Salasuo on tutkinut varusmiespalvelusta ruohonjuuritasolla, sillä hän vietti kahden kollegansa kanssa kolme kuukautta varusmiespalveluksessa tammikuusta 2008. Tutkimuksen perusteella hänelle jäi vahva käsitys siitä, mistä psyykkisten syiden takia tapahtuvissa keskeyttämisissä on kyse.
- Todellisuudessa vain pieni osa näistä keskeyttäjistä saa jonkin psyykkisen diagnoosin. He ovat aivan terveitä ihmisiä, jotka eivät vain sopeudu armeijan 24-tuntiseen kurivaltaan, Salasuo selittää.
- Tästä sopeutumattomien ryhmästä annetaan joillain tahoilla sellainen kuva, että heillä olisi jotain psyykkisiä ongelmia. Se on todella harhaanjohtavaa, Mikko Salasuo sanoo.
Salasuon mukaan myös palvelukseen jäävillä on sopeutumisvaikeuksia, ja heidänkin palvelusmotivaationsa parantaminen olisi tärkeää.
Henkiset syyt keskeytysten takana
Varusmiesten peruskoulutuskauden poistuma pysyttelee tasaisesti yli kymmenessä prosentissa. Viimeksi se oli yli 12 prosenttia, sitä ennen yli 14.
Puolustusvoimat on reagoinut fyysisistä syistä tapahtuviin keskeytyksiin näkyvästi, aina kävelysauvoista lähtien. Suurin osa peruskoulutuskauden keskeyttämisistä johtuu kuitenkin muista kuin fyysisistä syistä.
Viime poistumasta vain kaksi viidesosaa johtui terveyden pettämisestä. Samansuuruinen osuus lähti psyykkisistä syistä, ja jäljelle jäävä viidennes siirtyi kesken kaiken siviilipalvelukseen.
Siviilipalvelukseen pääsee virallisesti vain vakaumuksellisista syistä, mutta tilasto viittaa siihen, että merkittävä osa sopeutumisongelmaisista teeskentelee mieluummin vakaumuksen kuin hakee sopeutumisongelmistaan lääkärin lausunnon.
Puolustusvoimille on jo vuosien ajan riittänyt vakaumuksesta asevelvollisen oma ilmoitus.
Henkistä kestävyyttä haetaan vapaa-ajasta
Puolustusvoimat tarkastelee sopeutumisen fyysistä ja henkistä puolta mielellään yhdessä.
- Koulutuksen kannalta ne ovat kokonaisuus, jossa toinen vaikuttaa toiseen, sanoo puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Pertti Laatikainen.
Laatikaisen mukaan henkiseen puoleen on puututtu sekä varusmiesjohtajien tarkemmalla ohjeistamisella että pitämällä huolta riittävästä vapaa-ajasta heti alussa. Näin varusmiehet voivat olla yhteydessä läheisiinsä.
Valtaosa keskeytyksistä tapahtuu alussa, ja puolustusvoimat yrittää vähentää eristyksissä olemisen tunnetta.
Tutkija: Ongelmana hierarkkiset rakenteet
Mikko Salasuo suhtautuu puolustusvoimien toimenpiteisiin epäillen. Hänen mukaansa fyysisen koulutuksen muutokset eivät ole vielä siirtyneet paperilta käytäntöön, ja henkisen kestokyvyn vahvistamisessa ei puututa todellisiin ongelmiin.
- Perusongelma on se, että yhteiskunta ja armeija ovat karanneet todella kauas toisistaan, Salasuo sanoo.
Hänen mukaansa armeijan olosuhteet ovat nykynuorelle jo hyvin vieraat, sillä yhteiskunnan koulutusjärjestelmä tähtää kriittisen ajattelun vahvistamiseen ja itsenäiseen tiedonhankintaan.
Alokkaana nuori on yhtäkkiä tilanteessa, jossa kyseenalaistaa ei saa, ja mielipidettä ei kaivata. Kun tähän lisätään palveluksen tuomat konkreettiset elämänmuutokset, sopeutumisongelmat ovat ymmärrettäviä.
- Korkea poistuma ei siis todellakaan ole merkki nuorison pahoinvoinnista, Salasuo sanoo.
Nuoret kaipaavat perusteluja
Salasuo itse kannattaa järjestelmän täysremonttia, mutta hänellä on tarjota myös nopeasti toteutettavia keinoja, jos poistumaa todella halutaan vähentää.
- Päälliköiden ja muiden esimiesten pitäisi säännöllisesti ja mielellään heti alussa kierrellä varusmiesten parissa. Kysellä, miten he palveluksen näkevät ja mitä ideoita ja toiveita heillä olisi.
- Ja nimenomaan ilman sellaista armeijapuhetta, jossa päällikkö kysyy ja alainen vastaa. Vapautuneessa ilmapiirissä tunnelmat tulisivat paremmin esille, tutkija ehdottaa.
Mikko Salasuon mukaan myös koulutuksen eri osa-alueiden perusteleminen nostaisi motivaatiota. Aivoton toteuttaminen on nykynuorelle hankalaa.
- Varusmiehille ei juurikaan kerrota, miksi mikäkin asia on koulutuksessa mukana. Puolustuspoliittisen jargonin sijaan pitäisi oikeasti kertoa, mitä hyötyä eri taidoista on, Salasuo sanoo.
Hän muistuttaa, että palvelusmotivaation nousu olisi kaikkien osapuolten etu.