Thors ei myönnä, että häneen kohdistunut uhkailu olisi muuttanut hänen puheitaan ja käyttäytymistään.
Viime aikojen maahanmuuttokeskustelun kärjistymistä hän toivoo opitun sen, että vihapuheet pitää tuomiota nopeasti. Muutoin ne muuttuvat teoiksi.
Thorsin mukaan kotimainen rasismi on muuttanut muotoaan. Kokonaisten ryhmien leimaaminen -vaikkapa puheet sosiaalipummeista tai kukkahattutädeistä- on hänestä väärin. Vaikka aivan suoria rasistisia termejä ei käytetä, on ministerin mukaan siirrytty ksenofobiaan, muukalaispelkoon. Siinä lähtökohtana on olettamus, että jotkut maahanmuuttajaryhmät eivät voi kotoutua tänne.
Pitkät käsittelyajat ongelma
Turvapaikanhakijoiden lupa-asioiden pitkät käsittelyajat ovat ministeri Thorsin mielestä Suomen käytännössä suurin ongelma. Ne aiheuttavat kustannuksia yhteiskunnalle ja turhautumista hakijoille. Kotouttamista ei ennen lupaa voida aloittaa. Viime ja tänä vuonna on kuitenkin satsattu lisää siihen, että Maahanmuuttovirasto ja poliisi pääsisivät tekemään päätöksiä joutuisammin.
Viime vuonna turvapaikanhakijoita oli ennätysmäärä, melkein 6 000. Suomi ei Thorsin mukaan suuresti voi määrään vaikuttaa. Ensisijaista on tilanne lähtömaissa. Mitää erityisiä houkutustekijöitä muihin maihin verrattuna ei Suomessa ole havaittu. Ministeri muistutti, että viime vuonna hakijamäärä kasvoi myös muissa Pohjoismaissa. Ruotsiin pyrki 24 000 ja Norjaan 18 000 turvapaikanhakijaa. Tämän vuoden alussa määrät ovat taas laskeneet vuoden takaiseen verrattuna.
-Mutta jos vetotekijä on se, että meillä on oikeudenmukainen käsittelyjärjestelmä, niin siitä tekijästä en halua luopua, Thors sanoi.
Eurooppalaista yhteistyötä
Turvapaikanhakijoiden määrän suuri vaihtelu kertoo Thorsin mielestä eurooppalaisesta epäonnistumisesta. Suomi ehdotti jo toistakymmentä vuotta sitten yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa EU:hun. Tätä ei saavutettu ja paljolti tästä johtuvat suuret vaihtelut.
Ministeri kertoi noin 40 prosenttia hakijoista olevan sellaisia, jotka kuuluisivat ns. Dublin-menettelyn perusteella jonkun muun EU-maan vastuulle. Palauttaminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvää. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on asettanut täytäntöönpanokieltoja: emme saa palauttaa ihmisiä Kreikan vastuulle, koska sen järjestelmä ei täytä eurooppalaisia vaatimuksia.
Noin 30-40 prosenttia hakijoista saa Suomesta toissijaista suojelua. Sen sijaan varsinaisen turvapaikan saa meiltä hyvin harva, luku on Euroopan alhaisimpia, muistutti Thors.
Väärinkäytöksiä EU:ssa
Esimerkiksi romanialaisten ja bulgarialaisten maahantulossa EU-kansalaiset käyttävät hyväksi kansalaisten vapaata liikkumisoikeutta unionin sisällä. Tätä oikeutta on ministeri Thorsin mielestä käytetty myös väärin. Väärinkäytöksistä on tarkoitus tehdä loppu niin, että esimerkiksi vastaanottokeskusten palveluja ei EU-kansalainenkaan saisi käyttää hyväkseen, jos turvapaikasta on tullut kielteinen päätös.
Ulkomaisten työntekijöiden asemassa Thors myönsi olevan ongelmia. Ulkomaalaislain uudistuksella ei kaikkia puutteita voida korjata. EU:n komission ohjelmaan sisältyy tarvittavaa yhteistyötä. Suomen hallituksen esitys käänteisestä alvonlisäverosta on hänen mielestään myös askel oikeaan suuntaan.
Kaksilla raiteilla
Astrid Thors katsoo maahanmuutto- ja eurooppaministerinä noudattaneensa hallituksen politiikkaa ja saaneensa julkisessa keskustelussa turhan suuren huomion.
Thors arvelee maahanmuuttokeskustelun jatkuvan ja nousevan keskeiseksi kysymykseksi eduskuntavaaleissa. Puolueilla on houkutus kalastella maahanmuuttopoliittisilla linjauksilla.
-Kaksia raiteita käytetään. Esimerkiksi SDP:llä on ollut pitkään kaksi erilaista maahanmuuttopoliittista linjaa. Toinen linja puhuu ankkurilapsista ja uhista ja toinen pyrkii hyvään kotouttamiseen, kuvaili Thors.