Suomi ja suurin osa muista EU-maista allekirjoittivat tuoteväärennöksiä ja nettipiratismia suitsivan kauppasopimuksen tammikuun lopussa Tokiossa. Allekirjoituksensa ovat aiemmin antaneet muun muassa Australia, Japani, Yhdysvallat ja Kanada.
Mielenosoittajien mukaan sopimusta on valmisteltu salassa, ja lopputulos on epäselvä.
- Koko sopimus on kirjoitettu niin epäselvästi, että jokainen sopimusvaltio voi tulkita sitä aivan miten lystää, esimerkiksi mahdollisimman tiukalla tavalla, Joonas Mäkinen Electronic Frontier Finland ry:stä sanoo.
Mäkinen on yksi STOP ACTA -mielenosoituksen järjestäjistä. Tapahtuma keräsi Helsingin keskustaan muutama sata nettiakitivistia päivällä.
Joonas Mäkisen mukaan sopimus voi nettipiratismin suhteen johtaa siihen, että esimerkiksi internetoperaattorit ja nettisivujen ylläpitäjät joutuvat vastuuseen siitä, mitä heidän käyttäjänsä tekevät. Se voi myös johtaa palveluiden sulkemiseen, Mäkinen sanoo.
- Tämä niin sanottu 'chilling effect' on uhka sananvapaudelle. Ongelma on, että kun nettipiratismia yritetään kitkeä keinolla millä hyvänsä, tulee ylilyöntejä.
Suomen lainsäädäntöön ACTA ei todennäköisesti aiheuttaisi muutoksia, mutta sen merkitys on Mäkisen mielstä symbolinen.
- Se jämähdyttää immateriaalioikeuslainsäädännön. Jos me haluttaisiin kehittää tekijänoikeus- tai patenttilainsäädäntöä, niin me ei voida, koska olemme sidottuja kansainvälisesti sopimuksilla siihen, Mäkinen sanoo.
- Yleinen prosessi on siinä, että tulee pikkuhiljaa tiukennuksia, ja tämä trendi on nähtävissä.
Mäkinen ei useiden aktivistien tavoin allekirjoita nettipiratismista eli laittomasta lataamisesta esimerkiksi musiikkiteollisuudelle aiheutuvia tappioita.
- Se ei aiheuta merkittäviä tappioita. Esittävien artistien ja muiden musiikintekijöiden tulot ovat koko ajan nousseet. Piratismi voi aiheuttaa jonkin verran tappioita, mutta se ei missään nimessä ei riittävä syy siihen, että mennään lainsäädäntöä ajamaan tällä tavalla viihdeteollisuuden ehdoilla, Joonas Mäkinen sanoo.
ACTA-kauppasopimuksen vastaisia mielenosoituksia on järjestetty monissa maissa. Euroopassa protestoijat kerääntyivät kaduille yli kymmenessä kaupungissa.
Saksassa mielenosoituksiin osallistui peräti 41 000 ihmistä. Bulgariassa protestoijia oli noin 4 000 ja Virossa yli tuhat. Sopimuksesta on osoitettu mieltä myös Latviassa.
