille asioille jonkin tekeminen. Sen jälkeen olisi tärkeää ottaa rohkeasti nuoret tutustumaan päätöksentekoon ja antaa heille laajempia mahdollisuuksia vaikuttaa, Ahokas neuvoo.

– Poliitikkojen tulisi keskustella oikeasti nuorten kanssa, miettiä asioita ja toimia. Tehdä päätöksiä ja luoda kanavia, joilla nuoret pääsevät vaikuttamaan.

Ahokas kertoo, että politiikassa hyvää on muutos. Paljon tapahtuu ja hän itse pyrkii varmistamaan, että muutos liikkuu oikeaan suuntaan.

Hänen mielestä huonoa on kasvava valheiden ja väkivallan nousu. Hän kertoo, että vihan ja hylkimisen retoriikka nostaa päätään, joka on todella huolestuttavaa.

Ahokkaan mielestä äänestysikää voisi laskea 16 vuoteen.

– 16-vuotiaan tulisi jo voida päättää päättäjistä, joiden tekemät päätökset vaikuttavat hänen elämäänsä.

Ahokas kertoo odottavansa innolla, että pääsee äänestämään. Seuraavat kunnallisvaalit ovat kätevästi juuri pari kuukautta hänen 18-vuotissyntymäpäiviensä jälkeen.

– Ilmastotuho on tulossa, joten kaikki nuoret, nyt on oikeasti pakko alkaa toimia. Meillä ei ole enää aikaa odottaa, ilmastonmuutos tulee hankaloittamaan jo meidän elämää, saati sitten meidän lapsia ja siksi pyydän, että jokainen nuori ryhtyy toimimaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, Ahokas painottaa haastattelun lopuksi.

Ilmastoaktivisti Elina Arpala Vimpelin yhteiskoulusta on kuullut politiikasta jo pienestä pitäen. Hän seuraa politiikkaa lähinnä netistä, Twitteristä ja uutisista.

Politiikassa kiinnostaa mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin, jotka koskevat itseä ja koko maailman suuntaa.

– Jotta nuoret saataisiin enemmän kiinnostumaan politiikasta, kouluissa pitäisi mielestäni puhua ajankohtaisesti politiikasta ja tehdä vaalikoneita. Esimerkiksi yhteiskuntaopin aikaisemmin aloittaminen voisi auttaa asiaa, Arpala miettii.

– Nuorten teot ja aloitteet pitäisi ottaa vakavasti. Esimerkiksi ilmastolakoilla tuhannet suomalaisnuoret ovat osoittaneet tahtoa valtiotason ilmastoteoille saaden osakseen paljon vähättelyä myös kansanedustajien toimesta. Myös nuorten vaivalla kokoon kasaama maksuton toinen aste -aloite hylättiin pienen muotovirheen vuoksi. En usko tämän lisäävän innostusta osallistua politiikkaan.

Ahokkaan tavoin myös Arpala odottaa innolla pääsevänsä äänestämään.

Arpalan mielestä äänestysiän laskeminen 16 vuoteen voisi olla hyvä tapa ottaa nuoret huomioon päätöksenteossa, mutta ensin pitäisi saada nuoret kiinnostumaan politiikasta, muuten Suomen äänestysprosentti voisi tehdä huiman laskun, hän pohtii.

Salla Kärkkäinen ja Elli Hyyrönmäki Äänekosken Koulunmäen yhtenäiskoulun uutisluokka.

Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan.

Tuoreimmat aiheesta: Yle Uutisluokka

Pikakurssi tähtitoimittajaksi!

Sarjakuvallinen ohje uutisen tekoon

Onko mielessäsi hyvä juttuaihe? Näillä hauskoilla ohjeilla uutisen tekeminen on helppoa. Katso ja kokeile!
 

Pikakurssi tähtitoimittajaksi - ohjeet sarjakuvana!

Yle Uutisluokan oppituntipaketti

Yle Uutisluokan tuntimallit

Näiden tuntimallien avulla pidät mediakasvatustunnin, jossa opitaan uutisen tekemistä ja blogin kirjoittamista.

Opetusvideot

Uutisjuontaja Hanna Visala maskissa ennen uutislähetystä

Kurkista Yle Uutisten kulisseihin

Yle Uutisten juontaja Matti Rönkä kertoo, mikä on uutinen

Uutistoimittajan päivä – näin syntyy uutisjuttu

Näin teet hyvän videon mobiililaitteella


Näin aloitat uutisjuttujen tekemisen

Vuosaaren koululaiset haastattelevat toisiaan

Miten löydät uutisaiheen?

Miten löydät uutisaiheen?

Näin teet uutisjutun

Näin teet hyvän haastattelun  

Nuorten uutisvideot Yle Areenassa

Nuoret Medibussin edessä.

Katso uutisluokkalaisten videoita tästä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä