Viestintätoimiston tuottamia juttuja käyttävät suomalaismediat laidasta laitaan. Kun juttu siirtyy viestintätoimistolta toimituksiin, tieto jutun rahoittajasta jää usein pimentoon.
Rekisteröityneitä käyttäjiä on noin 800, kertoo viestintätoimisto Deskin asiakkuusjohtaja Juhani Levola.
- Meillä ei ole mitään sitä vastaan, mikäli joku sanoo, että tämä perustuu vaikka sen ja sen asiakkaan artikkeliin. Osa medioista tekee niin, osa ei. Tässähän on punaisena lankana se, että media itse päättää, mitä käyttää. Me emme millään tavalla saa heiltä rahaa ja he eivät saa meiltä rahaa, Levola sanoo.
Radiotaloista muun muassa Metroradio Finland kertoo käyttävänsä viestintätoimiston tuottamia juttuja.
- Käytämme niitä ikään kuin ne olisivat meidän omia juttujamme. Eli kerromme, kuka haastattelee, mistä puhutaan ja ketä haastatellaan, kertoo ohjelmajohtaja Juha Kakkuri.
Kakkurin mukaan jutun tuottaja ei sinänsä merkitse kuulijalle mitään.
- Kun se on journalistisesti kestävää sisältöä, niin silloin meidän mielestä tuo informaatio on riittävä, Kakkuri linjaa.
Lähdetiedot tulisi mainita
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen muistuttaa toimituksia lähdetietojen mainitsemisesta. Journalistin ohjeet kieltävät piilomainonnan, jota viestintätoimiston uutismaiset jutut Uimosen mukaan muistuttavat.
- Olennaistahan siinä on sitten se, että jos toimitus tällaisia juttuja julkaisee, kuinka se erottaa sen muusta aineistosta. Jos tällaista aineistoa käytetään, tavalla tai toisella lukijalle, katsojalle tai kuulijalle on kerrottava, että tämä ei ole oikeata journalistista sisältöä, Uimonen huomauttaa.
Mainosten ja toimitetun aineiston erottaminen ei ole muuttumassa ainakaan helpommaksi.
- Tässä on sellainen trendi, että kun mainonta ei tehoa niin hyvin kuin jutut, kaupallisia viestejä halutaan pukea juttujen muotoon, Uimonen sanoo.
- Tässä taitavat ihmiset miettivät koko ajan erilaisia keinoja, millä tätä rajaa voitaisiin hämärtää sillä tavalla, että nämä puffit menisivät läpi, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja jatkaa.