Neurologian dosentti ja Aalto-yliopiston aivotutkimusryhmän johtaja Nina Forss oli syntyessään vasenkätinen. 60-luvulla vasenkätisiä kohtasivat monet epäluulot, jonka vuoksi Forss alkoi lapsena käyttää oikeaa. Hänestä tuli oikeakätinen.
- Kun on riittävän kauan käyttänyt pelkästään oikeaa kättä, niin muuttuu kyllä oikeakätiseksi, Forss sanoo.
Zürichin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa kätensä murtaneiden aivoissa havaittiin merkittäviä muutoksia 16 päivässä. Oikeakätisillä tutkittavilla koko käsivarsi oli kipsissä ja rauhoitettu liikkeeltä.
- Huomasimme, että oikean käden toiminnasta vastaavat aivoalueet taantuivat selvästi kipsin vuoksi. Vastaavasti vasemman käden aivoalueet suurenivat. Ei voi sanoa, että oikeakätisestä olisi tässä ajassa tullut vasenkätistä, mutta vasemman käden toiminnot kehittyivät merkittävästi, sanoo neuropsykologi Nicholas Langer.
Aivojen uudelleen muovautuminen on aivojumppaa
Aivotutkija Nina Forss uskoo, että ihminen on tietoisesti epätasapainossa. Tekemällä toisesta kädestä toista vahvemman varmistetaan, että käsi kehittyy riittävän nopeaksi ja tarkaksi. Se saa silloin riittävästi harjoitusta.
Nekin, jotka sanovat olevansa molempikätisiä, tekevät yleensä käsillään eri asioita. Toisella kädellä saatetaan esimerkiksi kirjoittaa ja toisella käyttää saksia.
Suomessa 15 000 ihmistä saa vuosittain aivoinfarktin. Usein sairastumisen seurauksena voi aivoista tuhoutua alue, joka käyttää esimerkiksi vahvempaa kättä. Käden toiminta voi silti palautua, kun aivojen viereiset osat alkavat ottaa käden tehtäviä hoitaakseen.
- Huonolta kädeltä vaaditaan niitä menetettyjä toimintoja, jotta aivot pystyvät jälleen uudelleen muovautumaan. Aivojen kuntoilu on verrattavissa muuhun kuntoiluun, se vaatii työtä, Nina Forss sanoo.
Golfpallo reikään lyömättä kertaakaan
Zürichin yliopiston kipsikäsitutkimuksesta selvisi, että käden liikkumattomuus johtaa aivoissa myös kielteisiin vaikutuksiin. Aivoinfarktipotilaita on usein hoidettu pakottamalla heitä käyttämään heikompaa kättä esimerkiksi laittamalla toinen käsi kipsiin.
- Tulevaisuudessa aivoinfarktien kuntoutuksessa pitäisi ehkä miettiä myös muita terapiamuotoja kuin käden tekeminen liikkumattomaksi. Potilaita pitäisi muilla tavoin motivoida käyttämään jälleen huonompaa kättään ilman, että siihen tarvitaan kipsiä, neuropsykologi Nicholas Langer toteaa.
Nina Forss Aalto-yliopiston aivotutkimusyksiköstä muistuttaa, että myös mielikuvaharjoittelu tuo tuloksia niin sairaille kuin terveillekin.
- Jos kuvittelee tietynlaisen liikkeen, aktivoi se aivoista hyvin paljon samoja alueita kuin sen varsinaisen liikkeen tekeminen. Tätä voidaan käyttää hyväksi paitsi aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa, niin myös huippu-urheilussa liikesarjojen harjoittelussa, Forss sanoo.
Esimerkiksi golfia voi pelata mielessään koko talven. Riittävillä toistoilla ja hyviä lyöntejä muistelemalla peli kehittyy myös silloin, kun kentälle ei pääse. Ammattilainenkaan ei tarvitse olla.
- Tämä toimii kenellä tahansa. Siinä pitää tietysti osata keskittyä ja miettiä, miltä se liike tuntuu silloin, kun se tekee oikein, toteaa neurologian dosentti Nina Forss.