Maan kansallisaarteista arvokkaimmaksi äänestetty teos koostuu itse asiassa kahdesta kirjasta, pienestä ja suuresta Domesday Bookista. Latinankielinen kokonaisuus antaa kuvan lähes koko nykyisen Englannin alueesta, jossa kuningas vasalleineen omisti lähes 40 prosenttia maasta, ja hallinnon valvonta oli tiukasti kruunun virkamiesten käsissä. Verkkosivustolla voi muun muassa hakea henkilöitä tai aluekuvauksia 920 vuoden takaisesta Englannista, päivittää tietojaan alueen historiasta tai katsoa videoita ja pelata pelejä. Maksua vastaan voi myös saada kopiota kansallisaarteen sivuista. Kuningas halusi kartoittaa valtakuntansa arvon Domesday Book koottiin, koska Englannin valtaistuimen vuoden 1066 sodassa voittanut Normandian herttua eli Vilhelm Valloittaja halusi tietää, minkä arvoinen hänen kuningaskuntansa oli ja kuinka paljon väeltä voisi periä veroja.
Samalla kuningas halusi panna pisteen normanniylimystön keskinäisille maanomistuskiistoille. Taustalla vaikutti pelko tanskalaisten mahdollisesta hyökkäyksestä, joten valtakunnan varat täytyi saada pikaisesti selville.
Vilhelm Valloittajan käskystä valtakunnassa kirjattiin kaikki maanomistajat ja heidän omaisuutensa, kaikki asukkaat orjista ylimyksiin sekä kaikki merkittävät rakennukset kuten linnat, myllyt tai kirkot. Samalla merkittiin muistiin muun muassa, millaisessa käytössä maa-alueet olivat ja kuinka paljon karjaa milläkin maan kolkalla käyskenteli.
Tehtävä ei ollut helpoimmasta päästä, sillä vain harvat osasivat lukea tai kirjoittaa. Lisäksi kuninkaan alamaisista valtaosa puhui englannin kielen varhaismuotoa, mutta valtaa pitävien normannien kieli oli ranska tai latina.
Kuningas halusi myös varmistaa, ettei häntä huijattu, joten hän lähetti uudet miehiä tarkistamaan jo kerätyt tiedot. Kun materiaali oli koossa ja tarkistettu, yli 13 000 paikkakunnan kuvaukset kirjoitettiin puhtaaksi 900 lampaannahalle. Kovin kauan Vilhelm Valloittaja ei kuitenkaan ehtinyt vaivoin kootuista tiedosta hyötyä, sillä hän kuoli jo vuonna 1087, seuraavana vuonna Domesday Bookin valmistumisen jälkeen. Ison-Britannian kansallisarkiston verkkosivut, Reuters, AP