Lääkäreiden hälytyssireenit alkoivat soida, kun Suomessa löydettiin kevään aikana tavallista enemmän narkolepsiatapauksia lapsilla.
- Viime keväänä ja alkukesänä on tullut useampia uusia lasten narkolepsiatapauksia. Kun kävi ilmi, että oireet olivat alkaneet joulu-, tammi- tai helmikuussa, aloimme pohtia yhteyttä sikainfluenssaepidemiaan, kertoo Partinen.
Tapauksia on tiedossa kymmenkunta, ehkä 12 – 14. Diagnosoimattomia tapauksia saattaa löytyä lisää. Tärkeätä on kuitenkin, että näiden kaikkien oireet ovat alkaneet joulukuun ja helmikuun välillä, selvittää Partinen.
Tavallisesti kolme tapausta vuodessa
Keskimäärin Suomessa on todettu vuosittain kolme tapausta. Nyt on todettu puolen vuoden aikana kymmenkunta.
- Kenties diagnosointi on nyt tarkempaa, mutta kaikkea sekään ei selitä Partinen sanoo.
- Tapaukset on todettu 5-15-vuotiailla. Maailmalta tiedetään, että huippuvuosi on varhaispuberteetti, 12-15 vuotta.
Nyt diagnosoitujen lasten oireet ovat alkaneet 5-6:n ja 9 vuoden iässä.
Nukahtelua ja lihasvoiman pettämistä
Ensimmäinen oire on poikkeava, tahaton nukahtelu. Lapset ovat nukahtaneet autolla ajettaessa lähes välittömästi tai he ovat nukahtaneet lähes välittömästi, kun heidät on laitettu pitkäkseen.
He myös saattavat nukahtaa välittömästi katsoessaan televisiota. Myös koulussa tapahtuu muutaman minuutin tahatonta nukahtelua, minkä jälkeen lapsi herää virkeänä, mutta nukahtaa taas uudestaan.
Tyypillistä on ollut myös katapleksia, lihasvoiman yllättävä pettäminen vaikkapa kesken naurun. Polvet pettävät tai esineet putoilevat käsistä.
Parantavaa hoitoa ei ole
Parantavaa hoitoa tautiin ei ole, mutta käytössä on oireita korjaavia lääkkeitä, samoin piristeitä, joilla vireystilaa saa nostettua. Katalepsiakohtauksia voidaan saada vähenemään joillakin lääkkeillä.
Vaikka sairaus on krooninen, se ei välttämättä ole katastrofi, vaan monet aikuisista ovat töissä. Toki vireystasoa vaativat työt ovat poissuljettuja. Katapleksiakohtaukset rajoittavat sosiaalista elämää.
- Narkolepsia johtuu tiettyjen aivojen vireyttä ylläpitävien solujen tuhoutumisesta. Ehkä nyt löytyy syy, mikä tuhoutumisen aiheuttaa. Jos se löytyy, ehkä löydämme myös parantavan hoidon, pohdiskelee Partinen.
On epäilty, että kyseessä on autoimmuunisairaus. Tyypillisesti kyseessä on yksi tietty kudostyyppi, mitä suomalaisissa esiintyy 17 prosentilla.
Hyvin vakava epäily
Narkolepsian ja sikainfluenssarokotusten mahdollisen yhteyden toteamiseksi Suomessa selvitetään, ketkä kaikki ovat sairastuneet narkolepsiaan viime talven aikana.
Terhi Kilpi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotusosaston johtaja kertoo, että asiantuntijoiden tämänpäiväisessä tapaamisessa sovittiin epidemiologisesta selvittelystä.
- Sairaaloiden ilmoituksista haetaan ne, jotka ovat saaneet tällaisen diagnoosin. Sen jälkeen pyritään tarkastelemaan, ovatko tapaukset todella narkolepsiaa ja ovatko sairastuneet saaneet rokotuksen. Selvitämme myös, onko heillä merkkejä sairastetusta sikainfluenssasta. Selvitys kestää kuukausia, Kilpi sanoo.
- Epäilyhän on hyvin vakava, koska kyse on vakavasta sairaudesta.
Ruotsissa selvitykset ovat Kilven mukaan samassa vaiheessa kuin Suomessa. Muualta tapauksista ei ole raportoitu.
Rokotussuositukset pohditaan uudestaan
Kilven mukaan sikainfluenssan rokotussuosituksia joudutaan pohtimaan uudestaan. Koska kyseessä on lapsia koskeva ongelma, selvitetään, voidaanko lapsille antaa rokotetta, koska vaihtoehtoinen rokote on saatavilla.
- Ensi syksynä käyttöön otetaan kausi-influessarokote, joka antaa suojan myös sikainfluenssaa vastaan, sanoo Kilpi.