Hyppää sisältöön

Katainen odottaa isoja ratkaisuja viikonlopun EU-kokouksilta

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ei halua arvioida, kuinka suuri osa Kreikan veloista pitäisi mitätöidä. Hän on erittäin huolissaan teknologiateollisuuden jumiutuneista neuvotteluista ja niiden vaikutuksesta Suomen talouden näkymiin. Ylen TV1:n Ykkösaamussa vieraillut pääministeri vetosi jälleen kerran työmarkkinajärjestöihin, jotta neuvotteluja jatketaan.

Jyrki Katainen

Jyrki Katainen sanoi olevansa erittäin pettynyt lakkoon joutumisesta. Hän toivoo, että työmarkkinaosapuolet neuvottelisivat aktiivisesti, sillä työmarkkinatilanteen vaikutus Suomen talouteen ja syksyn työmarkkinanäkymiin on erittäin suuri.

Eniten pääministeriä huolestuttaa riidan vaikutus koko työmarkkinasyksyyn ja sitä kautta työllisyyteen, verotuloihin ja hyvinvointiyhteiskuntaan. Raamiratkaisuun Katainen edelleen luottaa.

EU-kokouksissa isoja ratkaisuja

Kataisen mielestä lähipäivien EU-kokouksissa pitää ratkaista ainakin se tapa, miten jäsenmaissa hoidetaan pankkien pääomittaminen. Ensin rahaa odotetaan sijoittajilta, sitten valtioilta. Myös väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n kykyä tukea valtioita täytyy vahvistaa, mutta ei rahastoa kasvattamalla. 440 miljardin euron määrää ei hänen mielestään voida kasvattaa, mutta se voidaan käyttää toisella tavalla.

EU-maiden johtajat tapaavat sunnuntaina ja uudestaan keskiviikkona. Jakaminen johtui Kataisen mukaan asioiden monimutkaisuudesta ja teknisestä ja juridisesta vaikeudesta. Toiseksi syyksi hän mainitsi, että ainakin Saksassa tarvitaan vielä yksityiskohtaisempia tietoja päätöksentekoa varten.

Euro on pääministerin mukaan riittävän vahva alueen yhdistäjä. Ongelma on siinä, että euroalue on ollut löperö eikä ole noudattanut sääntöjään; velkaantumisesta ei ole välitetty. Taloushallintoa ja valvontaa pitäisikin huippukokouksissa vahvistaa.

Lääkkeeksi Katainen ehdotti esimerkiksi sitä, että talouskomissaari saisi nykyistä itsenäisemmän roolin. Talouskomissaari valvoisi, että jokainen jäsenmaa noudattaa pilkuntarkasti sääntöjä ja komissio tarvittaessa määräisi sanktiot.

Euroopan komission puheenjohtaja on ehdottanut luopumista päätöksenteon yksimielisyysvaatimuksesta. Katainen ei tätä kannata; yksimielisyys on turvallinen ratkaisu.

Huippukokousten päätökset voivat jossain tapauksessa vaatia myös unionin perussopimuksen muuttamista, myönsi Katainen. Peruste voisi olla paremman talouskurin aikaansaaminen.

Kreikkalaisten tilanne ei helpotu

Kreikka voi Kataisen mielestä odottaa kokouksilta vastuullisia päätöksiä, mutta ei tilanteensa helpottumista. Velan hoito ja luottamuksen palauttaminen on kreikkalaisten omissa käsissä.

Heinäkuun huippukokouksessa sovittiin sijoittajien hallussa olevien Kreikan velkakirjojen alaskirjauksesta. Lisäkirjauksista on puhuttu, mutta näihin spekulaatioihin pääministeri Katainen ei ota kantaa. Kannanotolla saattaa olla negatiivinen vaikutus vakauteen, hän uskoo.

Kreikan irtatuminen eurosta ei Kataisen mielestä olisi ratkaisu. Maa ei pääsisi siinäkään tapauksessa lainamarkkinoille ja edelleen toisten valtioiden pitäisi sitä tukea. Ero suuntaisi katseet muihinkin euromaihin, spekulaatio lisääntyisi ja epävarmuus lisääntyisi, arveli Katainen.

Yhtenä huippukokousten tärkeimpänä tavoitteena Katainen pitää muiden maiden suojaamisen niin, etteivät Kreikan ongelmat tartu niin, etteivät nekään saa enää markkinoilta lainaa.

Suosittelemme sinulle