Suomalaisten naisten puhe on nykyisin aiempaa matalampaa. Naisten äänenkorkeus on madaltunut viimeisten 50 vuoden aikana jopa puoli sävelaskelta.
Tasa-arvon maissa matala puheääni on kytkyssä johtajuuteen ja johtajuutta pidetään perinteisesti on miehisenä.
Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus sanoo, että kimakka ääni voi jopa estää poliittista etenemistä.
- Tuore esimerkki on Jutta Urpilainen, jonka kohdalla on puhuttu äänen kimakkuudesta ja naisellisesta puhetavasta. Se ei ole ainakaan edesauttanut häntä luomaan hyvin vakuuttavaa mielikuvaa, sanoo Isotalus.
Isotaluksen mukaan valitettavasti naispoliitikkojen koko olemusta, pukeutumista myöten, tarkastellaan muutenkin miehiä tiukemmalla seulalla. Iso-Britanniassa Margaret Thatcheria kehotettiin aikoinaan madaltamaan ääntään, sillä korkeaa ääntä pidettiin uhkana hänen poliittiselle uralleen.
Myös vihreiden puheenjohtajan Anni Sinnemäen ääninäytteestä puheviestinnän asiantuntija kuulee äänen madaltamista.
- Nuori koulutettu nainen, joka narisee ja narisee. Hän on esimerkki sellaisesta naisesta, joka painaa ääntään matalammaksi ja tiedostamattaan yrittää sitä kautta lisätä omaa vakuuttavuuttaan.
Keskustan puheenjohtajapeliin mahdollisesti mukaan lähtevät naisehdokkaat joutuvat kisaamaan sekä miehiä että vanhaa valtaa vastaan. Professori Pekka Isotalus ei kuule ministerien Paula Lehtomäen tai Mari Kiviniemen puheäänessä pyrkimystä matalaan mörinään. Puheenjohtajakisaan nimenä esiin heitetyn entisen puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen puheessa tällaista sen sijaan on hänen mielestään havaittavissa.
Mutta on matala ääni arvostettua miehilläkin.