Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten.
Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo, että tavoitteena on kaksikielisyys sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.
- Se ei ole suomenkielisten syrjintää.
Suomenkielisiä opiskelijoita opiskelee jonkin verran ruotsinkielisissä korkeakouluissa ja päinvastoin. Ruotsinkielisiä nuoria on vajaat viisi prosenttia ikäryhmästään. Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet. Lisäksi lähes kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa voi esimerkiksi tenttiä ruotsiksi.
Tilastoja ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei opetusministeriöstä saa.
- Vuonna 2009 aloittaneista opiskelijoista ei ollenkaan ole näin suurista eroista kysymys, ruotsinkielisten suhteessa suurempi määrä korkeakouluissa ja yliopistoissa on vain muutaman prosentin luokkaa, sanoo Lehikoinen.
Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia. Myös taloustieteitä opiskelemaan otetaan ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän.
Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä toteaa, että yliopistot ovat autonomisia ja vastaavat itse valintakiintiöistään.
- Ennakoinnit loppuvuonna valmistuvasta kehittämissuunnitelmasta osoittavat, että jonkin verran on varaa vähentää koulutusta myös ruotsinkielisellä puolella
Suurin osa vähennettävistä opiskelupaikoista kohdistuu kuitenkin ammattikorkeakouluihin. Yliopistoissa humanistista, yhteiskunnallista, insinööri- ja media-alan koulutusta supistetaan kuten suomenkielistenkin opiskelupaikkoja.
- Niissä on nyt tämä iso tarkastelu meneillään.
Lehikoinen ei sitä sano, mutta muualta opetusministeriöstä kerrotaan, että ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta ei suinkaan vähennetä, vaan sitä tullaan päinvastoin lisäämään tulevaisuudessa.