Suomessa ei ole koulupakkoa, ja vuosittain parisataa lasta suorittaa oppivelvollisuuden kotona isän tai äidin opetuksessa. Osuus ikäluokasta on ollut viime vuosina hienoisessa kasvussa.
Kunta ei puutu siihen, miten lasta opetetaan, mutta järjestää kokeet, joilla valvotaan lasten edistymistä.
Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mielestä kotiopetuksen kielteisiä puolia on sosiaalisen piirin ahtaus. Viimeistään 6-7 vuoden iässä lapselle tulee Sinkkosen mukaan tarve tutkia itseään tyttönä tai poikana samaa sukupuolta olevien lasten ryhmässä. Koulussa omaksutaan paljon muutakin kuin tietoa.
- Siellä hioutuvat kaikenlaiset sosiaaliset taidot, opitaan esimerkiksi erilaisia nokkimisjärjestyksiä, joista on aivan varmasti hyötyä. Jos ryhmässä olemisen taitoja ei opita koululuokassa, on tärkeää, että lapsella on muita ryhmiä, esimerkiksi harrastuksissa, Sinkkonen sanoo.
Kotiopetuksen valitsevilla vanhemmilla on useimmiten taustalla jonkinlainen uskonnollinen ajatusmaailma. Sinkkosen pelkää, että lasten maailmankuva voi jäädä yksipuoliseksi, jos vanhempien ideologia vaikuttaa liikaa siihen, mitä lapsille opetetaan.