Tutkijoiden asemaa hankaloittaa epäselvyys siitä, missä kulkee julkisen ja salaisen tiedon raja. Kiperään tilanteeseen on joutunut ydinvoimapäätöksen valmistelua kritisoinut tekniikan tohtori Jari Ihonen. Ihosen työnantaja VTT on puuttunut lausuntoihin ankarasti.
- Tällä hetkellä tilanne on se, että olen saanut kirjallisen varoituksen perusteena valiokuntakäynti, esiintyminen siellä ja samoin antamani lausunnot lehdistölle, Ihonen kertoo.
Ihonen oli kutsuttu asiantuntijana eduskunnan talousvaliokuntaan ydinvoimapäätösten valmistelun aikaan toukokuun lopussa. Uudenmaan Vihreissäkin toimiva Ihonen on arvostellut ydinvoiman periaatepäätöstä ja pitää etenkin sähkömarkkinatarkastelua puutteellisena. Nyt kättä väännetään mediassa ja eduskunnassa esiintyneen tutkijan oikeuksista.
- Tässä ei ole kyse minun tutkimustuloksistani vaan kyse on VTT:n raportista, joka on periaatepäätöksen taustalla ja siinä mielessä tämä kiista on enemmän siitä, saako tutkija kommentoida työnantajan muiden osastojen tekemiä töitä julkisuudessa. Olen kommentoinut niitä yksityishenkilönä, poliittisena toimijana, Ihonen painottaa.
VTT:ltä tilannetta kommentoi ainoastaan Ihosen esimies, teknologiajohtaja Satu Helynen.
- Kun VTT antaa lausunnon, niin lausuntoa annettaessa on sovittu, kuka sen antaa. Sitten jos yksityishenkilönä haluaa antaa lausuntoja, siitä sovitaan työnantajan kanssa.
Tutkijoiden sopimukset tulkinnanvaraisia
Tällä hetkellä salassapito- tai kilpailukieltosopimus kirjoitetaan joka viidennessä tekniikan alan yrityksessä. Määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Myös yliopistoissa sopimusten odotetaan yleistyvän, kun yritykset alkavat rahoittaa suurempaa osaa tutkimuksesta yliopistolakiuudistuksen myötä.
Tekniikan Akateemisten Liitto vaatii tutkijoille nykyistä selkeämpiä ja perustellumpia työsopimuksia. Yrityssalaisuuksia saa luonnollisesti suojata, mutta sopimusten pelisäännöt ovat usein epäselvät. Liiton toiminnanjohtajan Heikki Kaupin mukaan sopimuksilla voi olla vaikutusta myös siihen, kuinka erilaisissa tutkimuslaitoksissa löydetty uusi tieto yleistyy ja leviää. Etenkin liian pitkälle menevät sopimukset ovat ongelmallisia.
- Sopimukset laaditaan varmuuden vuoksi kaikenkattaviksi ja erittäin yleisiksi, jolloin sopimuksen tehneen henkilön on vaikea tietää etukäteen, mitä hänen täytyy oikeasti pitää salassa ja mitä ei. Ne ovat luettavissa jopa niin, että varsin yleisestikin tiedossa oleva tieto olisi pidettävä salassa ja näinhän ei voi olla.
Kaupin mukaan riitatapauksia tulee yllättävän vähän sopimusten tulkinnanvaraisuuteen nähden. Yleisen varovaisuuden lisääntyessä tutkijoiden halua tulla julkisuuteen voi kuitenkin laskea.
- Varsinaisesti riidan asteelle kehittyy vaan muutama vuosittain. Se todennäköisesti johtuu siitä, että ihmiset ovat varsin varovaisia. Uskon myös, että yritysten juristit tietävät, että sopimukset ovat usein tarpeettoman velvoittavia ja he tietävät, ettei niitä voi toimeenpanna oikeudessa.
